Empirical Analysis of Competition in Procurement Auctions

Other literature type English OPEN
Tukiainen, Janne (2008)
  • Publisher: University of Helsinki
  • Subject: kansantaloustiede

A vast amount of public services and goods are contracted through procurement auctions. Therefore it is very important to design these auctions in an optimal way. Typically, we are interested in two different objectives. The first objective is efficiency. Efficiency means that the contract is awarded to the bidder that values it the most, which in the procurement setting means the bidder that has the lowest cost of providing a service with a given quality. The second objective is to maximize public revenue. Maximizing public revenue means minimizing the costs of procurement. Both of these goals are important from the welfare point of view. In this thesis, I analyze field data from procurement auctions and show how empirical analysis can be used to help design the auctions to maximize public revenue. In particular, I concentrate on how competition, which means the number of bidders, should be taken into account in the design of auctions. In the first chapter, the main policy question is whether the auctioneer should spend resources to induce more competition. The information paradigm is essential in analyzing the effects of competition. We talk of a private values information paradigm when the bidders know their valuations exactly. In a common value information paradigm, the information about the value of the object is dispersed among the bidders. With private values more competition always increases the public revenue but with common values the effect of competition is uncertain. I study the effects of competition in the City of Helsinki bus transit market by conducting tests for common values. I also extend an existing test by allowing bidder asymmetry. The information paradigm seems to be that of common values. The bus companies that have garages close to the contracted routes are influenced more by the common value elements than those whose garages are further away. Therefore, attracting more bidders does not necessarily lower procurement costs, and thus the City should not implement costly policies to induce more competition. In the second chapter, I ask how the auctioneer can increase its revenue by changing contract characteristics like contract sizes and durations. I find that the City of Helsinki should shorten the contract duration in the bus transit auctions because that would decrease the importance of common value components and cheaply increase entry which now would have a more beneficial impact on the public revenue. Typically, cartels decrease the public revenue in a significant way. In the third chapter, I propose a new statistical method for detecting collusion and compare it with an existing test. I argue that my test is robust to unobserved heterogeneity unlike the existing test. I apply both methods to procurement auctions that contract snow removal in schools of Helsinki. According to these tests, the bidding behavior of two of the bidders seems consistent with a contract allocation scheme. Julkinen sektori voi tuottaa palveluita itse tai ostaa niitä yksityiseltä sektorilta. Julkiset hankinnat yksityisiltä yrityksiltä muodostavat suuren ja jatkuvasti kasvavan osuuden julkisen sektorin menoista ne ovat vuosittain jopa noin 15 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Suuri osa näistä hankinnoista toteutetaan kilpailuttamalla eli erilaisia huutokauppamekanismeja käyttäen. Julkisen hankkijan tulisi asettaa kaksi tavoitetta huutokaupan suunnittelulle: tehokkuus ja hankkijan oma hyöty eli se, että hankitaan tuote, jolla on paras hinta-laatu suhde. Hankinnat ovat tehokkaita, jos se yritys, joka pystyy tuottamaan palvelun parhaalla hinta-laatu suhteella, myös tekee voittavan tarjouksen. Joidenkin huutokauppamekanismien ongelma on se, että tehokkain yritys ei aina välttämättä voita. Väitöskirjani osoittaa miten empiirinen analyysi auttaa suunnittelemaan hankintahuutokaupat siten, että ne toteuttavat edellä mainitut kaksi tavoitetta. Keskityn etenkin analysoimaan miten hankintakustannukset saadaan mahdollisimman pieniksi. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti kilpailun määrän, eli tarjoajien lukumäärän, ja kilpailun luonteen vaikutukset hankintakustannuksiin. Väitöskirjani ensimmäisessä luvussa talouspolitiikan kannalta keskeinen kysymys on, tulisiko Helsingin kaupungin bussiliikenteen kilpailuttamisessa pyrkiä lisäämään kilpailua, esimerkiksi perustamalla kaupungin omia bussivarikkoja vuokrattavaksi uusille palveluntuottajille. Tutkimukseni perusteella ei kannata, koska kyseisen markkinan ominaispiirteiden takia kilpailun lisäämisellä ei välttämättä ole hankintakustannuksia laskevaa vaikutusta. Tässä luvussa lisäksi laajennan olemassa olevaa tilastollista menetelmää, jolla kilpailun vaikutuksia voidaan tutkia. Toisessa luvussa tutkin tilastollisen analyysin avulla miten huutokaupan kohteen ominaisuuksia muuttamalla voidaan vaikuttaa kilpailun määrään ja hankintakustannuksiin. Havaitsen, että Helsingin kaupungin tulisi lyhentää sopimuskauden pituutta bussiliikennehuutokaupoissaan. Tämä vähentäisi bussimarkkinoille tyypillistä epävarmuutta tulevaisuudesta, jolloin yritykset tekisivät edullisempia tarjouksia. Lyhyt sopimuskausi näyttäisi myös houkuttelevan enemmän tarjouksia ja koska epävarmuus samalla vähenee, lisääntyvällä kilpailulla olisi suotuisampia vaikutuksia hankintakustannuksiin kuin ennen. Kolmannessa luvussa tutkin kilpailun laatua eli tarkemmin kartelleja. Useimmiten kartellit nostavat hankintakustannuksia. Kehitän uuden tilastollisen testin kartellien havaitsemiseksi tarjouskilpailuaineistosta. Osoitan myös, että kehittämäni testi on parempi kuin aiemmin kehitetty testi, koska testini tulokset pätevät vaikka olennaisia kontrollimuuttujia puuttuisi mallista. Sovellan näitä testejä Helsingin kaupungin koulupihojen talvisiivoushankintoihin. Testien perusteella kahden yrityksen tarjouskäyttäytyminen viittaa siihen, että he ovat muodostaneet keskenään kartellin.
Share - Bookmark