• 2023-2023close
• Open Access close
• Open Source close
• Publications close
• Other research products close
• GB close
• Finnish close

Datamäärien kasvu ja analytiikan monimutkaistuminen ovat vaikeuttaneet datatieteellisten projektien toistettavuutta. Huono toistettavuus hidastaa uusien projektien toteuttamista ja vaikeuttaa tiedon säilyttämistä ja oppimista aiemmista projekteista. Toistettavuus hankaloituu, kun projektin etenemisen aikana tehdyistä valinnoista ja päätöksistä ei ole koottu tietoa. Ongelma kiteytyy tiedon heikkoon jakamiseen ja uudelleenkäyttöön, minkä vuoksi tietämyksenhallinta on toistettavuushaasteen äärellä keskeistä. Tietopankit ovat yksi tietämyksenhallinnan keino ratkaista edellä mainittuja ongelmia. Toistettavuushaasteen ratkaisulla voidaan mahdollistaa myös datatieteellisiä projekteja toteuttavan yrityksen liiketoiminnan kasvu. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisen tietopankin avulla datatieteellisten projektien toistettavuutta lisätään. Tutkimuksen toteutustapa oli laadullinen tutkimus. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena datatieteellisiä projekteja toteuttavan yrityksen kontekstissa teemahaastattelujen avulla. Haastateltavat olivat yrityksen työntekijöitä sekä potentiaalisia tietopankin käyttäjiä. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että datatieteellisten projektien toistettavuuden mahdollistaa tietopankki, joka sisältää projektiin tarvittavia resursseja eri abstraktiotasoilla. Lisäksi tietopankkiin tulee toteuttaa käyttöä tukevia ominaisuuksia kuten hakutoiminto sekä versionhallinta, ja tietopankin käyttö tulee olla huomioitu datatieteellisessä prosessimallissa.

Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää millaisena aloittelevat opettajat kokevat tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden opettamisen yleisopetuksen ryhmässä sekä millaisia kokemuksia aloittelevilla opettajilla on opettajankoulutuksen tarjoamista lähtökohdista liittyen tuen piirissä olevien oppilaiden opettamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena ja analyysitavaksi valikoitui sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluna, johon osallistui neljä työuransa aloittanutta luokanopettajaa. Luokanopettajat toimivat eri puolilla Suomea yleisopetuksen ryhmissä ja heillä oli opetusryhmässään tuen piirissä olevia oppilaita. Haastateltavat olivat haastatteluhetkellä toimineet luokanopettajina 1–2 vuotta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys avaa inkluusion historiaa ja inkluusiota käsitteenä, luokanopettajakoulutusta, kolmiportaisen tuen mallia sekä luokanopettajan työssään kohtaamaa moniammatillista yhteistyötä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että yhteiskunnallisesti olisi merkittävää, että opettajankoulutus muuttuisi riittävän nopeassa tahdissa, jotta kouluihin saadaan ammattilaisia, jotka kykenevät heti ensimmäisten työvuosien aikana vastaamaan työn asettamiin haasteisiin oppilasaineksen jatkuvasti moninaistuessa. Luokanopettajan työ koetaan kuormittavana ensimmäisten työvuosien aikana. Luokanopettajakoulutukseen halutaan sisällyttää erityispedagogista osaamista sekä opintosisältöjä ja käytännönkokemusta muun muassa tukitoimien järjestämisestä, dokumentoinnista, opettajan käyttämistä sähköisistä työkaluista ja pedagogisten asiakirjojen täyttämisestä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä.

Sähköakustot ovat keskeisiä komponentteja siirryttäessä kohti uusiutuviin energianlähteisiin perustuvia sähköjärjestelmiä. Käynnissä oleva energiamurros ja erityisesti uusiutuvien energian-lähteiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman, lisääntyminen sähköjärjestelmässä tarvitsee rinnalleen energiavarastoja. Energiavarastot, kuten akustot, ovat elintärkeitä, jotta sähkön tuotannon- ja kulutuksen tasapaino voidaan säilyttää jatkossakin. Tässä työssä perehdyttiin teollisen kokoluokan akustoihin ja niiden taloudellisiin edellytyksiin toimia sähkömarkkinoilla. Tavoitteena oli luoda parempaa ymmärrystä sähkömarkkinaympäristön vaikutuksesta akustojen kannattavuuteen. Työssä perehdyttiin tieteellistä kirjallisuutta hyödyntäen sekä akustojen teknisiin ominaisuuksiin ja rajoitteisiin että sähkö- ja reservimarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan. Lisäksi selvitettiin akustojen mahdollisia käyttökohteita sähkömarkkinoilla. Akustolla suoritettava sähkömarkkina-arbitraasi ja akuston hyödyntäminen reservimarkkinalla olivat tarkemman taloudellisen tarkastelun kohteena. Taloudellista kannattavuutta arvioitiin mallintamalla referenssiakuston toimintaa sekä sähkö- että reservimarkkinalla ja laskemalla investoinnin nettonykyarvo. Lisäksi lyhyesti tarkasteltiin akuston allokoinnin kannattavuutta. Allokoinnilla tarkoitetaan akuston kapasiteetin jakoa eri käyttötarkoituksiin. Työssä suoritettiin myös markkina-analyysi Suomen, Ruotsin ja Norjan sähkömarkkinoista. Markkina-analyysi kattoi maiden tuotanto- ja kulutusportfoliot, siirtoverkot ja hinta-alueet sekä sähkön- ja reservien hinnat. Työssä todettiin referenssiakustolla suoritettu arbitraasi taloudellisesti kannattamattomaksi riippumatta akustolla suoritettavien vuorokausittaisten syklien määrästä. Yhdellä purku/lataus -syklillä vuorokaudessa referenssiakuston 10 vuoden nettonykyarvo vuoden 2022 sähkömarkkinan hinnoilla oli –2 176 783 € ja kahdella syklillä –1 052 996 €. Reservimarkkinoilta saatiin parempia tuottoja ja referenssiakustolla useat reservit olivat taloudellisesti kannattavia ylläpitää. Esimerkiksi FCR-N-reservin 10 vuoden nettonykyarvo oli vuoden 2022 reservien keskihinnoilla 2 938 262 €. Lisäksi allokoinnin todettiin parantavan akuston tuloja verrattuna pelkästään arbitraasiin 59,42 % ja reservimarkkinalla toimimiseen 29,13 %. Markkina-analyysissa huomattiin Suomen ja Etelä-Ruotsin hinta-alueiden olevan houkuttelevia akustojen hyödyntämiselle esimerkiksi arbitraasiin ja kuormansiirtoon, sillä näillä alueilla oli korkeat sähkön hinnat ja suuri sähkön hinnan volatiliteetti. Ruotsissa on kohdemaihin verrattuna korkeimmat reservien hinnat ja näin ollen akuston hyödyntäminen reservimarkkinoilla on Ruotsissa taloudellisesti kannattavinta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta akustoilla olevan monenlaisia käyttökohteita sähkömarkkinaympäristössä. Hyödyntäminen reservimarkkinalla vaikuttaa olevan yksittäisistä käyttökohteista taloudellisesti kannattavinta. Sähkömarkkina-arbitraasi on referenssiakuston tapauksessa kannattamatonta nykyisessä markkinaympäristössä. Markkinamuutoksilla ja erityisesti hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus yksittäisten käyttökohteiden kannattavuuteen. Tätä hintojen vaihteluun liittyvää riskiä voidaan pienentää varmistamalla akuston hyödynnettävyys mahdollisimman monella eri markkinalla ja allokoimalla akustoa eri käyttötarkoituksiin. Akuston käytön jatkuvalla allokoinnilla ja tehokkaalla optimoinnilla voidaan parantaa investoinnin kannattavuutta. Battery energy storage systems are key components in the transition towards electricity systems based on renewable energy sources. The ongoing energy transition and in particular the increase of renewable energy sources such as solar and wind power in the electricity system needs to be accompanied by energy storage. Energy storage, such as batteries, is vital to maintain a balance between electricity production and consumption in the future. This study looked at industrial-scale batteries and their economic conditions for operating in the electricity market. The aim is to create a better understanding of the impact of the electricity market environment on the profitability of batteries. The work drew on the scientific literature to understand the technical characteristics and constraints of batteries, as well as the structure and functioning of the electricity and reserve markets. The potential uses of batteries in the electricity market were also explored. The electricity market arbitrage with battery and the use of battery in the reserve market were the subject of a more detailed economic analysis. The economic viability was assessed by modelling the operation of a reference battery in both the electricity and reserve markets and calculating the net present value of the investment. The profitability of battery allocation was also briefly assessed. Allocation refers to the allocation of battery capacity to different uses. The study also carried out a market analysis of the electricity markets in Finland, Sweden, and Norway. The market analysis covered the countries' generation and consumption portfolios, transmission networks and price zones, and electricity and reserve prices. The study found arbitrage on a reference battery to be economically unviable, regardless of the number of daily cycles on the battery. With one discharge/charge cycle per day, the 10-year net present value of the reference battery at 2022 electricity market prices was -2 176 783 € and with two cycles -1 052 996 €. Better returns were obtained on the reserve market and several re-serves were economically viable to maintain with the reference battery. For example, the 10-year net present value of the FCR-N reserve was 2 938 262 € at average reserve prices in 2022. In addition, the allocation was found to improve the revenues by 59.42 % compared to arbitrage alone and by 29.13 % compared to the reserve market alone. The market analysis found that the price areas of Finland and southern Sweden are attractive for the use of batteries for arbitrage and load-shifting, for example, due to high electricity prices and high electricity price volatility. Sweden has the highest reserve prices compared to the target countries and therefore the use of battery storage in the reserve market is most economically viable in Sweden. The study concludes that batteries have a wide range of applications in the electricity market environment. Participation in the reserve markets appears to be the most economically viable of the individual applications. In the case of the reference battery, electricity market arbitrage is unprofitable in the current market environment. Market changes, and in particular price fluctuations, can have a major impact on the profitability of individual applications. This risk of price fluctuations can be reduced by ensuring the availability of the battery in as many different markets as possible and by allocating the battery to different applications. Continuous allocation and effective optimization of battery use can improve the return on investment.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan työntekijän sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä Covid-19-pandemian aikaisessa tietotyössä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia työntekijän sitoutumista edistäviä ja heikentäviä tekijöitä työntekijät kokevat poikkeuksellisessa tilanteessa, kun työelämään kohdistuu uudenlaisia paineita ja muutoksia. Lisäksi tällä tutkimuksella pyritään tuomaan lisää ymmärrystä siitä, miten erilaiset tekijät muodostavat kokemuksen sitoutumisesta yksilön näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu aikaisemmalle sitoutumisen tutkimukselle ja teorialle. Tässä tutkimuksessa näkemys ja määritelmä työntekijän sitoutumisesta perustuu Kahnin vuonna 1990 luomalle sitoutumisen teorialle, jota uudemman polven tutkijat ovat kehittäneet edelleen. Työntekijän sitoutuminen nähdään kolmiosaisena kokemuksena, johon kuuluu kognitiivinen, emotionaalinen ja käytöksellinen ulottuvuus. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta tietotyöntekijää, jotka ovat toimineet samassa työpaikassa ja toimenkuvassa jo ennen pandemian alkua ja joiden työpaikalla oli mahdollista työskennellä etänä. Aineisto on luokiteltu ja analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä työntekijän sitoutumiseen vaikuttavien tekijöiden moninaisuus ja yksilöllinen kokemus. Tuloksissa nousi selkeästi esiin tiettyjä teemoja, joiden perusteella tulokset on esitetty työntekijän sitoutumista edistävinä ja heikentävinä tekijöinä. Työntekijän sitoutumista edistäviä teemoja olivat lisääntynyt vapaa-aika, onnistumisen kokemukset, palaute, työkavereiden tuki, johdon tuki, tavoitteet, taloudellinen palkitseminen ja työrauha. Työntekijän sitoutumista heikentäviä teemoja taas olivat yleinen huoli pandemiasta, yksinäisyys, työn määrä, työpaine, häiriöt, keskeytykset, viestikanavakäyttäytyminen ja epävarmuus. Tulokset ovat suurelta osin linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, mutta pandemian aikana sitoutumiseen vaikuttavien tekijöiden painoarvo on muuttunut ja tuloksissa tuli ilmi myös tekijöitä, jotka eivät aikaisemmassa tutkimuksessa ole saaneet huomiota. Tutkimus antaa syvällisemmän kuvan työntekijän sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja sitoutumisen muodostumisesta yksilön näkökulmasta. Työntekijän sitoutumista on aikaisemmin tutkittu suhteellisen vähän työntekijöiden kokemuksina, joten tutkimus lisää ymmärrystä sitoutumisen muodostumisesta. Tulokset ovat hyödynnettävissä tulevaisuuden henkilöstöjohtamisessa, ja ne lisäävät ymmärrystä siitä, miten työntekijät saadaan pidettyä sitoutuneina ja motivoituneina myös poikkeuksellisessa tilanteessa ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomioida pandemian jäljiltä muuttuneessa työelämässä. Tutkimuksen perusteella voitiin tunnistaa myös jatkotutkimusmahdollisuuksia, joiden avulla aihetta voidaan tarkastella vielä monipuolisemmin

Kiina esitteli vuonna 2018 ensimmäisen arktisen alueen strategiansa, jossa se ilmaisee kiinnostuksensa Pohjoisella jäämerellä sijaitsevaan Koillisväylän merireittiin. Koillisväylä on ylivoimaisesti lyhin merireitti Euroopan ja Aasian välillä, ja arktisten napajäätiköiden sulaessa vuosittaiset purjehduskuukaudet väylällä lisääntyvät. Koillisväylä kulkee suurimmaksi osaksi Venäjän aluevesillä ja sen hyödyntämiseen Euroopan ja Kiinan välisessä meriliikenteessä liittyy geopoliittisia ongelmia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkuvuodesta 2022 on kiristänyt länsimaiden ja Venäjän välit äärimmilleen. Hyökkäyksen jälkeen länsimaissa on yhä enemmän alettu kyseenalaistamaan keskinäisriippuvuutta autoritääristen maiden kanssa ja on puhuttu jopa deglobalisaatiosta. Kiina on noussut haastamaan USA:n yksinapaisen maailmanjärjestyksen, ja varsinkin Taiwanin kysymys aiheuttaa jännitteitä maiden välillä. Kriisin puhkeamisella Etelä-Kiinanmerellä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia myös Euroopan ja Kiinan väliseen kaupankäyntiin ja siinä käytettäviin reitteihin. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, kuinka geopoliittiset tekijät heijastuvat Koillisväylän kaupalliseen hyödyntämiseen 2030-luvulle tultaessa. Tutkielman kirjallisuuskatsaus on luotu monipuolista tieteellistä kirjallisuutta, Kiinan hallinnon julkisia strategia-asiakirjoja sekä ajankohtaisia uutisartikkeleita hyväksi käyttäen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja se on toteutettu haastattelemalla kansainvälisen politiikan asiantuntijoita. Haastatteluista on tulevaisuustaulukkomenetelmän avulla luotu mahdollisimman joustavia, kuvailevia ja laaja-alaisia skenaarioita, jotka ajoittuvat 2030-luvun alkuun. Tulevaisuuden täydellinen ennustaminen on mahdotonta, joten tutkielmassa esiteltäviin skenaarioihin tulee suhtautua enemmänkin apuvälineinä Koillisväylän kaupallista tulevaisuutta analysoitaessa kuin ainoina mahdollisina vaihtoehtoina. Tutkielman johtopäätöksissä luon kirjallisuuskatsauksen ja skenaarioiden pohjalta yleisiä päätelmiä siitä, mitä taloudellisia, poliittisia tai teknisiä toimenpiteitä Koillisväylän merireitin kehittäminen vaatii, jotta sitä voitaisiin hyödyntää kaupallisesti 2030-luvulla. Tutkimuksen keskeiset tulokset voi tiivistää kolmeen skenaarioon. Uuden kylmän sodan skenaariossa maailma on jakautunut kahteen blokkiin, joista toisen muodostavat demokraattiset maat USA:n johdolla ja toisen autoritääriset maat Kiinan johdolla. Suurvaltajännitteiden takia Kiina on kiinnostunut kehittämään Koillisväylästä varteenotettavaa vaihtoehtoa muille kansainvälisille merireiteille. Kriisiytyneen maailman järjestyksen skenaariossa Euroopan ja Kiinan välinen kauppa rajoittuu vain välttämättömiin tuotteisiin. Koillisväylästä muodostuu kuitenkin tärkein merireitti Kiinasta Eurooppaan, koska Malakansalmi ja Suezin kanava suljetaan kiinalaisilta aluksia. Kansainvälisen liennytyksen skenaariossa Taiwanin kysymykseen saadaan rauhanomainen ratkaisu ja Venäjän uusi hallinto vetäytyy Ukrainasta. Länsimaat ovat lähteneet varovasti investoimaan Koillisväylän meriliikenteen kehittämiseen. Kaikissa skenaarioissa Venäjän ja Kiinan geostrateginen kumppanuus tiivistyy, ja Kiina investoi valtavia summia Koillisväylän varrella oleviin energiaprojekteihin sekä satamiin. Purjehduskuukaudet Koillisväylällä lisääntyvät vuoteen 2030 mennessä arktisen jääpeitteen sulaessa. Väylää tullaan erittäin todennäköisesti käyttämään Venäjän ja Kiinan välisissä energiatoimituksissa, ja tutkimuksessa esiin nousseet kolme skenaarioita koskevatkin pääasiassa sitä, kuinka laajamittaista Euroopan ja Kiinan välistä kauppaa väylällä käydään. Koillisväylä tarvitsee paljon infrastruktuuritoimenpiteitä ja -investointeja, jotta sitä voisi käyttää rahdinkuljetukseen. Alueella tulisi olla riittävä määrä satamia ja jäänmurtajia, jotka pystyvät palvelemaan suuria rahtialuksia. Koillisväylän navigointi- ja viestintäjärjestelmien tulee olla kunnossa. Väylällä tarvitaan kattavia tiedonkeruu- ja ennustuspalveluita, jotka auttavat laivaliikenteen suunnittelussa ja turvallisuuden varmistamisessa. Koillisväylän kehittäminen vaatii monipuolista yhteistyötä eri maiden ja sidosryhmien välillä. Kansainväliset yhteistyöjärjestöt, kuten Arktinen neuvosto ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO), voivat edistää yhteistyötä ja luoda puitteita Koillisväylän kaupalliselle hyödyntämiselle. Kuitenkin suurvaltojen lisätessä sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella, on odotettavissa, että häiriöt Koillisväylän siviililiikenteessä kasvavat.

Digitaaliset markkinat ovat saaneet aikaan maailman eri valtioiden markkinoiden yhtenäistymisen, ja ne koskevat valtaväestön jokapäiväistä elämää. Euroopan unionissa on pyritty mukautumaan jatkuvasti digitalisoituvaan maailmaan ja osana tätä kehitystä, myös lainsäädäntöä, on pyritty kehittämään digitaalisten markkinoiden kehityksen mukana. Yksi uusista digitaalisille markkinoille kohdistuvista säädöksistä on digimarkkinasäädös. Digimarkkinasäädös on suuria ydinalustapalvelujen tarjoajia koskeva kilpailuoikeudellinen asetus, joka tuli voimaan 1.11.2022 ja sen täytäntöönpano aloitetaan 2.5.2023. Asetusta sovelletaan vain tietyt kynnysarvot ylittäviin ydinalustapalvelujen tarjoajiin eli portinvartijoihin ja se sisältää suuren määrän velvollisuuksia ja kieltoja kyseisille yrityksille. Digimarkkinasäädöksen tavoitteena on luoda digitaalialalle kilpailulliset ja avoimet markkinat. Tämän tutkielman tarkoituksena oli arvioida Euroopan unionin digitaalisia markkinoita ja digimarkkinasäädöksen vaikutuksellisuutta vastaamalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia vaikutuksia digimarkkinasäädöksellä on portinvartijoihin ja digitaalisiin markkinoihin? Millaisia ongelmia digimarkkinasäädöksen soveltamiseen liittyy? Tutkimus on toteutettu lainopillisena ja de lege ferenda -tutkimuksena, jossa on myös piirteitä oikeustaloustieteellisestä tutkimuksesta. Lähdeaineistona on hyödynnetty lainsäädännön lisäksi kattavasti Euroopan unionin tiedonantoja, politiikkoja, suuntaviivoja ja muita julkaisuja. Myös oikeuskirjallisuutta ja muita oikeudellisia julkaisuja on hyödynnetty runsaasti. Tutkimustuloksena päädyttiin siihen lopputulokseen, että digimarkkinasäädöksellä tullaan saamaan aikaan muutoksia digitaalisten markkinoiden tiettyihin haitallisiin käytäntöihin, mutta kyseisille markkinoille tyypillisiin haitallisiin markkinarakenteisiin tai niiden hyödyntämiseen asetus tuskin tulee vaikuttamaan suuresti, ainakaan lähivuosina. Digimarkkinasäädös on liian yksityiskohtainen asetus sääntelemään dynaamisia digitaalisia markkinoita, minkä vuoksi asetuksen vaikutukset jäävät todennäköisesti tavoiteltua suppeammiksi. Tulevaisuudessa digitaaliset markkinat kaipaisivatkin sellaista sääntelyä, joka yhdistää perinteiset kilpailuoikeudelliset periaatteet ja uudemman ennakkosääntelyllisen säätämismuodon. Tällä tavoin kilpailuoikeuden ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan nykyistä nopeammin ja tehokkaammin

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää energiatransition taustaa ja vaikutuksia sähköjärjestelmään ja sähkömarkkinoihin. Työssä tarkastellaan, miten energiatransitio vaikuttaa vetytalouteen ja miten se avaa mahdollisuuksia vihreän vedyn tuotantoon. Työssä esitetään myös vedyn nykytilanteen tuotantoa ja kulutusta sekä tarkastellaan vetytalouden tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksessa analysoidaan höyryreformoinnilla (SMR) tuotetun vedyn sekä alkalisella elektrolyyserillä (AE) tuotetun vedyn hintaan vaikuttavia tekijöitä. Työn tutkimuskysymyksiksi muotoutui kaksi kysymystä: Miten energiatransitio vaikuttaa sähköjärjestelmään ja sähkömarkkinoihin? Millä tavoilla energiatransitio luo mahdollisuuksia vihreälle vedylle ja mikä on sen kilpailukyky perinteisiä vedyn tuotantomuotoja vastaan? Tutkielmassa on esitelty energiatransition keskeisin teoreettinen tausta ilmastopolitiikan, tulevaisuuden energiajärjestelmän, sähkömarkkinoiden sekä sähkön varastoinnin näkökulmasta. Työssä vertaillaan eri vedyn tuotantomuotoja käyttäen tasoitetun vedyn hinnan laskentatapaa, jossa huomioidaan vedyn tuotantomäärä sekä tuotannosta aiheutuvat kustannukset koko elinkaaren aikana. Energiatransitio ja lisääntyvä uusituvan energian tuotanto vaikuttavat merkittävästi niin sähköjärjestelmään kuin sähkömarkkinoihin. Sähköntuotannon vaihtelevuus lisää sähkön varastoinnin tarvetta. Vaihteleva uusiutuva energia vaikuttaa sähkömarkkinoihin tuotantoyksiköiden ajojärjestyksen kautta. Uusituvan energian ollessa halvimpia tuotantomuotoja se syrjäyttää kalliimpia energiatuotantomuotoja pois markkinoilta samalla alentaen sähkön hintaa. Uusiutuva energiantuotanto vaikuttaa myös tuotannosta saataviin tuloihin kannibalisaatioilmiön kautta. Tutkielman empiirisessä osassa käytettiin vedyn hinnan määrittämiseen tasoitetun vedyn tuotantohintaa (LCOH, Levelised Cost of Hydrogen). Siinä huomioitiin kaikki elinkaaren aikaiset kustannukset sekä kaikki elinkaaren aikainen tuotanto. Empiirisessä osassa tarkasteltiin SMR-prosessilla ja AE:lla tuotetun vedyn hintaa. SMR-prosessilla tuotetun vedyn hintaan vaikuttaa eniten maakaasun ja hiilidioksidin päästöjen hinta. Hiilentalteenottojärjestelmällä voidaan vähentää vedyn tuotantokustannuksia, kun päästöjen hinta ylittää 80 €/t CO2. AE pystyy haastamaan SMR-prosessilla tuotetun vedyn alhaisilla sähkön hinnoilla. Lisäksi tuulivoimaan kytketty elektrolyyseri voi tulevaisuudessa olla yksi vaihtoehto vedyntuotantoon. Tulosten perusteella nähdään, miten halpa sähkön hinta ja nousevat päästöhinnat muuttavat vedyntuotannon markkinatilannetta. Nykyinen vedyntuotanto on murroksessa ja vähäpäästöiset vaihtoehdot tulevat saamaan paljon markkinaosuutta vedyn tuotannossa. Tulokset ovat samansuuntaisia useiden muiden tutkimusten kanssa.