JOHDANTO : Suomessa edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen korjauksen edellytyksenä. Sukupuolenkorjaushoidot vaikuttavat lisääntymiskykyyn estävästi tai heikentävästi. Sukupuolivähemmistöjen halusta vanhemmuuteen tiedetään vähän. AINEISTO JA MENETELMÄT : Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikassa Hyksissä tai Taysissa 1.4.2016-31.10.2017 käyneiden täysi-ikäisten henkilöiden toiveita vanhemmuudesta tutkittiin kyselytutkimuksella. TULOKSET : Vastanneiden 103 henkilön keski-ikä oli 26 vuotta, ja heistä 8 %:lla oli lapsia. Suurin osa oli saanut hormonihoitoja ja 9 %:n sukusoluja oli talletettu. Valtaosa kertoi, että ei enää voi tai ei tiedä, voiko tulla biologisesti vanhemmaksi. Haluttomuus vanhemmuuteen liittyi noin puolella koettuun ristiriitaan oman sukupuoli-identiteetin ja raskauden välillä, mutta osan halukkuus vanhemmuuteen oli lisääntynyt hoitojen myötä. PÄÄTELMÄT : Sukupuolenkorjaushoitojen toteuttaminen ajoittuu ikään, jolloin vanhemmuus ei välttämättä ole ajankohtaista. Identiteetin liittäminen lisääntymiskykyyn ilman oikeutta tallettaa sukusoluja osana julkista terveydenhuoltoa on ongelmallista. Vaikutukset hedelmällisyyteen tulee huomioida osana korjaushoitoja.

Peer reviewed