Artikkelissa tutkitaan diskurssianalyysin keinoin Toivo Anti-kaisen sankarimyytin syntyä suomalaisten emigranttien toimit-taman Punainen Karjala -lehden kirjoittelun kautta. Artikkelissaanalysoidaan, kuinka Antikaisessa henkilöityi kuva ihanteellisestaneuvostosuomalaisesta. Tutkimuksen kohteena oleva lehti ilmestyi Neuvosto-Karjalan pääkaupungissa Petroskoissa vuosina 1920–1923 nimellä Karjalan Kommuuni ja vuosina 1923–1937 nimellä Punainen Karjala. Se oli Neuvosto-Karjalan suurin suomenkieli-nen sanomalehti ja alueen korkeimman vallankäyttäjän, VenäjänKommunistisen Puolueen (bolševikit) Karjalan Aluekomitean äänenkannattaja. Punainen Karjala noudatti neuvostolehdistön linjauksia ja osallistui neuvostovallan keskeisimpiin propaganda-kampanjoihin. Antikaisen nousu näkyväksi hahmoksi neuvos-tosuomalaisessa julkisuudessa liittyi SKP:n kansainväliseen pro-pagandakampanjaan, jonka puolue aloitti sen jälkeen, kun Etsivä Keskuspoliisi pidätti Antikaisen Kirkkonummella loppuvuodesta 1934. SKP ohjeisti lehtiä kirjoittamaan aiheesta ja niinpä Anti-kaisen pidätys ja sitä seuranneet oikeudenkäynnit saivat suurta huomiota Punaisessa Karjalassa ja muissa vasemmistolehdissä ympäri maailman.