Terveydenhoitaja lapsen fyysiseen kaltoinkohteluun puuttujana

Bachelor thesis Finnish OPEN
Piilola, Marianne ; Valli, Marja-Liisa (2011)
  • Publisher: Vaasan ammattikorkeakoulu
  • Subject: terveydenhoitajat | lastenneuvolat | alakoulu | lapset | kaltoinkohtelu | väkivalta | hälsovårdare | barnrådgivningsbyråer | lågstadiet | barn | kränkande behandling | våld

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä lastenneuvolan ja alakoulun terveydenhoitaja tekee, kun hänellä herää epäily lapsen fyysisestä kaltoinkohtelusta. Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä puuttumisen keinoja on, mitä terveydenhoitajat niistä tietävät sekä mikä estää tai edistää puuttumista. Lisäksi tutkittiin onko Vaasassa käytössä toimintamalli lapsen fyysiseen kaltoinkohteluun puuttumisessa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, mutta muutaman kysymyksen osalta myös kvantitatiivinen. Aineistonkeruu toteutettiin kyselylomakkeiden avulla helmikuussa 2011. Tutkimukseen osallistui 16 Vaasan lastenneuvoloiden ja suomenkielisten alakoulujen terveydenhoitajaa. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä. Terveydenhoitajista yli puolet (56 %) määritteli laiminlyönniksi luokiteltavan kaltoinkohtelun fyysiseksi kaltoinkohteluksi. Tärkeimmät puuttumisen keinot olivat keskustelu ja avoin informointi vanhemmille, yhteys lastensuojeluun tai lastensuojeluilmoitus. Puuttumista vaikeutti eniten epävarmuus, näytön puuttuminen, pelko välien rikkoutumisesta vanhempiin sekä pelko vanhempien kiukusta ja aggressiivisuudesta. Puuttumista helpottivat erityisesti moniammatillinen yhteistyö, lapsen tai vanhemman kertominen asiasta, näkyvät merkit, terveydenhoitajan työkokemus ja ammattitaito sekä toimiva asiakassuhde. Yli puolet (56 %) vastaajista kertoi lapsen fyysiseen kaltoinkohteluun puuttumisen toimintamallin olevan käytössä työpaikallaan, vastaavasti 44 % ei ollut tietoisia toimintamallista. Puolet (50 %) vastaajista kertoi ottavansa kasvatus- ja kurittamiskäytännöt puheeksi vanhempien kanssa joka käynnillä tai usein, lisäksi kuusi vastaajaa otti asian puheeksi tarvittaessa. Suurimpana riskitekijänä lapsen fyysiselle kaltoinkohtelulle pidettiin vanhempien päihteidenkäyttöä (88 %). Puolet (50 %) vastaajista kertoi yhteistyössä sosiaalipuolen kanssa olevan ongelmia. Suurin osa vastaajista oli kohdannut lapsen fyysistä kaltoinkohtelua ja puuttunut siihen. Puuttumisen keinot ovat terveydenhoitajilla tiedossa, tarvitaan vain lisää rohkeutta puuttua ja yhteistyön toimivuutta. The purpose of this bachelor`s thesis was to find out what the public health nurse in child health centre and primary school does, when she suspects child`s physical abuse. This bachelor`s thesis studied what ways of intervention there are, what the public health nurses know about them and what hinders and what promotes the intervention. A further purpose was to find out if there is an operation model in Vaasa for the intervention in child`s physical abuse. The research was mainly qualitative but it also included some quantitative questions. The research material was collected with a questionnaire in February 2011. The study was participated by 16 public health nurses in child health centres and Finnish primary schools in Vaasa. The results were analyzed with content analysis. Over a half of the public health nurses (56 %) defined neglect as physical abuse. The most important ways to interfere were conversation and open information for the parents, contact to child welfare or child welfare notification. The intervention was mostly complicated by uncertainty, lack of evidence, fear of severing relations with the parents and fear of parents` anger and aggressiveness. Factors that facilitated the intervention and made it easier included cooperation with other professionals, children or parents telling about abuse, visible signs, public health nurse`s work experience and skills as well as good relation to the clients. Over a half (56 %) of the participants told that there is an operation model for the intervention in child`s physical abuse at their workplace and 44 % weren`t aware of the operation model. A half of the participants (50 %) discussed with the parents the upbringing of a child and corporal punishment often or during every appointment, in addition six participants discussed it when needed. The major risk factor for child`s physical abuse was considered to be parents` consumption of intoxicants (88 %). A half of the respondents (50 %) felt that cooperation with social welfare is problematic. The majority of the respondents had faced physical abuse of a child and intervened. Public health nurses know how to intervene, but more courage to intervene and well-working cooperation is needed.
Share - Bookmark

  • Download from
    Theseus via Theseus (Bachelor thesis, 2011)
  • Cite this publication