
doi: 10.17409/kpt.63118
Asuntomessuja on järjestetty Suomessa vuodesta 1970 lähes vuosittain. Vuonna 2018 asuntomessut järjestettiin Porin Karjarannan alueella. Jo messujen järjestelyn alkuvaiheessa mukaan suunnitteluprosessiin haluttiin ottaa kuvataiteilijoita. Tavoitteena oli, että yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa taiteilijat kehittäisivät alueen asuin- ja elinympäristöä. Tätä tukemaan järjestettiin taidekilpailu Satakunnan alueen taiteilijoille. Tässä artikkelissa kohteenani on Karjarannan alueen suunnitteluprosessi. Tarkastelen sitä, toteutuiko Karjarannan taidekilpailun kautta yhteissuunnittelua, ja jos näin tapahtui, missä vaiheessa taide sisällytettiin suunnitteluprosessiin. Kyselyn avulla tutkin sitä, kuinka asukkaat suhtautuvat asiantuntijavetoiseen taidekilpailuun. Millaista julkista taidetta asukkaat tahtoisivat asumisympäristöönsä? Viittaan Tarja Kekäläisen, Laura Uimosen, Malcolm Milesin, Cher Kraus Knightin ja Sharon Zukinin julkista taidetta koskeviin teoriakeskusteluihin. Tutkimusmateriaalina olen käyttänyt kirjallista ja kuvamateriaalia Karjarannan taidekilpailusta sekä haastatteluja.Tutkimus osoittaa, että Karjarannan taidekilpailu edustaa Suomessa yleisesti käytettävää mallia siitä, kuinka julkisen taiteen suunnittelu ja kilpailut yleensä etenevät. Yhteissuunnittelu toteutui kilpailun työryhmän ja osallistuvien taiteilijoiden välillä. Kyselytutkimuksen tuloksen puolestaan osoittavat, että korkea osuus vastaajista kannattaa kansalaisten oikeutta ilmaista mielipiteensä taidekilpailuista. Vastaajat näkisivät asuinalueella mieluiten sellaista taidetta, joka viittaa alueen historiaan. Parhaimmillaan julkinen taide luo ainutkertaisen tarinan, joka tukee alueen identiteettiä. Avainsanat: julkinen taide, julkisen taiteen kilpailut, yhteissuunnittelu, asuntomessut, kaupunkisuunnittelu
ta616
ta616
| selected citations These citations are derived from selected sources. This is an alternative to the "Influence" indicator, which also reflects the overall/total impact of an article in the research community at large, based on the underlying citation network (diachronically). | 0 | |
| popularity This indicator reflects the "current" impact/attention (the "hype") of an article in the research community at large, based on the underlying citation network. | Average | |
| influence This indicator reflects the overall/total impact of an article in the research community at large, based on the underlying citation network (diachronically). | Average | |
| impulse This indicator reflects the initial momentum of an article directly after its publication, based on the underlying citation network. | Average |
