Lampaita käytetään usein maisemalaiduntamisessa mutta ne voivat toimia myös metsätalouden palveluksessa. Hoitometsää harvennetaan 10-20 vuoden kuluttua taimikon istuttamisesta. Näistä harvennushakkuista ei yleensä saa voittoa, mutta toimet parantavat metsän kasvua. Varhaisia harvennushakkuita ei aina tehdä koska ne tulevat kalliiksi omistajalle ja sijoitus maksaa itsensä takaisin vasta pitkän ajan kuluttua. Laiduntavat lampaat voivat säästää metsänhoitokuluissa kuusi-, mänty-ja sekametsissä. Lampaat ovat luonnostaan metsänhoitajia, koska ne syövät mielellään pajua, pihlajaa, haapaa ja leppää. Nämä puulajit ovat niitä, joita harvennushakkuissa yleensä kaadetaan. Koska lampaat valikoivat ruokansa tarkasti, ne jättävät yleensä kaupallisesti arvokkaammat puulajit kuten männyn ja kuusen rauhaan. Oikea eläintiheys vaihtelee laiduntyyppien mukaan 0,2–4 uuheen hehtaarilla. Jos eläintiheys on liian suuri, lampaat saattavat alkaa maistella mäntyä ja koivua, mutta sopivalla tiheydellä ja kun saatavilla on tarpeeksi muita lehtipuita ja ruohoa, ne jättävät männyn ja kuusen rauhaan. Tämä on kuitenkin laidunkohtaista, ja metsälaidunnuksessa pitääkin olla tarkkana, etteivät lampaat syö kaikkia taimia vaan että metsä saa uudistua myös luontaisesti.Metsälaiduntamisen etuja ovat myös, että lampaat pääsevät varjoon kuumina päivinä ja useimmiten ne eivät tarvitse muuta ruokaa. Jopa erityisen kuumana ja kuivanakesänä 2018 Otto Makkonen Savonrannasta totesi etteivät lampaat tarvinneet lisäruokintaa. Tämä osoittaa metsälaiduntamisen hyödyn –agrometsätalous parantaa metsien resilienssiä ilmastolle. - The 'Practice Abstract' explains the feasibility and convenience of using sheep in commercial forest stands.