Opetushallitus on yhdessä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Åbo Akademin kanssa kartoittanut henkilöstön ja johtajien näkemyksiä toisesta kotimaisesta kielestä varhaiskasvatuksessa. Toisella kotimaisella kielellä tarkoitetaan ruotsin kieltä suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja suomen kieltä ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Selvitys on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisohjelmaa toisen kotimaisen kielen kehittämiseksi varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle vuosina 2022–2023. Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää toisen kotimaisen kielen, suomen ja ruotsin, opetuksen nykytilaa kansallisen ohjauksen ja käytännön toteutuksen näkökulmasta. Selvityksessä kartoitettiin varhaiskasvatuksen henkilöstön kielipedagogisen osaamisen tilaa ja varhaiskasvatuksen johdon näkemyksiä siitä, kuinka toinen kotimainen kieli huomioidaan ja sisällytetään osaksi varhaiskasvatustoimintaa. Tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen kielellistä toimintaympäristöä ja pedagogisia järjestelyjä sekä paikallisia ja kunnallisia päätöksiä, käytännön toteutuksia ja toisen kotimaisen kielen, ruotsin tai suomen, resursseja varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja johtajille suunnatuissa kyselylomakkeissa kysymykset koskivat toista kotimaista kieltä ja miten se otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa. Kyselyiden tulokset esitellään raportissa. Kyselyiden tuloksia pohditaan laajemmasta yhteiskunnallisesta ja kielipoliittisesta näkökulmasta ja suhteessa alan tutkimustietoon sekä tehdään toimenpide-ehdotuksia toisella kotimaisella kielellä tapahtuvan toiminnan kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa. Toimenpide-ehdotukset pohjaavat osin laajemman näkökulman ja tutkimustiedon pohjalta tehtyihin huomioihin toisen kotimaisen kielen nykytilasta varhaiskasvatuksessa, mutta ne mukailevat osin myös niitä kehittämisehdotuksia, joita kyselyyn vastannut henkilöstö ja johtajat toivat esille vastauksissaan.

ei tietoa saavutettavuudesta

unknown accessibility

nonPeerReviewed