Lukemisen merkitystä perustellaan usein sillä, että se edistää tunnetaitoja ja kykyä omaksua uusia asioita. Näihin oletettuihin vaikutuksiin perustuu osin myös viime aikoina suosioon noussut ilmastofiktio, joka pyrkii herättämään empatiaa ei-inhimillistä luontoa kohtaan ja tekemään ymmärrettäväksi laajamittaisia ympäristömuutoksia. Tulevaisuuteen sijoittuvien ilmastofiktioiden ajatellaan auttavan eläytymään siihen, mitä ympäristön tuhoutuminen voi tarkoittaa ihmisyksilöiden ja kokonaisten yhteiskuntien kannalta. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus on tutkinut kaunokirjallisuutta ihmisen ja luonnon välisen suhteen sekä ympäristönsuojelun näkökulmista. Vielä ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittua tietoa siitä, miten kaunokirjallisuus vaikuttaa lukijoiden ajatuksiin ja tunteisiin ei-inhimillisestä luonnosta. Koneen Säätiön rahoittama ja Toni Lahtisen johtama Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella -hanke (Helsingin yliopisto, 2021–2024) tarttuu tähän kysymykseen ja selvittää, miten nuoret lukevat ilmastonmuutosta käsitteleviä fiktioita ja miten kirjallisuutta sekä luovaa kirjoittamista voidaan käyttää osana ympäristökasvatusta.