Hankkeeni tutkii modernin mielipidetutkimuksen merkitystä konservatismille aatteellisena perinteenä 1900-luvun Yhdysvalloissa. Tieteenhistoriallisessa tutkimuksessa modernin mielipidetutkimuksen synty 1930-luvun Yhdysvalloissa on nähty yhteiskuntateiden keskeisenä kehityskulkuna 1900-luvulla, sillä uusi yhteiskunnallinen tieto perustavasti muokkasi kansalaisten käsityksiä itsestään yksilöinä sekä yhteisön ja kansakunnan jäseninä. Yhteiskuntatieteissä on tutkittu, kuinka poliitikot ja poliittiset kampanjat ovat poliittisesti hyödyntäneet kyselyjä, mutta modernin mielipidetutkimuksen laajempi vaikutus 1900-luvun poliittisten ideologioiden kehitykseen tunnetaan heikosti. Hankkeeni tuottaa uutta tietoa siitä, miten moderni mielipidetutkimus uutena yhteiskunnallisen tietämisen ja laajojen ihmisjoukkojen tuntemisen tapana muokkasi keskeistä yhdysvaltalaisen ja länsimaisen poliittisen ajattelun traditiota. Hanke ylittää raja-aitoja tieteenhistorian ja aate- ja poliittisen historian välillä ja yhdistää historiantutkimukseen näkökulmia kommunikaatiotutkimuksesta, julkisen mielipiteen tutkimuksesta sekä politiikan tutkimuksesta. Se analysoi kuinka mielipidetiedustelut uutena yhteiskunnallisen tietämisen tapana jäsensivät konservatiivisten ajattelijoiden ja kirjoittajien sosiaalista ja poliittista mielikuvitusta 1900-luvulla. Tutkin myös, miten konservatiiviset ajattelijat ja kirjoittajat käyttivät kyselytutkimuksia viestiäkseen poliittista auktoriteettia sekä ollessaan poliittisessa marginaalissa 1930- ja 1940-luvulla että noustessaan hallitsevaksi poliittiseksi liikkeeksi toisen maailmansodan jälkeen. Hanke valottaa uudella tavalla konservatismin ja yhteiskuntatieteen suhdetta sekä haastaa aikaisemman tutkimuksen näkemyksen poliitikoiden ja poliittisten kampanjoiden ratkaisevasta roolista majoritaristisen ja populistisen oikeiston nousussa.

I will write a peer-reviewed academic book on the lived experience of high-skilled racialized migrants in Finland. This book gives an insight into the lived experience of high-skilled racialized migrants in Europe. Through historical, theoretical, and empirical resources I collected, it delves into the case of Finland, a Nordic country whose paradox is to be both unfailingly ranked happiest country in the world and the country with the highest rate of racist harassment within the EU. In this manuscript, I offer a deeper understanding of the Finnish colonial past and contemporary relation to ‘race’, racism, and migration and I provide recommendations on individual, community, and institutional use of digital technologies that empower racialized migrants to shape their own identities, experiences, and trajectories. This book highlights how Finland and other Global North countries can make use of digital tools to support all citizens’ agency and equity and evolve into more conscious, decolonial, and ethical societies. The "liberation" project involved 50 participants from 15 countries and resulted in a dataset of more than 40 hours of video-recorded social interactions and semi-structured interviews. On this corpus, I conduct an interdisciplinary analysis drawing on decolonial visual ethnography, multimodal interaction analysis, and critical phenomenology.

Boreaalisten metsien hiilivarannot ja metsien kyky myös jatkossa sitoa ilmakehän hiilidioksidia ovat merkittävä keino pyrkimyksissä vahvistaa kansallisia hiilinieluja ilmaston muuttuessa yhä kiihtyvällä vauhdilla. Maaperä on vielä huonosti tunnettu metsien hiilinielun säätelyyn osallistuva tekijä. Erityisesti talvi-ilmasto muuttuu nyt nopeasti, ja lumipeitteen ennustetaan joko lisääntyvän ja vähentyvän. Muutokset lumipeitteessä voivat vaikuttaa maaperäeliöiden talviseen hiilenhajotukseen; lumipeitteen muutokset voivat myös heijastua seuraavaan kesään ja vaikuttaa kasvi – maaperävuorovaikutuksiin ja sitä kautta hiilenkiertoon. Tällä hetkellä talviaikaista maaperäeliöiden aktiivisuutta on tutkittu vielä niukasti. Emme myöskään tiedä, miten muutokset lumipeitteessä vaikuttavat maaperäeliöiden kykyyn hajottaa hiiltä. Tämä tutkimus selvittää boreaalisen metsämaaperän vuotuista hiilenkiertoa sekä sitä, miten muutokset lumipeitteessä vaikuttavat maaperän hiilenkiertoon. Tutkimuskysymykset ovat: i. Minkälaista maaperäeliöiden hajotustoiminta on eri vuodenaikoina? ii. Kuinka muutokset lumipeitteessä vaikuttavat hajottajaeliöiden toimintaan? iii. Kuinka muutokset lumipeitteessä vaikuttavat kasvi-maaperävuorovaikutuksiin ja hiilitaseeseen? Tutkimuskysymyksiin vastaan keräämällä näytteitä Oulangan mänty- ja kuusivaltaisilta alueilta, joilla on suoritettu pitkäaikaisia lumipeitteen syvyysseurantoja sekä kokeellisesti joko lisätty tai vähennetty talvisen lumipeitteen paksuutta. Kerään näytteitä sekä kasvukauden että talvikuukausien aikana ja näytteistä analysoin maaperän hiilipitoisuuksia sekä hajottajaeliöiden aktiivisuutta. Lisäksi mittaan maastossa maaperän ja kenttäkerroksen hiilidioksiditasetta. Esittämäni tutkimus lisää ymmärrystämme metsien kyvystä toimia hiilinieluna nyt ja muuttuvissa ympäristöoloissa ja siten mahdollistaa hiilitaseen muutosten paremman ennakoinnin. Työn tuloksia voidaan myös soveltaa ilmastonmuutosmallien kehittämisessä.

Tarkastelen väitöstutkimuksessani suomen kielen imperatiivimuotoisia verbejä ja niihin liittyviä liitepartikkeleja (esim. Uskallakin tehdä se / Yritäpä tehdä se / Unohdahan tehdä se) kognitiivisen kielentutkimuksen, erityisesti siihen kuuluvien kognitiivisen kieliopin ja konstruktiokieliopin, näkökulmasta. Kognitiivisessa kieliopissa keskeistä on se, ettei kielen oleteta olevan riippumaton järjestelmä, joka olisi kuvattavissa ilman olennaisia viittauksia kognitiivisiin prosesseihin. Konstruktiokieliopissa puolestaan kieli nähdään vakiintuneina muodon ja merkityksen yhteenliittyminä, konstruktioina. Esimerkiksi tapauksissa, kuten "uskallakin", "älä uskalla", ilmauksen kieltoa implikoiva merkitys ei yksinomaan selity summaamalla yhteen uskaltaa-verbin ja kin-liitepartikkelin (’myös’) perusmerkitykset. Tutkimukseni tarkoituksena on tuoda uutta tietoa suomen kielen keinoista ilmaista affektisuutta, etenkin kielteisyyttä, sekä lisätä tietoa imperatiivin ja liitepartikkelien ominaisuuksista ja käyttökonteksteista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa konstruktiolähtöisessä kielenopetuksessa. Kerään tutkimusaineiston kieliopillisesti koodatuista korpuksista, joissa subjektiivisten näkemysten ilmaiseminen ja affektiset ilmaukset ovat mahdollisia. Tällaisia tekstejä sisältää muun muassa Kielipankin Suomi24-korpus. Tutkimuksessa perustelen aineistoon pohjautuvat havaintoni aineistoesimerkein sekä erilaisin parafraasi- ja kielioppitestein.

This research project aims to acquire new knowledge about the biology and ecology of reindeer populations in the face of climate and environmental changes. Through the study of the past and present reindeer communities, the project seeks to provide valuable insights into their adaptability, vulnerability, and resilience to global changes. The study focuses on reindeer herds in Fennoscandia, utilising archaeological records and modern populations, as well as advanced analytical techniques such as Dental Microwear Texture Analyses (DMTA), Geometric Morphometrics (GMM), and Ecological Niche Modelling (ENM). The projects objectives include documenting the past variability in reindeer ecological niches and behaviours to understand their adaptive capacity, as well as conducting a deep-time retrospective study of the impact of global environmental change on reindeer populations. By analysing reindeer skeletal remains from archaeological sites and comparing them with modern populations, the research aims to reconstruct the history of reindeer in Fennoscandia over the past millennium and model future trends. With its innovative combination of state-of-the-art analysis techniques, this project offers a unique and comprehensive approach to better understanding reindeer population dynamics. The findings will contribute to discussions on reindeer conservation and management, both in the wild and in domestic settings, bridging historical and contemporary perspectives. The economic and cultural importance of reindeer for the indigenous Sami people, and more generally for all the inhabitants of Fennoscandia, is also highlighted. This interdisciplinary research project pushes the boundaries of knowledge by integrating past and present perspectives, shedding light on reindeers response to environmental changes, and contributing to the broader understanding of biodiversity loss and sustainability in the Arctic and beyond.