Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) käynnisti tammikuussa 2023 hankkeen edistääkseen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia vastuullisten arviointikäytänteiden mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa vaikuttavuuden arvioinnista huomioiden eri tieteenalojen ja organisaatiotyyppien erityispiirteet sekä edistää vastuullista arviointikulttuuria nostamalla esiin erilaisten tutkijaprofiilien huomioimisen tärkeys. Hankkeen ensimmäinen osa käsitteli tutkijoiden näkemyksiä vaikuttavuuden arvioinnista ja sen tulokset on julkaistu maaliskuussa 2025 ilmestyneessä raportissa Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen arviointi: Tuloksia tutkijakyselystä. Tässä raportissa keskitytään hankkeen toiseen osaan, jossa syvennyttiin organisaatiotason näkemyksiin vaikuttavuuden arvioinnista suomalaisissa yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Lisäksi tehtiin katsaus neljän verrokkimaan vaikuttavuuden arvioinnin käytäntöihin. Aineistot Raportissa esitetyt tulokset perustuvat useisiin eri aineistoihin: kyselyyn, haastatteluihin ja dokumenttiaineistoon. Lisäksi olemme hyödyntäneet Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen julkisesti saatavilla olevia aineistoja. Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin käytännöt vaihtelevat organisaatiotyypeittäin ja kytkeytyvät kunkin organisaation perustehtäviin, tutkimustoiminnan luonteeseen ja resursseihin. Organisaatioiden syyt arvioida vaikuttavuutta liittyvät lainsäädännöstä ja rahoittajilta tuleviin vaateisiin, rahoitukseen, strategiseen ohjaukseen, toiminnan kehittämiseen ja itsearviointiin sekä yhteiskunnallisiin odotuksiin. Lisäksi organisaatiot pyrkivät tutkimustoimintaansa seuraamalla ja arvioimalla tekemään näkyväksi tutkimuksen moninaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Yliopistot, valtion tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut toivovat vahvempaa kansallista yhteistyötä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä. Toiveet yhteistyöstä liittyvät erityisesti hyvien käytäntöjen jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen, ei niinkään sitovien arviointikehysten rakentamiseen. Tärkeänä pidetään myös systemaattista vaikuttavuuden arvioinnin tietokantojen kehittämistä. Toive kansallisesta yhteistyöstä liittyy myös arviointityöhön liittyvän kuormituksen ja taloudellisten kustannusten keventämiseen. Vastuullisen arvioinnin kehittämisessä on tärkeää tunnistaa tiedeyhteisön eri toimijoiden roolit sekä selkeyttää vaikuttavuudelle asetettuja tavoitteita. Lisäksi tarvitaan koordinoitua yhteistyötä tiedekentän eri toimijoiden välillä. Arviointikäytäntöjen kehittämisessä on tärkeää säilyttää herkkyys vaikuttavuuden monimuotoisuudelle. Yhtä tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, että kaikki vaikuttavuus ei ole mitattavissa tai suoraan jäljitettävissä yksittäisiin tutkimustoimiin.