Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus sateenkaariperheiden vanhempien kokemuksista asioinnistaan sosiaalisissa instituutioissa. Sosiaalisia instituutioita edustavat tässä tutkielmassa terveydenhuollon palvelut, koulujärjestelmä ja adoptioneuvonta. Tutkielmassa tarkastellaan vanhempien kokemuksia työntekijän toiminnasta kahdesta näkökulmasta. Ensimmäiseksi tarkastellaan vanhempien kokemuksia työntekijöiden sateenkaariperheisiin liittyvään tietopohjaan perustuvasta toiminnasta. Toiseksi tarkastellaan vanhempien kokemuksia työntekijöiden toiminnasta, joka perustuu sateenkaariperheisiin liittyviin näkemyksiin ja oletuksiin. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä sateenkaariperheet ovat kasvava perhemuoto, mutta sosiaalityön koulutuksessa yhä melko näkymättömissä. Teoriaosuudessa määritellään sateenkaariperheen käsitettä ja tarkastellaan, millaisilla lakimuutoksilla Suomessa on edistetty sateenkaariperheiden asemaa. Lisäksi tarkastellaan aiempaa sateenkaariperheitä koskevaa tutkimusta ja heteronormatiivisuutta. Tutkimusaineistona on 10 kansainvälistä ja vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä käyttäen teemoittelua. Tutkielman tulosten mukaan vanhempien kokemukset sosiaalisista instituutioista ovat moninaisia. Kokemukset ovat myönteisiä erityisesti silloin, kun työntekijöillä on sateenkaariperheisiin liittyvää tietoa. Tällöin vanhemmat kokevat tulleensa tuetuiksi. Kuitenkin myös kokemuksia työntekijöiden tietopohjan puutteellisuudesta ilmenee. Tulosten mukaan vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä työntekijöiden toimintaan myös silloin, kun he ovat tulleet hyväksytyiksi ja kunnioitetuiksi omana itsenään. Osa vanhemmista on kohdannut työntekijöitä, jotka suhtautuvat heihin kielteisesti ja työskentelevät heteronormatiivisesti. Tutkielman tulokset osoittavat monien vanhempien olevan tyytyväisiä työntekijöiden toimintaan. Toisaalta haasteiden kohtaaminen osoittaa, etteivät sateenkaariperheet ole vielä saavuttaneet yhdenvertaista asemaa suhteessa muihin perheisiin. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut, sillä esimerkiksi Suomessa sateenkaariperheiden asemaa ovat edistäneet lainsäädännölliset ja kulttuuriset muutokset. Lisää tutkimusta sateenkaariperheiden kokemuksista tarvitaan yhä etenkin sosiaalityön näkökulmasta. Sateenkaariperheiden kokemuksia tutkimalla ja työntekijöiden tietopohjaa vahvistamalla voidaan sosiaalisia instituutioita kehittää vastaamaan yhä paremmin monimuotoisten perheiden tarpeisiin