Projektin tarkoituksena on luoda merkittävästi nykyistä paremmat edellytykset biologisten aineiden kehittämiselle Suomessa. Hanke on osa laajempaa lääkekehitysekosysteemikokonaisuutta. Hankkeessa tutkitaan kahta keskeistä biologisten lääkeaineiden luokkaa: nukleiinihappopohjaisia molekyylejä sejä vasta-aine (ja muita sitojaproteiineja) tarkoituksena parantaa nukleiinihappolääkeaineiden kohdentamismenetelmiä sekä nopeuttaa vasta-aineisiin/sitojaproteiineihin perustuvien lääkkeiden kehitystä.

Muuttuvissa ilmasto-oloissa suomalaisella kauralla on mahdollisuus nousta maailman kärkeen, mutta alalle tarvitaan uutta tutkimusta, innovaatioita ja huippuosaajia. Kauran merkitys lisääntyy koko ajan sekä terveyden edistämisen että kestävän kehityksen näkökulmasta. Esimerkiksi kauran käyttö kasvipohjaisten välipalojen, juomien ja proteiinivalmisteiden raaka-aineena kasvaa nopeasti globaaleilla markkinoilla. Tästä huolimatta eri kauralajikkeiden ja erien yhteyttä laatuparametreihin ja prosessoitavuuteen ei tunneta. Tämä asettaa haasteita kaurapohjaisten tuotteiden ja kauraingredienttien kehittämiselle ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamiselle. OatHow-projektin tavoitteena on vastata näihin tarpeisiin - hankkeen tuottama tieto mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä kaurainnovaatioita uuden kauraan liittyvän tutkimustiedon sekä globaalisti hyödynnettävissä olevan mittariston pohjalta. OatHow tukee suomalaisen kauran tuotteistamista, koska sen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää sopivan kauraraaka-aineen valinnassa haluttuun prosessiin. Laadukkaan raaka-aineen ansiosta Suomessa valmistetuilla kauratuotteilla on mahdollista monipuolistaa suomalaista elintarviketuotantoa ja kasvattaa Suomen elintarvikevientiä. Uusilla, laadukkailla kaurapohjaisilla tuotteilla pystytään paremmin vastaamaan kuluttajien ruokailutottumusten muutoksiin. Hankkeen ansiosta kauran lajikejalostusta voidaan tehostaa ja markkinoille saadaan nopeammassa tahdissa Suomen kasvuolosuhteisiin sopivia, ilmastonmuutoksen tuomat erityisvaatimukset täyttäviä ja erilaisiin elintarvikeprosesseihin sopivia kauralajikkeita.

Future of Diagnostics - FUDIS co-innovation-ekosysteemissä useat suomalaiset tutkimusorganisaatiot ja in vitro diagnostiikka-alan tärkeimmät yritykset yhdistävät voimansa kehittääkseen uusia teknologia-alustoja, materiaaleja, valmistusmenetelmiä, laitteita ja biomarkkereita vieridiagnostiikkaan. Kehitettävät uudet teknologiat ja tuotteet vastaavat terveydenhuollon nopeiden, herkkien ja kustannustehokkaiden vieridiagnostiikkamenetelmien kasvavaan tarpeeseen. Tässä projektissa, teknologioita sovelletaan esim. COVID19 -diagnoosiin käytettävän pikatestin kehittämiseen. Lateraalivirtaustestit (LFA) ovat hyvin yleisesti käytettyjä, koska ne ovat helppokäyttöisiä, edullisia ja nopeita. Nyt ja tulevaisuudessa on kuitenkin kasvava tarve nykyistä herkemmille ja tarkemmille sekä kvantitatiivisille LFA-testeille. Lisäksi tarvitaan usean analyytin diagnosointiin soveltuvia, multipleksattuja, LFA-testejä. FUDIS-hankkeessa multipleksaus toteutetaan analysoimalla useita analyyttejä samalla LFA-liuskalla käyttämällä eri detektioleimoja tai lisäämällä LFA-liuskaan uusia toiminnallisuuksia, kuten elektrokemiallinen sensoreita, joilla voidaan analysoida näytteestä varsinaisen LFA-liuskalla mitattavan analyytin lisäksi pienmolekyylejä kuten antibiootteja. Nukleiinihappojen monistukseen perustuvat diagnostiset testit, kuten useat COVID19-testit, hyödyntävät usein polymeraasiketjureaktiomenetelmää (PCR). Tässä projektissa kehitetään hyvin herkkä digitaalinen PCR-menetelmä, joka soveltuu erityisesti vieritestausympäristöön. Projektissa kehitettyjen testialustojen toiminnan testaamista kliinisillä näytteillä edesauttaa yhteistyö ja yhteinen prosessi biopankkinäytteiden hankkimista varten. FUDIS-projektin tulokset tarjoavat työkaluja reagoida nopeasti tulevaisuuden pandemioihin, kuten myös COVID19:n diagnosointiin ja jokapäiväiseen terveydenhuoltoon. Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välinen läheinen yhteistyö mahdollistaa joustavan ja nopean innovaatioiden kaupallistamisen.

Ilmastoneutraalit risteilyalusten rakenteet edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan materiaalien koko kierto raaka‐aineista edistyneen suunnittelun ja tuotannon kautta kunnossapitoon, rakenteiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Business Finland NECOLEAP tiekarttaan liittyen, tässä hankkeessa luodaan tulevaisuuden ilmastoneutraaleja laivarakenteita, jotka voivat toimia ilmastonmuutoksen haastamassa ympäristössä turvallisesti ja taloudellisesti. Samalla huomioidaan telakan ja laivanrakennusverkoston kestävän toiminnan periaatteet. Hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi laivan runkorakenteen painoa ja laivanrakennuksen kasvihuonekaasupäästöjä käyttämällä hiilineutraalia korkealujia teräksiä ja uusia rakenneratkaisuja. Rakenteen keventämisellä on suora vaikutus myös aluksen lisääntyneeseen hyötykuormaan suhteessa käytettyä energiayksikköä kohden. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, projektissa kehitetään 1) risteilylaivan hiilineutraaleja kevytrakenteita, 2) kehittyneitä laskennallisia ennustemalleja, 3) seuranta‐ ja valvontamenetelmiä kestävän rakentamisen, käytön, kunnossapidon ja kierrätyksen toteuttamiseen. Tutkimusja kehitystyö toteutetaan kehittyneellä yhteistyöllä suomalaisten yritysten ja korkeakoulujen välillä, joka tuo parhaat kyvyt tälle haastavalle tekniikan alalle ja tarjoaa tiedon kehittymiselle optimaalisen oppimisympäristön.

REDLOSI –projekti tutkii ja kehittää ratkaisuja nykyisten sekä tulevaisuuden piipohjaisten (Si) komponenttien tuotantoon yhdistämällä suomalaista aurinkoenergia-, puolijohde-, elektroniikka-, tyhjiötekniikka- ja mittaustekniikkaosaamista. Ongelma on, että piipohjaisiin laitteisiin syntyy moninaisia materiaalivirheitä useassa eri vaiheessa (esim. komponenttien prosessoinnin aikana). Virheet sijaitsevat piikiteiden sisällä ja pinnalla sekä päällä olevissa eristekalvoissa. Nämä materiaalivirheet heikentävät laitteiden toimintakykyä vaikuttamalla energiatehokkuuteen, lyhentämällä elinikää ja aiheuttamalla materiaalihukkaa. Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan, miten haitallisten materiaalivirheiden määrää ja niiden vaikutuksia voidaan pienentää hallitusti nykyisissä piilaitteissa ja tulevaisuuden piisovelluksissa. Tämä tarkoittaa materiaalitehokkuuden parantumista ja kilpailukykyisten sekä energiatehokkaiden tuotteiden ja palvelujen tuottamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. Synergia syntyy erilaisten piipohjaisten materiaali-, laite- ja instrumenttivalmistajien yhteistyön kautta kahden yliopiston (Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston) piitutkimusryhmien kanssa. Saavutetut tulokset mahdollistavat nykyisten sekä uusien piiprosessien ja -laitteiden kehittämisen ja valmistuksen Suomessa.