Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeussopimukset ja instituutiot muodostavat monenkeskisen ihmisoikeusjärjestelmän perustan. Euroopan unionille (EU) järjestelmän tukeminen ja vahvistaminen ovat keskeisiä poliittisia päämääriä. Monenkeskisen järjestelmän kriisi näyttäytyy YK:n ihmisoikeusjärjestelmässä sen keskeisten elinten sekä niissä laadittavien ihmisoikeusnormien haastamisena. Artikkeli tarkastelee kriisin ilmenemistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jossa erityisesti Kiina ja Venäjä haastavat normeja aiempaa voimakkaammin. Tarkastelu keskittyy EU:lle tärkeiden ihmisoikeustavoitteiden eli sukupuolten tasa-arvon, seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja ihmisoikeuspuolustajien tukemisen teemoihin. Artikkelin teoreettisena perustana on konstruktivistinen normitutkimus ja normien haastaminen. Empiirisessä osassa käydään läpi ihmisoikeustavoitteita ja niiden kohtaamaa vastustusta. Artikkelin aineistona toimivat ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmat, eri toimijoiden esittämät puheenvuorot sekä äänestykset. Artikkeli havainnollistaa YK:n monenkeskisen ihmisoikeusjärjestelmän polarisoitumista ja haasteita erityisesti EU:n ja sen jäsenmaiden näkökulmasta.