Kansainvälinen adoptio on lisääntynyt viime vuosina. Tutkimuksessa tarkastellaan adoptioäitien kokemuksia heidän äitiydestään. Lisäksi tarkastellaan adoptioprosessia odotuksen näkökulmasta ja kartoitetaan onko lapsen biologisuudella merkitystä äitiyden kokemuksiin. Tutkimus pohjautuu laadullisen tutkimuksen lähtökohtiin. Tutkimusaineiston keruu tapahtui teemahaastattelemalla kahdeksaa kansainvälisen adoption tehnyttä naista. Aineisto kerättiin keväällä 2010. Tutkimukseen osallistuneet adoptioäidit olivat iältään 29–48-vuotiaita. Seitsemällä kahdeksasta haastateltavasta oli lapsettomuustausta, yhdellä on biologinen lapsi. Tutkittavien lapset on adoptoitu Aasiasta tai Afrikasta. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimusaineiston valossa voidaan todeta naisten olevan kiitollisia äitiydestään, sillä tie adoptiovanhemmuuteen on ollut pitkä ja lapsettomuuden ja adoptioprosessin kautta. Kokemukset adoptioprosessista olivat sekä myönteisiä että kielteisiä. Kielteisin kokemus oli adoptioajan pituus ja myönteisin perusteellinen valmentautuminen vanhemmuuteen. Adoptioäitiys muodostuu adoptioprosessin aikana eri konteksteissa, kuten neuvonnan ja kotiselvityksen, lapsiesityksen ja hakumatkan kautta. Adoptioäitiys koettiin olevan yhteisöllinen tapa perustaa perhe. Adoptioäitiys koettiin tavallisena äitiytenä, vaikka lapsen adoptoiminen tuo omat lisämausteensa kasvatukseen ja vanhemmuuteen tuoden näin eroja myös biologiseen ja adoptiovanhemmuuteen. Avainsanat: Kansainvälinen adoptio, adoptioprosessi, adoptioäitiys, adoptiovanhemmuus.