Artikkelissa tarkastellaan vapaan sivistystyön organisaation kehittämistä syvä- ja ekososiaalisen sivistyksen periaatteiden mukaisesti. Tapaustutkimuksena on Tampereen työväenopistossa toteutettava Syväsivistys ja kestävä kehitys elämäntapana -hanke. Hyödynnämme tutkimuksessa aineistotriangulaation mukaisesti useaa aineistotyyppiä, joita jäsennämme teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tarkastelemme aineistoa kääntämisen sosiologian ja hallinnan tutkimuksen näkökulmista, jolloin huomio kiinnitetään hankkeessa ilmenevään kääntämisen prosessiin sekä siihen sisältyviin itsen käytäntöihin. Osoitamme, että syväsivistystä ja ekososiaalista sivistystä jalkauttava hallinta perustuu yhteisöllisyyden ja yksilöiden vapauden periaatteisiin. Tällöin vallalla ei ole yhtä ainoaa keskusta, vaan se jakautuu toimijoiden kesken. Analyysimme tuo lisäksi esille näiden ekososiaalisten periaatteiden kehittämisessä harvoin esiin nostettuja menettelytapoja, joiden avulla arvot käännetään toiminnan kielelle ja sisäistetään osaksi organisaation toimintatapoja.