• Other research productsclose
• 2019-2023close
• Open Access close
• FI close
• LUTPub close
• COVID-19 close

The purpose of this master thesis is to study the impact of the new coronavirus infection, which began in 2019, on container flows between two regions: Northern Europe and Asia. The COVID-19 impact is assessed in various aspects, firstly, from the point of view of market changes by modes of transport, secondly, from the adaptation business activities. The coronavirus pandemic is a relatively new disease and is proceeding vastly different from what it was before, such as severe acute respiratory syndrome or national epidemics in Africa like malaria, maternal and infant mortality, etc. The experience of previous studies cannot be fully applied to the coronavirus pandemic, and those studies that have appeared recently do not reflect the specifics of the container business in Northern Europe and future prospects of cargo flows development in different modes of transport. This research uses a qualitative approach to answer the research questions. The semi-structured interviews method was chosen to perform the answers. During the empirical part of the research, the information was collected and analyzed. Experts from different industries and regions took part of semi-structured interviews. Seven interviews were conducted with eight specialists of different levels to provide a broader assessment of the changes that have occurred and look at the problem from different angles. The results show that the cargo transported in containers did not undergo severe changes on Northern Europe – Asia route, the cargo’s structure remained constant. However, there has been a significant transformation in various modes of transport: a drop in volumes in maritime transport, a strong growth in the volume of rail traffic. Problems in transport efficiency between countries have been identified, which impede the further development of container traffic. It was noticed the reasons and the time bounds when container equipment became unavailable for cargo owners. In the main block of the study, the issues of price policy were considered, and it was found that sea transportation and air transportation increased significantly in price, while the situation in rail transport turned out to be more or less stable. In addition, this research examines the business responses to the pandemic, provides a future vision of why maritime and rail transport will continue to develop and why environmental standards are now playing an essential role in the transport business. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella uuden vuonna 2019 alkaneen koronavirustartunnan vaikutuksia konttiliikenteeseen Pohjois-Euroopan ja Aasian välillä. COVID-19-vaikutuksia arvioidaan eri näkökulmista, ensinnäkin liikennemuotojen markkinamuutosten näkökulmasta, toiseksi sopeutumisliiketoiminnasta. Koronaviruspandemia on suhteellisen uusi tauti ja etenee huomattavasti eri tavalla kuin aikaisemmat, kuten vakava akuutti hengitystieoireyhtymä tai Afrikan kansalliset epidemiat, esimerkiksi malaria, äiti- ja imeväiskuolleisuus jne. Aikaisempien tutkimusten tuloksia ei voida soveltaa sellaisenaan koronaviruspandemiaan, myös viimeaikaiset tutkimukset eivät vastaa kysymyksiin Pohjois-Euroopan konttiliiketoiminnan erityispiirteistä ja eri liikennemuotojen kauppavirtojen tulevasta kehityksestä. Tässä tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista lähestymistapaa vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Vastausten suorittamiseksi valittiin puolirakenteinen haastattelumenetelmä. Tutkimuksen empiirisen osan aikana tiedot kerättiin ja analysoitiin. Eri toimialojen ja alueiden asiantuntijat osallistuivat osittain jäsenneltyihin haastatteluihin. Seitsemän haastattelua tehtiin kahdeksan eritasoisen asiantuntijan kanssa arvioidakseen laajemmin tapahtuneita muutoksia ja tarkastelemalla ongelmaa eri näkökulmista. Tulokset osoittavat, että konttikuljetuksissa ei ole tapahtunut isoja muutoksia Pohjois-Euroopan ja Aasian välillä, rahdin rakenne pysyi vakiona. Eri liikennemuodoissa on kuitenkin tapahtunut merkittävä muutos: meriliikenteen volyymien lasku ja rautatieliikenteen voimakas kasvu. Maiden välisessä liikenteen tehokkuudessa on tunnistettu ongelmia, jotka estävät konttiliikenteen jatkokehitystä. Havaittiin syyt ja ajankohdat, jolloin konttilaitteet eivät enää olleet saatavilla lastin omistajille. Tutkimuksen pääosiossa tarkasteltiin hintapolitiikkaa ja todettiin, että merikuljetusten ja lentokuljetusten hinnat ovat nousseet huomattavasti, kun taas rautatieliikenteen tilanne pysyi enemmän tai vähemmän vakaana. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan yritysten reaktioita pandemiaan, tarjotaan tulevaisuuden näkemys siitä, miksi meri- ja rautatieliikenne kehittyy edelleen ja miksi ympäristöstandardit ovat nyt keskeisessä asemassa liikennealalla.

Nykyään melkein jokainen ihminen omistaa kännykän, ja tyypillisesti kantaa sitä mukanaan liikkuessaan muiden ihmisten parissa. Kännykkään jää käyttäjästä aina jonkinlainen jälki käyttäjän toimista ja tapahtumista. Globaali COVID-19 virusepidemia on johtanut tilanteeseen, jossa on tarve selvittää viruksen leviämisketjuja. Tässä kanditaatintyössä tarkastellaan, millaista dataa puhelin oikein tallentaa käyttäjästä, hänen kohtaamistansa kontakteista ja vierailluista paikoista. Lisäksi tarkastellaan tiedonhankintamenetelmiä, ja jo olemassa olevia kaupallisia ja avoimen lähdekoodin työkaluja, jotka hakevat sekä koostavat käyttäjätietoja tarkasteltavaan muotoon. Lopuksi toteutettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta opitun tiedon perusteella yksinkertainen sovellus, joka demonstroi miten käyttäjätiedoista voidaan koostaa aikajana. Nowadays almost everyone has a smartphone, and typically carries with them when interacting with other people. Smartphone always tracks the user and leaves some trace of this interaction when they use their device. Global COVID-19 pandemic has led to situation, where there is a need to track the spread of the virus. In this work we investigate, what data smartphone stores about their user, the people the person meets, and places the user visits. On top of that we investigate methods of acquiring this data, and already existing commercial and open-source tools for acquiring and presenting user data. Lastly, we developed a simple application to demonstrate how to present acquired user data as a timeline.

Teollisuustuotteita ja -palveluja tarjoavien yritysten toimintaympäristö muuttui merkittävästi vuonna 2020 COVID-19-koronaviruspandemian myötä. Aikaisempi tutkimus on havainnut yrittäjämäisen orientaation vaikuttavan positiivisesti yrityksen suorituskykyyn ja parantavan tietyissä tilanteissa yritysten kykyä vastata ympäristön turbulenssiin. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli määrittää miten yrittäjämäinen orientaatio vaikuttaa Helsingin pörssin päälistalle listattujen teollisuustuotteita ja -palveluja tarjoavien yritysten suoriutumiseen koronaviruskriisissä. Yrittäjämäistä orientaatiota tarkasteltiin tutkielmassa kolmen ulottuvuuden, innovatiivisuuden, proaktiivisuuden ja riskinottamisen, kautta. Kvantitatiivinen pitkittäistutkimus hyödynsi tutkimusmenetelminä sisältöanalyysia ja regressioanalyysia. Tutkimusaineisto koostui yritysten vuosikertomuksista sekä sekundaariaineistoista. Tietoa yrittäjämäisestä orientaatiosta kerättiin vuosikertomusten toimitusjohtajakatsauksista käyttämällä teoriassa aikaisemmin määritettyjä sanalistoja ja tietokoneavusteista CATA-tekstianalyysia (Computer-Aided Text Analysis). Suorituskykyä mitattiin tutkimuksessa kannattavuuden ja kasvun näkökulmista. Tutkimuksessa yrittäjämäisellä orientaatiolla havaittiin olevan negatiivinen vaikutus teollisuustuotteita ja -palveluja tarjoavien yritysten suoriutumiseen koronaviruskriisissä. Vaikutus sisältää vaihtelua yrittäjämäisen orientaation ulottuvuuksien välillä ja eroaa normaaliolosuhteista. Vaikutusta voi selittää tutkielman viitekehyksestä puuttuva ylimääräinen moderaattorimuuttuja, jolla on mahdollisuus muuttaa yrittäjämäisen orientaation vaikutus negatiiviseksi, tai yritysten innovatiivisuuden sisältämä korkea riski. Tutkielma suosittaa yrityksiä tunnistamaan haluamansa suorituskykyvaikutukset sekä käytössään olevat yrittäjämäisen orientaation ulottuvuudet, jotta niiden säätäminen koronaviruskriisin kaltaisissa tilanteissa on mahdollista. Tulevaisuudessa lisää tietoa aiheesta voidaan saada tutkimalla, miten tietyn yrittäjämäisen orientaation ulottuvuuden käyttäytyminen selittyy sen sisältämillä toiseen yrittäjämäisen orientaation ulottuvuuteen liittyvillä piirteillä. Lisäksi jatkotutkimuksissa voidaan tarkastella, miten muut suorituskykyulottuvuudet reagoivat koronaviruskriisissä esiintyvään yrittäjämäiseen orientaatioon tai onko tuote- ja palveluorientoituneiden teollisuusyritysten välillä eroja siihen reagoimisessa. The operating environment of companies providing industrial products and services changed significantly in 2020 due to the COVID-19 coronavirus pandemic. Previous research has found that entrepreneurial orientation has a positive impact on company performance, and it improves companies’ ability to respond to environmental turbulence in certain situations. The aim of this thesis was to determine how entrepreneurial orientation affects the performance of companies providing industrial products and services listed on the Helsinki Stock Exchange's main list in the coronavirus crisis. Entrepreneurial orientation was examined through three dimensions in the thesis: innovation, proactiveness and risktaking. Quantitative longitudinal research utilised content analysis and regression analysis as research methods. The research data consisted of the companies' annual reports and secondary data. Information about entrepreneurial orientation was collected from the annual reports’ CEO reviews using word lists previously defined in theory and computer-aided text analysis CATA. Performance was measured from profitability and growth perspectives in the research. In the research, entrepreneurial orientation was found to have a negative impact on the performance of companies providing industrial products and services in the coronavirus crisis. The impact includes variation between the dimensions of entrepreneurial orientation and differs from normal conditions. The impact can be explained by an additional moderator variable that is missing from the thesis framework and has the potential to change the effect of entrepreneurial orientation to negative, or by the high risk included in the companies’ innovativeness. The thesis recommends that companies identify the performance impacts they want and the entrepreneurial orientation dimensions they have in order to adjust them in situations such as the coronavirus crisis. In the future, more information on the topic can be obtained by studying how the behavior of a particular entrepreneurial orientation dimension can be explained by the features it contains related to another entrepreneurial orientation dimension. Further research can also examine how other performance dimensions respond to the entrepreneurial orientation in the coronavirus crisis or whether there are differences between product and service-oriented industrial companies in their response to it.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Helsingin pörssin eri toimialaindeksit ovat suoriutuneet suhteessa riskiin koronapandemian aikana. Koronapandemian vaikutuksista osakemarkkinoihin on runsaasti tutkimusta, mutta Helsingin pörssin toimialakohtaisesta suoriutumisesta sitä ei toistaiseksi löydy. Toimialaindeksien ja markkinan suoriutumisen arviointiin valittiin kolme yleisesti käytettyä riskikorjattua suoriutumismittaria: Sharpen indeksi, Treynorin indeksi ja Jensenin alfa. Vertailu tehtiin numeerisena vertailuna toimialojen välillä ja suhteessa markkinaan. Toimialojen välillä havaittiin suuria eroja sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa markkinan keskiarvoon. Sekä absoluuttisia lukuja että suhteellisia muutoksia tarkastellessa havaittiin, että toimialat saattoivat suoriutua täysin eri tavalla ennen pandemiaa kuin sen aikana. The aim of this thesis is to determine how different sectors in Nasdaq Helsinki have performed in relation to risk during the COVID-19-pandemic. The pandemic’s effect on the stock market have been studied abundantly, but research on sectoral performance in Nasdaq Helsinki is currently unavailable. Three commonly used risk-adjusted metrics of performance were chosen to evaluate sectoral and market portfolio performance: Sharpe ratio, Treynor ratio and Jensen’s alpha. Numerical comparison between different sectors and in relation to the market was conducted. Significant differences between the sectors both in relation to each other as well as the market were found. It was noted that sector-specific performance could vary greatly before and after the beginning of the pandemic.

The Covid-19 pandemic has caused a variety of consequences for education systems around the world. To tackle this challenge, educators around the globe are trying to adopt different strategies for ensuring optimum knowledge gain of the learners through the online/blended courses. Different research studies illustrate that students learn most from a course via active engagement. Gamification as an active engagement tool has caught the interest of educators, who have been investigating how to improve students’ learning over the years. It is getting popular as a main strategic aspect of pedagogical approaches that can be used to boost students’ motivation and active engagement in education, especially in online learning. However, the users’ perception of adopting as well as designing gamified courses needs to be addressed. In this master’s thesis work, teachers’ and students’ perspectives toward gamified teaching have been studied by using co-design and survey methods.

This master’s thesis quantitatively examines the performance of the Nordic telecommunication sector by investigating the performances of nine listed Nordic telecommunication companies. The performances are evaluated by using traditional risk-adjusted performance measures for stocks. The companies were divided into two sub-categories by their business models to investigate if a company’s business model is a key factor in surviving a crisis-like situation. Based on the results, some of the companies managed to outperform the market while others struggled. Although one of the subcategories outperformed the other by a clear margin, the variations in performance could not be assigned entirely to the different business models. As the Covid-19 pandemic affected the global markets and economy, some of the differences in performance could be due to inefficient markets. Still, this research suggests that companies with different business models within the same sector face external challenges quite differently, and the business model could prove to be a vital factor for a company’s performance in a challenging environment. Although some differences in performance could be seen, the results were quite inconclusive. As this thesis only investigated the small market of the Nordic telecommunication sector, the results of this thesis are not applicable to other markets. Tämän tutkielma arvioi kvantitatiivisesti pohjoismaisen telekommunikaatiosektorin suoriutumista koronaviruspandemian aikana. Suoriutumista arvioidaan perehtymällä yhdeksän listatun pohjoismaisen telekommunikaatioyrityksen osakkeiden suoriutumiseen. Osakkeita arvioidaan perinteisten rahoitusteorian mukaisten tunnuslukujen avulla. Tutkitut yritykset jaettiin kahteen alaluokkaan niiden liiketoimintamallien mukaan. Jaon tarkoituksena on selvittää, onko liiketoimintamallilla eroa saman sektorin yritysten suoriutumisessa vaikeassa toimintaympäristössä. Tutkielman tuloksiin pohjaten osa yrityksistä suoriutui huomattavasti markkinoita paremmin toisten yritysten pärjätessä markkinoita heikommin. Vaikka toinen alaluokka pärjäsi merkittävästi toista paremmin, ei eroja suoriutumisesta voida täysin perustella eroavilla liiketoimintamalleilla. Osa eroavaisuuksista voi johtua koronaviruksen aiheuttamasta markkinoiden tehottomuudesta. Vaikka tutkielman tuloksista ei voida vetää syvällisiä johtopäätöksiä, se kuitenkin osoittaa, että eri liiketoimintamallit samalla toimialalla voivat olla keskeisessä asemassa ulkoisten tekijöiden aiheuttamien haasteiden selvittämisessä. Tämä tutkielma käsittelee vain pohjoismaista telekommunikaatiosektoria. Pohjoismaisen markkinan suppeuden johdosta, tämän tutkielman tuloksia ei tule yleistää toisille markkinoille.

Diplomityön aiheena oli tutkia, millä tavalla COVID-19 taudin aiheuttama pandemia vaikutti savonlinnalaisiin yrityksiin ja miten yritykset reagoivat kriisitilanteeseen. Vuonna 2020 aiemmin tuntematon SARS-CoV-2 koronavirus levisi ympäri maailmaa aiheuttaen maailmanlaajuisen terveys- ja talouskriisin. Paikallisilla ja globaaleilla rajoitustoimilla hidastettiin taudin leviämistä. Vastatoimilla oli myös vaikutusta usean yrityksen liiketoimintaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin narratiivisesti. Kirjoituspyynnöt lähetettiin savonlinnalaisille yrittäjille. Yrittäjiä pyydettiin kertomaan koronan vaikutuksista yritystoimintaan sekä millaisia toimia he ovat tehneet koronan johdosta. Tutkimuksen teoriaosuudessa kuvataan taudin historiaa, globaalin talouden olemusta, yhteiskunnan koronatukia sekä strategiatyön perusteita. Työn tuloksena saatiin selville koronan aiheuttaneen eniten ongelmia asiakaskontaktin vaativille ja kuluttajasektorilla toimiville yrityksille. Alihankintatyö globaaleille markkinoille suojasi koronan vaikutuksilta. Yhteiskunnan tarjoamia koronatukia haettiin tarvittaessa. Kriisiin reagoitiin innovoimalla, säästämällä sekä sinnittelemällä. Kirjoitettua strategiatyötä ei vastaajien joukossa ollut tehty. The aim of this study was to investigate how the pandemic caused by COVID-19 disease affected companies in Savonlinna and how companies responded to the crisis. In 2020, the previously unknown SARS-CoV-2 coronavirus spread around the world, causing a global health and economic crisis. Local and global measures were made to slow down the spread of COVID-19. At the same time these measures threaten the survival of firms accross all sectors and industries. The study was conducted as qualitative study and the research data was collected narratively. Requests for writing were sent to entrepreneurs in Savonlinna. Entrepreneurs were asked to respond how COVID-19 impacted on their business operations and what actions they have made to respond to crisis. The theoretical part of the study covers the history of the disease, the nature of the global economy, how society supported companies and the basics of strategy work. The results was found that COVID-19 has caused most problems for companies that require close contact with customer and operate on the consumer sector. Subcontracting to companies that operate globally protected against the pandemic. Entrepreneurs applied for corona subsidies provided by society if necessary. Companies made strategic response to crisis. Responses were innovating, persevering and retrenchment. No written strategic work had been done.

Energiakriisiksi kutsuttu ilmiö alkoi vuoden 2021 syksyllä, kun energian hinnat alkoivat nousemaan rajusti erityisesti Euroopassa. Paperi- ja selluteollisuus on erittäin energiain-tensiivinen ala, joka normaalin energiankulutuksen lisäksi käyttää maakaasua myös prosesseissa. Tästä syystä työssä tutkitaan energiakriisin vaikutuksia juuri paperi- ja selluteollisuuden kustannuksiin Euroopassa. Työ toteutetaan narratiivisena kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen ja tulosten tukena on hyödynnetty aiheeseen liittyvän teoriakirjallisuuden lisäksi dataa ja case esimerkkiä alan yrityksestä. Työn tavoitteena oli siis selvittää, miten energiakriisi on todellisuudessa vaikuttanut paperi- ja selluteollisuuden kustannuksiin Euroopassa. Työssä saatiin selville energiakriisin olevan seurausta geopoliittisten riskien realisoitumisesta COVID-19 pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aikana. Paperi- ja selluteollisuuden kustannuksien muutoksia tutkiessa havaittiin, että energiakriisillä on voinut olla merkittävä vaikutus alan yrityksiin. Huomioon kuitenkin on otettava se, että vaikutukset ovat hyvin yritys- ja maakohtaisia, jonka takia tuloksia ei voida pitää absoluuttisina totuuksina vaan ne ovat suuntaa antavia. Case esimerkin avulla kuitenkin nähtiin, että energian hintojen nousulla on todellisuudessa ollut merkittävä vaikutus alan yrityksiin. Työssä saatiin myös selville, millä keinoilla vas-taaviin riskeihin voidaan jatkossa varautua, ja miksi Suomen paperi- ja selluteollisuus on Euroopassa keskivertoa energiatehokkaampaa.

In order to get a glimpse of the current state of the companies on a broader level, the development of liquidity and the difference between the cash flow forecast and its realized values were examined to find possible common factors between line of industry, company size or age. Hierarchical Clustering on Principal Components with the help of Factor Analysis of Mixed Data were performed on weekly data of over 5000 anonymized companies and smaller sets of the same data. The results did not offer conclusive remarks on how the size or the age of the company affects the development liquidity or which industries were succeeding or facing harder times. Possible reasons for the absence of clear results were the volatility of liquidity in short time span, other unidentified or unmonitored variables affecting the development of companies' cash flow and different reactions to the restrictions as well as the bigger international impact on the economy caused by COVID-19. Tässä työssä tutkittiin maksuvalmiuden kehitystä sekä kassavirtaennusteen ja -toteutuman eroa, jotta saataisiin laajempi kuva yrityksien taloudellisesta nykytilasta. Päämääränä oli tutkia mahdollisia yhteisiä tekijiöitä toimialaluokituksessa, yrityksen koossa tai iässä. Pääkomponenttien hierarkkinen klusterointia suoritettiin käyttämällä monityyppisen datan faktorianalyysia yli 5000 yrityksen anonymisoituun viikottaiseen dataan sekä pienempiin otantoihin samasta datasta. Tulokset eivät tuottaneet yksikäsitteisiä johtopäätöksiä, kuinka yrityksen koko tai ikä vaikuttaa maksuvalmiuden kehitykseen tai mitkä toimialat kukoistavat tai kohtaavat vaikeuksia. Mahdollisia syitä selkeiden tuloksien puuttumiselle on maksuvalmiuden epävakaus lyhyellä ajanjaksolla, muut tuntemattomat tai mittaamattomat tekijät, jotka vaikuttavat kassavirtojen kehitykseen sekä erilaiset reaktiot COVID-19:n aiheuttamiin rajoituksiin ja pandemian vaikutukset kansainväliseen talouteen.

The recent effects of COVID-19 pandemic have caused major disruptions in the sphere of international business. Due to these disruptions companies and organizations have been forced to re-think about their risk management processes in a more strategic manner. Supplier risk management (SRM) focuses on upstream supply management by identifying, assessing, responding to, and monitoring possible supplier related risks that may cause the organization to be more vulnerable to disruptions. To effectively manage supply risks, companies integrate SRM processes in their purchasing decisions to mitigate potential risks and to allocate appropriate resources to effective use. This bachelor’s thesis focuses on providing insight on how companies can reduce the risk involved in their supplier selection with their purchasing decisions thus creating a more resilient businesses against supply disruptions. The theoretical framework of this thesis has been created through previous research on supply risk management. The empirical evidence presented in the thesis was collected through qualitative semi-structured interviews gathered from company representatives. The case companies are Finnish industrial companies. The findings indicate that comprehensive SRM practices are essential in reducing the effects of a disruption on an organization. In order for SRM to be effective organizations mut cooperate with suppliers to create common goals that benefit both parties and protect them from disruptions. Findings also indicate that dynamic and proactive management methods are becoming increasingly frequent due to the effects of COVID-19. Viimeaikaiset COVID-19 pandemian seuraukset ovat aiheuttaneet merkittäviä disruptioita kansainvälisessä kaupassa. Näiden disruptioiden ansiosta yritysten ja organisaatioiden on tullut ajatella riskinhallinta prosessejaan strategisemmasta näkökulmasta. Toimittajariskien hallinta keskittyy toimitusketjun ylävirtaan, jossa pyritään tunnistamaan, arvioimaan, reagoimaan sekä hallitsemaan mahdollisia toimittajiin liittyviä riskejä, jotka saattavat saattaa organisaation haavoittuvaiseen asemaan. Hallitakseen toimitusriskejä tehokkasti yritykset integroivat toimittajariskin hallintaprosesseja hankintapäätöksiinsä riskien lieventämiseksi ja resurssien kohdentamiseksi tehokkaaseen käyttöön. Tämä kandidaatintutkielma keskittyy luomaan käsityksen siitä, miten yritykset voivat vähentää riskejä toimittajavalinnassaan hankintapäätösten avulla ja siten luoda kestävämmän pohjan liiketoiminnalleen disruptioita vastaan. Tämän tutkielman teoreettinen viitekehys on luotu aiempien tutkimusten pohjalta, jotka keskittyvät toimitusketjun riskienhallintaan. Empiirinen näyttö, joka esitetään tutkielmassa, on kerätty laadullisilla puolistrukturoiduilla haastatteluilla yritysten edustajilta. Case-yritykset ovat suomalaisia teollisuusyrityksiä. Tutkimuksen päälöydökset osoittavat, että kattavat toimittajariskin hallintamenetelmät ovat välttämättömiä organisaatioon kohdistuvien häiriövaikutusten vähentämisessä. Jotta toimittajariskien hallinta olisi tehokasta on organisaatioiden on tehtävä yhteistyötä toimittajien kanssa luodakseen yhteisiä tavoitteita, jotka hyödyttävät molempia osapuolia ja suojaavat heitä häiriöiltä. Löydökset osoittavat myös, että dynaamiset ja proaktiiviset riskinhallintamenetelmät ovat yleistyneet COVID-19 pandemian vuoksi.