Artikkelissa analysoidaan nykyistä suomalaista tiedepolitiikkaa akateemisen kapitalismin teorian näkökulmasta. Keskitymme erityisesti uuden yliopistolain jälkeiseen tilanteeseen, koska vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki ja siihen liittynyt yliopistouudistus muuttivat yliopistojen suhdetta valtioon ja markkinoihin sekä nostattivat laajaa tiedepoliittista keskustelua. Siten on kiinnostavaa kysyä, mihin suomalainen tiedepolitiikka on suuntautunut yliopistolain jälkeisessä tilanteessa. Pyrimme vastaamaan tähän kysymykseen analysoimalla teoriaohjaavasti nykyistä tiedepolitiikkaa suuntaavia asiakirjoja akateemisen kapitalismin teorian näkökulmasta. Johtopäätöksemme on, että asiakirjojen tavoitteenasettelussa ja toimenpidesuosituksissa näkyvät selvästi akateemisen kapitalismin teorian korostamat piirteet. Lopuksi osoitamme joitain nykyisen tiedepolitiikan ongelmia ja sen perustelujen hataruuden.

Peer reviewed