• Research dataclose
• Research softwareclose
• Other research productsclose
• 2023-2023close
• Open Access close
• Finnish close

Työn tavoite oli tutkia kirjallisuuden, internetartikkeleiden, podcastien ja haastattelujen avulla, miten metsätalous vaikuttaa pöllöihin ja mitkä metsän ominaispiirteet ovat etenkin metsissä eläville pöllöille tärkeitä. Tavoitteena oli koostaa yhteen tietoa pöllöjen elintavoista ja selvittää, mikä niiden kannan tämänhetkinen tilanne on etenkin Etelä-Pohjanmaan alueella. Haastateltavat kolme henkilöä ovat pitkäaikaisia lintualan asiantuntijoita/harrastajia. Aihe on ajankohtainen, koska viime talven ja kevään aikana moni pöllö hakeutui ihmisasutuksen piiriin nälissään, pöllöistä on ilmestynyt tänä vuonna 2 uutta kirjaa ja pöllöihin liittyviä aiheita ei ole kovin paljoa käsitelty metsäalan opinnäytetöissä. Työssä kerrotaan tarkemmin seitsemän, lähinnä metsässä elävän pöllön lajikuvaukset: helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, lapinpöllö, lehtopöllö, varpuspöllö ja viirupöllö. Toki myös sarvipöllön, suopöllön ja tunturipöllön elinpiirissä tapahtuvat metsä- ja maatalouden muutokset vaikuttavat niiden elämään. Elinympäristön muutokset vaikuttavat pöllöihin eri tavoin, osa tarvitsee avointa tilaa, osa lahopuuta, osa pesii koloissa, osa maassa tai kallioilla. Kaikille yhteistä on kuitenkin metsien pirstaloitumisen sekä ilmastonmuutoksen negatiivinen vaikutus reviireihin, ravinnonhankintaan, suojaan ja poikasten selviytymiseen. Metsätalouden toimilla voidaan auttaa pöllöjen selviämistä jättämällä riittävän suuria säästöpuuryhmiä, jotka ovat yhteydessä muuhun metsään, säästämällä kolo- ja lahopuita ja suuria haapoja ja mäntyjä sekä tekemällä tekopökkelöitä, joiden ympärille jätetään suojaavaa puustoa. Myös pesimärauhaa on syytä tarkastella kunnioittavasti, joten hakkuiden ajankohdalla on väliä. Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla on opas: Petolinnut ja metsätalous. Siitä löytyy hyviä ohjeita petolintujen ja pöllöjen huomioimiseen hakkuissa mm. suojaetäisyyksiä, pesinnän ajankohdat ym. Petolintututkimusta on tehty jo vuosikymmeniä ja petoruutujen avulla lasketaan kannankehitysindeksit. Niiden mukaan lähes kaikkien pöllölajien, lukuun ottamatta pönttöjen asentamisesta hyötyneitä viiru- ja lehtopöllöä, kannat ovat kehittymässä negatiiviseen suuntaan. Syitä tälle ei täysin tiedetä, osittain epäillään myyräkantojen laskua, ilmastonmuutosta, petoja ja vanhojen metsien hakkuita. Muita uhkia pöllöille ovat tiet ja liikenne, sähkölinjat, tuulivoima, loiset, myrkyt ja petolintuviha. Avainsanat Pöllöt, metsätalous, luonnon monimuotoisuus, luontokato, uhanalaisuus. Sivut 38 sivua ja liitteitä 1 sivu The main goal of this thesis was to study how forestry affects owls, and which forest features are especially important for owls living in forests. In addition, the goal was to gather information from literature, internet, podcasts and interviews about owls and their habitats, lifestyles, eating habits and other important information related to owls. The thesis focuses especially on the owl population’s situation in Southern Ostrobothnia. The three people interviewed for this thesis are specialists in the field of birds. The thesis is topical, because two new books have been published this year related to owls, and topics related to owls have not been covered extensively in forestry theses. Thesis concentrates mostly on seven owl species living mainly in forests: Boreal owl, Northern hawk owl, Northern eagle owl, Tawny owl, Great grey owl, Pygmy owl, and Ural owl. Of course, forestry and agricultural changes have effects also on Long-eared owl, Short-eared, owl and Snowy owl. Changes in the habitat affect owls in different ways: some need open space, some rotten wood, some nest in burrows while some nest on the ground or on rocks. However, what they all have in common, is their negative response on forests fragmentation and the effects of climate change on their territories, available food, shelter, and survival of their offspring Sustainable forestry practices can facilitate survival of owls by leaving adequate large group of saving trees connected to the rest of the forest. In addition, saving hollow and rotten trees, leaving large pines and aspens, and as well making high stumps surrounding protective trees around them contribute to owls’ habitats. Nesting time should also be respected, so timing matters in terms of logging. A good handbook for taking owls into account in forestry is Petolinnut ja Metsätalous (Birds of prey and forestry), in which, for example, nesting times and the protective distances during logging are described. Research on birds of prey has been going on for decades. A raptor grids that map the area of 10x10 km area, are used to track changes in population. Population development indexes are calculated from the data. According to the data, the populations of almost all owl species are decreasing. The reasons for this are not fully known, but the decrease in mole populations, climate change, predators and logging of old forests are partly suspected. Others threats to owls are roads and traffic, power lines, wind power, parasites, poisons, and persecution of birds of prey. Keywords Owls, forestry, diversity of nature, biodiversity loss, endangeredness. Pages 38 pages and appendices 1 page

Lapin TE-toimistossa on tilaston mukaan vuosina 2019–2021 tutkintotavoitteisen koulutuksen aloittanut 961 työnhakijaa, joista koulutuksen on keskeyttänyt muun kuin työn tai toisen koulutuksen vuoksi 91 hakijaa. Tämä tekee keskiar-vona 9,5 %. Työvoimakoulutuksen keskeytyminen on akuutti ongelma niin osa-tutkinto- kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Jokainen keskeyttäminen on turhaa sekä työnhakijan, että yhteiskunnan kannalta. Opinnäytetyöni aiheena oli tutkia, voidaan työvoimakoulutuksen keskeyttämisiä vähentää. Keskityin työssäni aloitusvaiheeseen. Yritin selvittää, löytyykö syitä keskeyttämiseen jo koulutukseen hakuvaiheessa. Onko koulutuksen aloitusvai-heen ohjauksessa ja tuessa jotakin tehtävissä, jotta keskeyttämisiltä vältyttäi-siin? Vai onko keskeyttämisen syynä omat henkilökohtaiset asiat ja niihin ei voi-da koulutuksen aikaisella tuella/ohjauksella vaikuttaa? Tiedot opinnäytetyöhön kerättiin kyselykaavakkeella, joka sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla haastattelemal-la 10-20 työvoimakoulutuksen keskeyttänyttä opiskelijaa. Kyselylomake on sur-vey-tutkimuksen keskeinen menetelmä, mutta työssä voidaan nähdä myös laa-dullisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että prosessina koulutuksen valinta- ja aloitusvaihe on sujunut hyvin. Koulutuksen aikainen ryhmäohjaus on toiminut hyvin ja sen on koettu voimaannuttavaksi kokemukseksi. Oppilaitoksen tarjoa-ma henkilökohtainen tuki on ollut hyvää ja sitä on saatu aina tarvittaessa. Nämä eivät kuitenkaan ole estäneet hakijoiden keskeyttämistä, koska keskeyttämisen syyt ovat olleet niin henkilökohtaisia.

Pitkäaikaissairauteen sopeutuminen on prosessi, jossa oikea-aikainen ja yksilöllisyyden huomioiva tuki on merkittävässä roolissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ajantasaista tietoa sepelvaltimotautipotilaiden psykososiaalisen tuen tarpeista sairauteen sopeutumisessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tampereen Sydänyhdistys ry:n kanssa. Työn tavoitteena oli tarjota koottua tietoa kolmannen sektorin tarjoaman psykososiaalisen tuen kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena oli tarjota ammattilaisille keinoja tunnistaa sairastumisen kriisiin liittyviä haasteita sekä antaa valmiuksia tukea niissä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku suoritettiin Cinahl-, Pubmed-, Medic- ja Finna-tietokannoista. Tutkimusjoukoksi valikoituivat täysi-ikäiset sepelvaltimotautiin sairastuneet potilaat, joille oli tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus ja/tai aloitettu lääkitys sepelvaltimotautiin. Katsaukseen valikoitunut aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan sepelvaltimotautiin sairastuminen herätti usein tunteen elämän rajallisuudesta, ja sai potilaat laittamaan asioita elämässään tärkeysjärjestykseen. Sairastumiseen liittyi usein pelkoa, ja mielialamuutoksina ilmeni tyypillisesti masentuneisuutta sekä ahdistuneisuutta. Sepelvaltimotautipotilaiden tuen tarpeeseen, tuen saantiin sekä saadun tuen hyödyntämiseen vaikuttivat yksilölliset ominaisuudet, kuten esimerkiksi ikä, sukupuoli ja sosiaalinen asema. Sairastuessa potilaiden diagnoosiin ja sairauden kanssa elämiseen liittyvän tiedon tarve korostui. Perheeltä ja ystäviltä saatu psykososiaalinen tuki oli tulosten mukaan huomattavan tärkeää kuntoutumiselle. Myös sydänkuntoutuksen puitteissa saatu vertaistuki koettiin merkittävänä sairauteen sopeutumista ja elämänhallintaa edistävänä tekijänä. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta sepelvaltimotaudin vaikuttavan moniulotteisesti sairastuneen arkeen ja elämänlaatuun koko loppuelämän ajan. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää huomioida sepelvaltimotautiin liittyvät psykososiaaliset tarpeet fyysisten tarpeiden ohella, ja ohjata potilaita aktiivisesti tuen ja jatkohoidon piiriin. Sairauden psykososiaalisten vaikutusten ja tarpeiden puheeksi ottamista sekä varhaista tunnistamista olisi hyvä tutkia ja kehittää edelleen. The purpose of the thesis was to gather information on psychosocial supporting of coronary heart disease patients upon first contracting the disease and adapting to it. The aim was that the information on psychosocial support could be used in the successful rehabilitation of patients of cardiovascular disease and the development of follow-up care. The thesis was made in cooperation with Tampere University of Applied Sciences and Tampere Heart Association. The study was conducted as a literature review. International databases including Cinahl, Pubmed, Medic and Finna were used in the search for material. The review comprised of 12 research articles in total. The data were analysed using qualitative content analysis. The results showed the effects of individual factors on the support needs of the patients. The need for informational support on the diagnosis and living with coronary heart disease was increased in patients. Psychosocial support provided by friends, family and peers showed to be remarkably important in adapting to the disease. Coronary heart disease is a chronic disease that individually affects the rest of a patient's life. Support provided by healthcare professionals and the psychosocial effects of the disease are important to consider at the first stages of the disease. Appropriate and well-timed support helps the rehabilitation of patients and their adherence to treatment. Early identification of the challenges caused by the disease should be researched and developed in a multidisciplinary manner.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vapaaehtoisten kokemuksia koira-avusteisesta lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnasta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n Ressu-toiminnan vapaaehtoisia, jotka toimivat lasten ja nuorten tukihenkilöinä koiransa kanssa. Yksilöhaastattelut tapahtuivat videopuhelun välityksellä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineisto on myös purettu teemoittain. Haastatteluiden materiaalia siteerataan tutkimustuloksissa, jotta lukija saa selkeimmän mahdollisen kuvan vapaaehtoisten omista sanoista. Tuloksissa nousi esille, että vapaaehtoiset kokivat tukihenkilönä toimimisessa eniten palkitsevana luottamussuhteen syntymisen sekä tukena olemisen. Vapaaehtoiset kokivat koiran vaikuttavan merkitykselliseksi tukisuhteen alussa, mutta koiran vaikutus jatkossa jakoi ajatuksia. Kaikkien vapaaehtoisten kokemus oli kuitenkin se, että koira vaikuttaa tapaamisien sisältöön tekemällä niistä ulkoilupainotteisia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Ressu-toiminnan kehittämisessä.

Työsopimuslain viimeisin muutos liitti kilpailukieltojen käyttämiseen merkittävän maksuvelvollisuuden. Tästä johtuen kysymys siitä, milloin liikesalaisuuksien suojaamiseen tähtäävä sopimus tosiasiallisesti on TSL 3:5:n tarkoittama kilpailukieltosopimus nousi erittäin ajankohtaiseksi. Tutkielmassa käsitellään salassapitosopimuksen rinnastamista kilpailukieltosopimukseen. Kysymykseen vastaaminen edellyttää rajanvedon tekemistä sen osalta, mikä on liikesalaisuutta ja mikä työntekijän ammattitaitoa. Tutkielmassa tarkastellaan hiljaisen tiedon luonnetta liikesalaisuutena ja miten yrityksen know-how:na oleva negatiivinen tieto eli tieto toimimattomasta tuotanto- tai työskentelytavasta täyttää liikesalaisuuden määritelmän. Kysymys johtaa salassapitosopimuksen ja kilpailukiellon rinnastamista koskevaan problematiikkaan, koska tiedon täyttäessä liikesalaisuuden määritelmän, se saa suojaa lainsäädännöstä. Tutkielmassa määritellään liikesalaisuuden käsite ja systematisoidaan eri oikeuslähteissä esitettyjä tulkinnan suuntaviivoja. Tarkasteluun otetaan liikesalaisuuden suojaamista koskeva lainsäädäntö ja sopimista rajoittavat perusoikeudet. Tutkielmassa kuvataan eri oikeuslähteistä ilmeneviä tulkintoja ammattitaidon ja liikesalaisuuden väliselle rajanvedolle. Kilpailukieltosopimusta ja salassapitosopimusta käsitellään omina sopimustyyppeinään, joiden erityispiirteitä ja soveltuvaa lainsäädäntöä pyritään erottelemaan. Rinnastamista koskevan kysymyksen osalta tarkastellaan sitä, onko se nykyisessä oikeustilassa mahdollista ja jos on, millaisten edellytysten vallitessa. Tutkimuksessa selvitetään, voiko salassapitosopimus merkitä tosiasiallista kilpailukieltoa ns. väistämättömän paljastamisen tilanteessa.

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä tarkastellaan, mitä pillow shotit ovat ja mikä niiden merkitys kuvakerronnassa on. Tämän kirjallisen osan lisäksi opinnäytetyöhön kuuluu teososa, Pakopiste (2022), jossa olin leikkaajana ja käytin pillow shoteja tutkiakseni niitä elokuvallisessa kerronnassa. Tutkimukseni perustui pilow shotien harjoittamiseen audiovisuaalisessa kokonaisuudessa, ja siihen tutustumiseen sen historian ja käyttötarkoituksien kautta. Tutustuttuani muiden pillow shotien käyttäjien tapoihin ja menetelmiin pystyin hahmottamaan millä tavoin haluan itse yrittää hyödyntää sitä teoksessani. Teososaa työstäessäni keskityin miettimään mitä pystyn kertoa kuvan avulla ilman dialogin tukea, sekä kuinka äärimmilleen tunteet voidaan viedä nonverbaalisen kerronnan keinoin. Hain huomioita ja ajatuksia esittämällä teostani eri ihmisille pitkin teosvaihetta, ja saamani kommentit alleviivasivat, että katsojaa voi ohjata tuntemaan syvemmin pillow shotien keinoin, mutta tarinan kulkuun niillä ei ole suurempaa vaikutusta, sillä jokaisen katsojan näkemys ja tulkinta on eriävä. Tutkimuksessani ilmeni siis, että pillow shot itsessään ei perusta informaatioon, joka olisi teoksen tarinan kulkemiselle välttämätöntä, vaan se on sidonnainen katsojan omaan tulkintaan. Sen ymmärtäminen laajentaa näkemystä audiovisuaalisen teoksen rakentamisessa ja näin ollen avaa uusia keinoja välittää yksityiskohtia, jotka täydentävät hahmoja, aikaa- tai paikkaa. Linkki teososaan: https://drive.google.com/file/d/1zAylUy-gfspdIsBMu0IkuM9Y1mJTefUc/view?usp=share_link

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa mobiilisovellus sekä koneoppimismalli kankaan tunnistamiseen. Näiden avulla toteutui kokonaisuus, joka hyödyntää koneoppimismallia tunnistamaan onko otetussa kuvassa kude vai neule. Tavoitteena oli tutkia, onko tällainen tunnistaminen yleisesti ottaen mahdollista. Mobiilisovelluksen teknologiaksi valikoitui Xamarin, koska se tukee kehittämistä Android ja iOS alustoille samalla koodipohjalla. iOS sovellus ei toteutunut tämän opinnäytetyön aikana, koska se olisi vaatinut Mac tietokoneen, eikä sellaista ollut saatavilla opinnäytetyöprosessin aikana. Android sovellus toimi koneoppimismallin käytön mahdollistajana. Koneoppimisteknologiaksi valikoitui TensorFlow Lite. TensorFlow Litellä pystytään toteuttamaan Keraksen avustuksella nopeasti koneoppimismalli. Koneoppimismallin opettamiseen käytettiin LAB:n toimittamia valmiita kuvia, jotka oli luokiteltu valmiiksi. Lopputuloksena syntyi Android sovellus, joka hyödyntää muodostettua TensorFlow Lite koneoppimismallia. Koneoppimismallin tarkkuus ei ollut riittävän hyvällä tasolla, että sitä voisi käyttää tuotantokäytössä. Loppupäätelmänä on, että tähän pitäisi pystyä käyttämään enemmän aikaa, kuin tämän opinnäytetyön kirjoittajalla oli mahdollista allokoida tämän kehittämiseen päivätyön ohessa, jotta tunnistamisen tarkkuus olisi riittävällä tasolla.

Toiminnallisessa opinnäytetyössä dokumentoitiin Kespron Bocuse d’Or asiakastilaisuudessa kuvia ja videoita sekä tutkittiin tilaisuuden jälkeen osallistujien asiakastyytyväisyyttä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi Bocuse d’Or kilpalua, asiakaskokemusta, asiakaskokemuksen mittaamista ja menetelmiä. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa osallistuttiin Kespron Bocuse d’Or tilaisuuteen ja dokumentoitiin tilaisuudesta kuvia ja videoita. Kuvatusta materiaalista luotiin Kesprolle markkinointivideo. Videon avulla Kespro voi houkutella uusia asiakkaita tilaisuuksiin ja lisätä samalla Bocuse d’Or kilpailun tunnettavuutta Suomessa. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa osuudessa perehdyttiin asiakaskokemuksen ja asiakastyytyväisyyden menetelmiin. Nämä muodostivat osan työn teoreettisesta osuudesta. Teorian pohjalta suunniteltiin toteutettava asiakastyytyväisyyskysely. Tavoitteena oli selvittää vastaus tutkimuksen pääongelmaan, miten Kespro voi kehittää asiakastilaisuuksia asiakaslähtöisemmäksi. Alaongelmina olivat: tavoittaako Kespro tilaisuuksilla uusia asiakkaita, suositteleeko asiakas tilaisuutta kollegoilleen, onko asiakas aikaisemmin osallistunut Kespron tilaisuuksiin ja tuntevatko asiakkaat Bocuse d’Or kilpailua/ilmiötä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin tilaisuuteen osallistuneille henkilöille sähköpostitse. Tutkimuksessa oli monivalintakysymyksiä sekä kaksi avointa kysymystä. Kyselyyn saatiin yhteensä 20 vastausta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vastanneet asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä tilaisuuteen ja Kespron toteutukseen. Tuloksien perusteella löydettiin pieniä kehityskohtia, joilla toimeksiantaja voi luoda tapahtumia enemmän asiakaslähtöisemmäksi ja pitää ne kiinnostavina asiakkaille jatkossakin.

Opinnäytetyö laadittiin Nokian Linnavuoressa sijaitsevalle AGCO Power Oy:lle, joka valmistaa päätuotteenaan dieselmoottoreita maatalouskoneisiin. Työssä tutkittiin ja kehitettiin hammashiontaprosessia toimeksiantajalle hankitun hammashiomakoneen käyttöönoton yhteydessä. AGCO Powerin tuotannossa olevien hammashiomakoneiden työkuorma oli suuri, minkä vuoksi opinnäytetyön kohteena oleva hammashiomakone hankittiin kasvattamaan konekapasiteettia ja tukemaan tuotantoa. Opinnäytetyönä valmistettiin hammashiomakoneen vastaanottokappaleisiin mahdollisimman laadukas hammasgeometria sekä parannettiin nimikkeiden tuottavuutta lyhentämällä hionnan vaiheaikaa. Työssä perehdyttiin tuotannossa olevien hammashiomakoneiden ja automaatiosolujen toimintaan. Hankitun työstökoneen vaikutus hammashiontaprosessin laaduntuottoon ja toistokykyyn todettiin keräämällä mittausdataa koordinaattimittauslaitteella käyttöönoton yhteydessä hiotuista vastaanottokappaleista. Kerättyjä mittaustuloksia käytettiin vertailudatana tuotannossa olevien hammashiomakoneiden tuloksiin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan lyhyesti lieriöhammaspyörän käsitteitä ja geometriaa, joita varsinaisessa kehitystyössä ja tulosten käsittelyssä hyödynnetään. Lisäksi työssä esitellään käyttöön otettu hammashiomakone sekä automaatiosolun toimintaa. Hammashiomakoneen käyttöönotolla pystyttiin parantamaan vastaanottokappaleiden laatua ja tuottavuutta. Vastaanottoajo valmistui kymmenelle nimikkeelle, joista kahden tuloksia käsiteltiin tässä opinnäytetyössä. Työn valmistumisen jälkeen hammashiomakoneella hiottavien nimikkeiden määrää kasvatetaan ja kehitystyötä jatketaan, mikäli kehitettävää ilmenee. This Bachelor’s thesis was done for the agricultural machine company AGCO Power Oy. In this thesis the gear grinding process was researched and developed in conjunction with the commissioning of a gear grinding machine. AGCO Power purchased the gear grinding machine to support increased production. As a result, the highest possible gear tooth quality was obtained along with improved productivity. The work included examination of the gear grinding machines and automation cells in production. Improved quality yield and repeatability was discovered by comparing measurement data between acceptance testing gears and production gears. Measurement data related to the comparison was collected with a coordinate measuring machine. The theoretical part of this thesis discusses the geometry and terminology of gears which were utilized in the actual development work and results. In addition, the thesis includes a section presenting the commissioned gear grinding machine and automation cell. As a result of the commissioning, quality and productivity of the acceptance testing gears were improved. The acceptance testing was made for ten gears, of which two were processed in this thesis. In the future the purpose is to increase the amount of gears at the gear grinding machine and the development work will continue if necessary.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten toimeksiantajayrityksen yhden työyhteisön jäsenet kokevat arvostuksen sekä miten arvostus muodostuu ja näkyy heidän työyhteisössään. Opinnäytetyössä käsitellään myös psykologisen turvallisuuden eräitä osa-alueita ja yhdenvertaisuuden kokemuksia. Tavoitteena on antaa työyhteisölle erilaisia näkökulmia ja työkaluja, joiden avulla työyhteisöä voisi kehittää entistä arvostavammaksi, psykologisesti turvallisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi. Teoreettisessa tietoperustassa käsitellään ihmisten yksilöllisyyttä, tunteita, arvostusta sekä psykologisen turvallisuuden osa-alueita, kuten kuulluksi tulemista, palautteen saamista ja antamista sekä yhdenvertaisuutta. Lisäksi sivutaan käyttäytymistaloustiedettä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui 15 työyhteisön jäsentä. Tutkimustulosten perusteella koronapandemiasta alkanut osittainen etätyö on vaikuttanut työyhteisön yhteisöllisyyteen. Työyhteisössä on jäänyt yhteinen hauska tekeminen vähäiseksi, millä koetaan olevan vaikutusta moneen osa-alueeseen, kuten arvostuksen kokemukseen. Työyhteisössä on ollut lisäksi vaihtuvuutta, joten uudet kollegat ovat jääneet etäisiksi. Yhteisen tekemisen väheneminen ja kollegoiden vieraantuminen toisistaan vaikuttavat osaltaan negatiivisesti työntekijöiden kokemuksiin. Työntekijät kaipaavat aiempaa aikaa, jolloin työyhteisössä on tehty erilaisia asioita yhdessä. Haastatteluissa nähtiin, että yhteisen tekemisen avulla tutustuttaisiin uusiin kollegoihin ja ylläpidettäisiin me-henkeä koko työyhteisössä. Tällä voisi olla vaikutusta myös arvostuksen kokemiseen, psykologiseen turvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Palautekulttuuri toivottiin rakennettavaksi luontaiseksi osaksi työyhteisön toimintaa. Samoin kokemukset ja havainnot yhdenvertaisuudesta puhuttivat. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö ja hänen käyttäytymiseensä sekä valintoihinsa vaikuttavat hänen kokemuksensa ja asenteensa. Tämä on hyvä huomioida työyhteisössä. Päätöksenteon ilmiöihin tutustuminen voisi auttaa kognitiivisten vinoumien tunnistamisessa, millä voisi olla työyhteisön toimintaan positiivinen vaikutus. Kollegoiden tunteminen, yhteistyö ja yhteinen tekeminen voisivat auttaa tunnistamaan heidän erityispiirteensä, vahvuutensa ja toimintatapansa. Näin voitaisiin välttyä myös mahdollisilta ennakkoasenteilta ja virhetulkinnoilta sekä kehittää arvostuksen, psykologisen turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiriä. Päätöksentekoon olisi hyvä ottaa mukaan eri jäseniä työyhteisöstä, jolloin päätöksenteko olisi läpinäkyvämpää. Työyhteisön luontaisen palautekulttuurin muodostumiseen ja kuulluksi tulemiseen voisi auttaa muun muassa niin sanotut muutosagentit ja julkilausuttu arvostavan työyhteisön sitoumus, sekä merkityksellisen kiitoksen viljeleminen. Näillä voisi olla myös vaikutusta arvostuksen, psykologisen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemuksiin. Työtä tehdään yhdessä. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, toisia huomioivat ja arvostavat käytöstavat, kuunteleminen ja palautteen antaminen edesauttavat yhteisen päämäärän saavuttamisessa.