This study examines adult migrants’ situation in Finland one year after completing Integration Training, a year-long full-time labour market training. Narrative inquiry, influenced by the core story approach, is applied in analysing semi-structured interviews and questionnaires. Participants (n = 30) are clustered into nine profiles based on their work or study status and occupational orientation. In addition, the concept of investment is used in analysing the participants’ small stories within these profiles. The most participants recognise a need to improve their Finnish proficiency, but their opportunities to invest in Finnish language learning and use are often limited. Many participants compensate for the lack of Finnish learning opportunities by investing in self-study. Imagined futures as students, employees, or Finnish citizens seem to drive the investment in second language learning for most participants. The results shed light on the diversity of migrants’ life situations after Integration Training and make their challenges in second language investment visible. "Kotoutumiskoulutuksen jälkeen: variaatio profiileissa ja investointi suomeen toisena kielenä." Tässä artikkelissa tarkastellaan aikuisten Suomeen muuttaneiden (n = 30) työ- ja opiskelutilannetta sekä suomi toisena kielenä -investointia vuosi työvoimakoulutuksena järjestetyn, noin vuoden mittaisen kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on tukea maahanmuuttajia suomen tai ruotsin kielen oppimisessa ja koulutukseen tai työelämään pääsemisessä. Aineisto on kerätty vuosina 2019–2021, ja siihen kuuluu puolistrukturoituja haastatteluja (n = 27) ja kyselylomakevastauksia (n = 3). Aineiston analysoinnin lähtökohtana oli tyyppitarinamainen tarkastelu ja osallistujat ryhmiteltiin työ- ja opiskelutilanteen sekä urasuuntautumisen mukaan, minkä tuloksena osallistujat jaettiin yhdeksään profiiliin. Lisäksi profiileittain on tarkasteltu small stories -analyysillä eli pieniä kertomuksia tutkimalla suomen kieleen investointia eli ajan ja energian käyttämistä toisen kielen oppimiseen ja käyttöön. Tulosten perusteella useimmilla osallistujilla on tarve investoida suomen kieleen ja kehittää suomen kielen taitoaan, mutta monilla on erittäin rajalliset mahdollisuudet siihen. Monet osallistujat kompensoivat suomen kielen oppimis- ja käyttämistilanteiden puutetta investoimalla nonformaalisti kotiopiskeluun. Toisaalta osalle, etenkin korkeakoulutuksessa, englannin taito on tärkeä toivotulle uralle pääsemisessä. Kuvitellut tulevaisuudet työntekijöinä, opiskelijoina tai kansalaisina näyttivät olevan useimpien investoinnin kannustimena. Vain erittäin harva oli kuitenkaan vakaassa työsuhteessa. Lisäksi monet ovat päätyneet vaihtamaan uransa suuntaa, mikä voi johtaa pääoman ja osaamisen menettämiseen. Koulutuksen kielitaitovaatimukset näyttävät vaikuttavan joidenkin kohdalla koulutuksessa eteenpäin pääsemiseen ja uran suunnan vaihtamiseen. Osallistujat ovat saaneet kotoutumiskoulutuksesta monenlaista, olennaista pääomaa, mutta monien polut työelämään näyttävät siitä huolimatta monivaiheisilta. Tämä tutkimus edistää toisen kielen alan tutkimusta tekemällä näkyväksi maahanmuuttajien toisen kielen investoinnin jännitteet sekä moninaiset, erittäin yksilölliset tilanteet, joissa maahanmuuttajat ovat kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Tulokset myös osoittavat, että kotoutumiskoulutuksen jälkeen suomen kielen kehittämiseen ja käyttöön tarvitaan tukea vertaisilta, syntyperäisiltä puhujilta, oppilaitoksilta ja työpaikoilta.