Tutkimuksen tavoitteena oli lisälämmöneristetyissä rakennuksissa seurata lisäeristettyjen rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Kohteina oli kaksi hirsirunkoista omakotitaloa, joista toinen on lisäeristetty ulkopuolelta ja toinen sisäpuolelta sekä kaksi purueristeistä taloa, joista toinen on lisäeristetty ulkopuolelta ja toinen sisäpuolelta. Myös kivirakenteisen kerrostalon ulkopuolelta lisäeristetyn ulkoseinän toimintaa seurattiin, samoin yhdessä kohteessa yläpuolelta lisäeristettyä betonikattorakennetta. Kaikissa kohteissa lisälämmöneristysmateriaalina on vuorivilla. Ulkopuolelta lisäeristetyssä hirsiseinässä ei havaittu haitallisia kosteuskertymiä. Sisäpuolelta lisäeristetyssä kohteessa oli seurannassa kaksi eri ulkoseinärakennevaihtoehtoa, joista toisessa oli lisäeristeen sisäpuolinen höyrysulku ja toisesta rakenteesta höyrynsulku oli jätetty pois. Höyrynsuluttomassa rakenteessa ei voitu havaita haitallisia kosteuskertymiä, mikä vahvistaa aiemmin laskennallisesti ja laboratoriokokein saatuja tuloksia. Ulkopuolelta lisäeristetyssä puruseinässä ei havaittu kosteusteknisiä haittoja. Höyrynsuluttomassa sisäpuolisessa lisäeristystapauksessa ei kosteus rakenteen kriittisessä pisteessä noussut niin korkeaksi, että siitä olisi rakenteille haittaa. Tämä on vastoin aikaisemmin tehtyjä laskennallisia tarkasteluja ja laboratoriokokeissa saatuja tuloksia. Ulkopuolelta lisäeristetyssä kivirakenteisessa seinässä ei ollut havaittavissa haitallisen suuria kosteuksia. Paikallista märkää aluetta lukuun ottamatta ei myöskään yläpohjarakenteen lisäeristeissä ollut havaittavissa suuria kosteuksia. On syytä korostaa, että tutkimustulokset koskevat yksittäisiä rakennuksia. Näin ollen tutkimustuloksista ei pidä tehdä liiallisia yleistävia päätelmiä. Monet ratkaisut vaativat lisätutkimuksia.