Sisällissodan arvet maalaispitäjässä – Ruovesi vuosina 1918–1930
Copyright policy )Sisällissodan arvet maalaispitäjässä – Ruovesi vuosina 1918–1930
Tutkin sisällissodasta toipumista 1920-luvun Ruovedellä. Tutkimukseni lähtökohta on pitäjään ja sen asukkaisiin syvät haavat jättänyt väkivaltainen kriisi, jonka jälkeen entisten punakaartilaisten ja suojeluskuntalaisten oli jatkettava arkeaan samassa paikallisyhteisössä. Instituutiot määrittelivät paikallisella tasolla ihmisten elämää ja tukivat tai vaikeuttivat osaltaan paikallisyhteisön jälleenrakentamista, sodan uhreista huolehtimista, heidän muistonsa kunnioittamista sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Tutkin pitäjän yhteisöllisyyden kehitystä sodan aikaisten vääryyksien sovituksen, sodan muistamisen, paikallisten instituutioiden toiminnan sekä eri ryhmittymiä yhdistäneen tai erottaneen yhdistyselämän merkityksen kautta. Käsittelen toipumisprosessia sosiaalisen pääoman käsitteen avulla. Sosiaalinen pääoma on yksilön tai yhteisön käytettävissä oleva voimavara, joka karttuu sen jäsenten käytössä olevien osallistumismahdollisuuksien myötä. Sosiaalisen pääoman keskeisin osatekijä on yhteisön jäsenten luottamus toisiaan sekä yhteisön arkea määrittäviin instituutioita kohtaan. Vahva yhteisöllisyys joko yhdistää tai erottaa ihmisiä. Mikäli ryhmän vahva sosiaalinen pääoma hyödyttää vain ryhmän jäseniä, jäävät ryhmän ulkopuoliset yhteisön jäsenet ilman sosiaalisia resursseja, jolloin sosiaalisen pääoman jakautuminen jakaa yhteisöä entisestään. Sodan aikainen väkivalta selittää sodasta selviytymistä. Ruovedellä siviileihin kohdistunut väkivalta oli moneen muuhun paikkakuntaan verrattuna vähäistä. Pitäjässä sai surmansa kaksikymmentä siviiliä, joista suurin osa ammuttiin paikallisten asukkaiden ilmiantojen seurauksena. Laya Balcellsin ja Stathis Kalyvasin teorioiden mukaan sisällissotien siviileihin kohdistuneen väkivallan paikallista vaihtelua selittävät siviilien ja aseellisten joukkojen välinen yhteistyö, sodan aikainen aluehallinta sekä sotaa edeltävä poliittinen jakautuneisuus. Mikäli aluehallinta tai poliittinen valta oli täysin sodan toisen osapuolen hallussa, väkivalta oli turhaa, mutta rintama-alueilla tai ...
- Tampere University Finland
organizations, local history, 330, Sisällissota, yhteisöllisyys, instituutiot, siviileihin kohdistunut väkivalta, violence against civilians, History (General), 320, Suomen sisällissota 1918, Civil War of Finland, paikallishistoria, communality, yhdistys- ja järjestö-elämä, D, D1-2009, maaseutu, social capital, war recovery, History (General) and history of Europe, sodasta toipuminen, Historian tohtoriohjelma - Doctoral Programme in History, sosiaalinen pääoma, torpparit
organizations, local history, 330, Sisällissota, yhteisöllisyys, instituutiot, siviileihin kohdistunut väkivalta, violence against civilians, History (General), 320, Suomen sisällissota 1918, Civil War of Finland, paikallishistoria, communality, yhdistys- ja järjestö-elämä, D, D1-2009, maaseutu, social capital, war recovery, History (General) and history of Europe, sodasta toipuminen, Historian tohtoriohjelma - Doctoral Programme in History, sosiaalinen pääoma, torpparit
selected citations These citations are derived from selected sources.This is an alternative to the "Influence" indicator, which also reflects the overall/total impact of an article in the research community at large, based on the underlying citation network (diachronically).0 popularity This indicator reflects the "current" impact/attention (the "hype") of an article in the research community at large, based on the underlying citation network.Average influence This indicator reflects the overall/total impact of an article in the research community at large, based on the underlying citation network (diachronically).Average impulse This indicator reflects the initial momentum of an article directly after its publication, based on the underlying citation network.Average
Citations provided by BIP!Popularity provided by BIP!