• 2023-2023close
• Open Access close
• Open Source close
• Publications close
• Research data close
• Other research products close
• Other ORP type close
• Finnish close

Moniammatillisuus on tärkeä osa kuntoutusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää henkilökohtaista apua saaneiden kokemuksia kuntoutuksen ammattilaisten yhteistyöstä sekä selvittää avustajien osallistumista moniammatilliseen yhteistyöhön. Opinnäytetyössä tutkittiin myös mitkä tekijät vaikuttavat moniammatillisen yhteistyön onnistumiseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina. Haastateltavia tutkimukseen valikoitui neljä henkilökohtaista apua saanutta. Työn toimeksiantajana toimi Arjen Aurinko Osuuskunta. Ensimmäisenä tutkimustehtävänä kartoitettiin, miten asiakkaat kuvaavat kokemuksiaan kuntoutuksen ammattilaisten yhteistyöstä omassa kuntoutusprosessissaan. Tärkeimpinä tekijöinä kuvautui ammatillinen osaaminen ja luottamus ammattilaiseen. Tämän lisäksi aineistosta nousi esiin kuntoutuksen haasteita, joihin lukeutuivat ammattilaisten vaihtuvuus terveydenhuollossa, tiedonkulun ongelmat, kuntoutukseen pääsyn haastavuus, ammattilaisten ajanpuute ja haastateltavan käsitys siitä, että oma sairaus on liian haastava kuntoutukseen. Toisena tutkimustehtävänä oli selvittää, miten asiakkaat kuvaavat avustajien roolia ja osallistumista kuntoutuksensa moniammatillisessa toteutuksessa ja yhteistyössä. Avustajien rooli asiakkaiden elämässä oli merkittävä. Avustajien osallistumisesta kuntoutukseen oli kahdenlaisia kokemuksia. Suurin osa avustettavista koki avustajan osallistumisen kuntoutukseen hyvänä asiana. Joidenkin haastateltavien kohdalla avustaja osallistui jo kuntoutukseen esimerkiksi fysioterapian osalta. Yksi haastateltavista totesi, ettei avustaja osallistu hänen kuntoutukseensa. Avustajalta odotettiin havainnointikykyä ja kannustamista itsenäiseen toimintaan. Kolmantena tutkimustehtävänä oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat moniammatillisen kuntoutuksen ja yhteistyön onnistumiseen. Yksilöllisistä tekijöistä tärkeinä nousivat esiin pystyvyys, psyykkinen hyvinvointi sekä kuntoutujan myönteinen suhtautuminen kuntoutukseen. Sosiaalisista tekijöistä tärkeiksi muodostuivat ympärillä olevien ihmisten tuki sekä vertaistuki. Tavoitteiden laatiminen yhdessä ammattilaisten kanssa koettiin tärkeäksi. Tietoisuus sairaudesta auttoi ammattilaisia toimimaan oikein. Opinnäytetyö antoi viitteitä siitä, että henkilökohtaisen avun asiakkaat olisivat halukkaita ottamaan avustajia mukaan kuntoutukseen. Johtopäätöksenä voidaan myös todeta, että luottamus ammattilaiseen toimii yhteistyön pohjana. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää suuremman joukon kokemuksia aiheesta.

The topic of this thesis is psychological safety in the workplace. The aim of the study was to gain a better understanding of this phenomenon within work communities and to highlight its importance. This topic was chosen to research due to personal interest and the limited existing research on the subject. The thesis was conducted as a qualitive research study. The research methods used included a review of literature and thematic interviews. Various reliable books and articles from researchers in the field were used as sources in the thesis. The research questions in the study were as follows: “How do workplace discussions affect psychological safety?”, “Why leadership is crucial in relation to psychological safety?” and “What is the impact of remote work on psychological safety?”. The thesis explores psychological safety as a phenomenon, with focus on leadership, communication, and remote work. It highlights various leadership practices, the importance of communication, and strategies for successful remote work. The thesis begins with a strong theoretical foundation, supplement by interviews as a testing method. The results of the interviews are compared to the research questions and the theoretical framework when drawing conclusions. In the final section of the thesis, there is reflection on the entire research and the thesis process. The results of the interviews highlight that psychological safety is an ongoing concern that needs to be developed continuously in work communities. In conclusion, in comparison to the research questions, it can be stated that communication, effective leadership, and the right strategies for remote work to have a significant impact on psychological safety in work communities. Psychological safety is indeed a rich area for further research, and there are many possibilities for exploring if from different angles or adjusting the scope. Some development suggestions could include narrowing the focus topics like well-being in a specific industry or concentrating solely on the perspectives of either leaders or employees. There are numerous avenues to delve deeper into the concept of psychological safety in the workplace. Keywords: Psychological safety, leadership, communication, remote work Opinnäytetyön aiheena on psykologinen turvallisuus työyhteisöissä. Työn tavoitteena oli oppia ymmärtämään paremmin aihetta ilmiönä työyhteisöissä sekä tuoda ilmi aiheen tärkeyttä. Aihetta lähdettiin tutkimaan mielenkiinnon sekä sen vähäisen tutkimattomuuden takia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä on käytetty kirjallisuutta ja teemahaastattelua. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty erilaisia luotettavia kirjoja ja artikkeleita aiheesta tutkimusta tehneiltä henkilöiltä. Tutkimuskysymyksinä työssä on käytetty seuraavia: ”Miten työpaikkakeskustelut vaikuttavat psykologiseen turvallisuuteen?”, ”Miksi johtaminen on keskeisessä roolissa psykologiseen turvallisuuteen liittyen?” ja ”Millainen on etätyöskentelyn vaikutus psykologiseen turvallisuuteen?”. Opinnäytetyö käsittelee psykologista turvallisuutta ilmiönä, ja se on rajattu johtamiseen, vuorovaikutukseen ja etätyöskentelyyn. Opinnäytetyössä tuodaan ilmi muun muassa erilaisia johtamiskäytänteitä, vuorovaikutuksen merkitystä sekä keinoja etätyöskentelyssä onnistumiseen. Opinnäytetyö painottuu alussa esille tuotuun vankkaan teoriapohjaan, johon on lisätty testaavana ilmiönä haastattelut. Haastattelujen tuloksia on verrattu tutkimuskysymyksiin ja teoriapohjaan johtopäätöksiä tehdessä. Opinnäytetyön lopuksi tuodaan esille omaa pohdintaa koko tutkimukseen ja opinnäytetyöprosessiin liittyen. Haastattelujen tulokset toivat ilmi sen, että psykologinen turvallisuus on jatkuvasti kehitettävä asia työyhteisöissä. Johtopäätöksenä tutkimuskysymyksiin verraten voi todeta, että vuorovaikutuksella, hyvällä johtamisella sekä etätyöskentelyn oikeilla keinoilla on erittäin suuri vaikutus psykologiseen turvallisuuteen työyhteisöissä. Aiheesta psykologinen turvallisuus voi tehdä jatkotutkimuksia esimerkiksi erilaisesta näkökulmasta tai aiheen rajauksia muuttaen. Kehitysehdotuksia voisi olla aiheen rajaaminen esimerkiksi työhyvinvointiin ja johonkin tiettyyn toimialaan tai keskittyminen pelkästään johtajien tai työntekijöiden näkökulmaan. Asiasanat: Psykologinen turvallisuus, johtaminen, vuorovaikutus, etätyöskentely

The purpose of my thesis was to study artworks presented at art exhibition using formalistic analysis. The study was part of an artistic research in which the result was both the objective as well as the outcome of the study. Artistic research is a method of research in which the artist deliberately starts to reflect on their work and studies his/her own works and how they were made. Tools used to make works vary from digital drawings to sculpting and painting. Only one significant art genre was not studied during the research among the finished works, the subjects of which varied from abstract sculptures to still life utilizing conceptual art. The process began with an idea that was followed by the study and sketching. After the sketches, the actual creation of works begun where final layout and coloration got their shape. This process was flexible as in some cases finalized shape was not clearly defined at the beginning. The artistic research gave clear information about strengths and weaknesses of existing professional skill. The tools which were familiar became more familiar and less familiar tools were learned. Opinnäytetyöni tarkoitus oli tutkia taidenäyttelyyn tulevia taideteoksia formalismin näkökulmasta. Ne olivat osa taiteellista tutkimusta ja syntyneet teokset ovat tutkinnan kohteina ja samalla kokeen tuloksia. Taiteellinen tutkimus on tutkimusmenetelmä missä taiteilija alkaa tietoisesti heijastamaan omaa työskentelyään ja tutkii teoksiaan ja niiden syntyä. Tämä tekee siitä erityisen tutkimusmuodon, joka yhdistää taidetta ja tiedettä. Vain yksi merkittävä taidegenre jäi tutkimatta valmiista teoksista, joiden aiheet vaihtelivat asetelmista käsitetaidetta hyödyntävään kuvanveistoon. Teokset syntyivät ideasta mitä seurasi tutkimusvaihe ja luonnostelu. Luonnoksien jälkeen alkoi varsinaisen teoksen valmistus missä väritys ja sommittelu saivat lopullisen muotonsa. Tämä prosessi oli joustava sillä kaikissa tapauksissa teoksen valmis muoto ei ollut alkuvaiheessa selvä. Taiteellinen tutkimus antoi selkeitä tietoja jo olevan ammattitaidon heikkouksista ja vahvuuksista. Välineet, jotka ovat luontevimmat tulivat tutuimmiksi ja vähemmän tuttujen välineiden kohdalla saatiin selkeitä oppitunteja. Opinnäytetyössä mainitut teokset olivat Tornion Kuva-taideseuran joulukuun 2023 näyttelyssä, joka alkoi 28.11.2023 ja päättyi 21.12.2023.

Tämän kehittämistyön tavoitteena ja tarkoituksena oli kehittää varhaiskasvatusyksikön työntekijöiden tukiviittomaosaamista ja jalkauttaa tukiviittomien käyttö osaksi yksikön jokapäiväistä arkea. Kehittämistyön toimeksiantajana toimi Askolan kunnan Karpalon varhaiskasvatusyksikkö. Kehittämistyö toteutettiin opettamalla tukiviittomia useasti yksikön jokaisessa varhaiskasvatusryhmässä erikseen ja kokoamalla ryhmiin yhteistyössä henkilöstön kanssa yksilöidyt tukiviittomamateriaalit. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatilliset vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Työtä tulee toteuttaa inkluusioperiaatteiden mukaisesti kolmiportainen tuki huomioiden. Lapsen kielen kehittymisen moninainen tukeminen on olennainen osa varhaiskasvatushenkilöstön jokapäiväistä työtä. Tukiviittomat ovat helppo, mutkaton ja nopea keino tukea kaikkien lasten vuorovaikutusta ja kielen kehittymistä. Kielen kehittymisen ja sen tukemisen tutkimukselliset näkökulmat toimivat prosessin teoreettisena viitekehyksenä. Kehittämistyö toteutettiin systeemisen kehittämistyön mallia sekä sosiokonstruktiivisia ja dialogisia menetelmiä hyödyntäen. Opettaminen tapahtui aikuislähtöisesti jokaisen työtiimin omat lähtökohdat ja näkökulmat huomioiden. Prosessin aikana keskityttiin jatkuvaan reflektointiin sekä tavoitteelliseen kehittämistyöhön ja innovointiin myös opetushetkien ulkopuolella.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Finn-Power Oy:n tuleville työntekijöille kattava informaatiopaketti levytyökeskuksen asennusprosessien kulusta alusta loppuun. Työssä käsitellään koneiden tuotanto- ja asennusprosessien eri vaiheiden perusasioita, joista on hyötyä uudelle työntekijälle. Työssä on käsitelty oman kokemuksen, kollegoiden ja Prima Power työntekijöiden avulla tuotanto ja asennusprosessien eri vaiheiden kulku. Opinnäytetyön lisätavoitteena oli kartoittaa reklamaatioyksikköön tulevien ilmoitusten tilannetta. Tarve on syntynyt opinnäytetyön reklamaatio-osuuden laatimisen yhteydessä muun muassa henkilökunnan aloitteesta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli hakea ja kuvata tutkittua tietoa lapsuudessa menetyksen kokeneen aikuisiän psyykkisestä hyvinvoinnista. Tavoitteena oli saada ja tuottaa tietoa miten läheisen menetyksen kokemista kuvataan aikuisiällä. Teoriaosuudessa käsiteltiin psyykkistä hyvinvointia käsitteenä sekä sitä, mitkä tekijät vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiin. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös läheisen menetystä ja sen vaikutuksia yksilötasolle. Avasimme psyykkisestä traumasta aiheutuneen kriisin eri vaiheita ja yksilön sopeutumista traumaattisen kokemuksen jälkeen. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen on etsitty aineistoa eri tietokannoista ja näistä valittiin viisi englanninkielistä tutkimusta. Tutkimukset on analysoitu induktiivisen sisällön analyysin avulla. Tuloksien perusteella voitiin päätellä, että lapsuudessa läheisen menettäneellä oli hyvin monenlaisia vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin aikuisiällä. Ihminen kamppailee psyykkisten ja emotionaalisten haasteiden kanssa, kuten yksinäisyyden, epävarmuuden, turvattomuuden ja pelkojen kanssa. Positiivista oli, että avo- ja sairaalahoidon tarve ei merkittävästi lisääntynyt läheisen menettäneillä ja sukupuoli eroissa oli naisten osalta vain hieman lisääntynyt riski sairaalahoitoon liittyen tietyssä ikävaiheessa koettuun menetykseen. Havainnot myös osoittivat, että yksilöt selviytyvät menettämisen traumasta ilman mielenterveyspalveluja, mutta keskeinen tekijä suruprosessiin sopeutumisessa on riittävä avoimuus ja läheisyys. Tutkimuksista voidaan päätellä, että varhaisten tukitoimien avulla voitaisiin ennaltaehkäistä aikuisiän psyykkistä oireilua. Tämän perusteella näkisimmekin, että aiheesta tarvitaan jatkossa lisää tutkimuksia.

Työ syntyi tarpeesta kehittää Vantaan kaupungin liikunnan palvelualueen Virtuaalijumpat-sivuja. Samalla haluttiin lisätä Vantaan kaupungin liikunnan palvelualueen ja fysioterapian välistä yhteistyötä. Kehittämistyön tavoitteena oli kasvattaa ikäihmisten motivaatiota liikuntaan ja oman hyvinvointinsa lisäämiseen. Kehittämismenetelminä käytettiin asiakasprofilointia, dialogista keskustelua ja puolistrukturoituja kyselyjä. Tuotoksena syntyi kirjallisuushakujen pohjalta uutta materiaalia Virtuaalijumpat-sivuille. Kehittämismenetelmien ja kirjallisuushakujen avulla syntyi toimintamalli, jonka avulla Vantaan kaupungin fysioterapeutit ohjaavat asiakkaitaan Virtuaalijumpat-sivuille. Osana toimintamallia luotiin fysioterapian asiakkaille liikuntakalenteri, jonka avulla he voivat seurata omaa liikuntaansa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia makeistuotteiden lisäaineiden ja pakkausmerkintöjen määräystenmukaisuutta Tampereen alueella. Työn tarkoituksena oli selvittää, millä makeisten pakkausmerkintöjen osa-alueella määräystenvastaisuutta on eniten, jotta valvontaa voidaan tehdä jatkossa tehokkaammin. Työn tulosten pohjalta oli mahdollista tarkastella, onko valvonta ollut riittävää makeistuotteissa. Toimijoille tehtiin ohjeistus makeisten lisäaineiden ja pakkausmerkintöjen omavalvontaan. Työn toimeksiantajana on Tampereen ympäristöterveyden elintarvikevalvonnan yksikkö. Tutkittavaksi joukoksi rajattiin lisäaineasetuksessa 1333/2008 määritetty 05.2 muut makeiset myös hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset. Luokka 05.2 pitää sisällään muun muassa kovat makeiset, viinikumikarkit ja fudget. Tutkimuksessa oli mukana 18 vähittäismyymälää, joista tutkittavia tuotteita tarkasteltiin yhteensä 54 kappaletta. Näytteiden käsittelyä helpottamaan kehitettiin Excel-taulukko, jonka avulla lisäaineet ja varoitustekstit tarkastettiin. Pakkausmerkintöjen osalta pakkaukset tarkistettiin silmämääräisesti. Kolmelle makeiselle tehtiin tarkempaa tarkastelua, jossa tuotteiden kokoa ja koostumusta tutkittiin tarkemmin. Lisäaineissa ja pakkausmerkinnöissä havaittuja määräystenvastaisuuksia oli yhteensä 33 kappaletta. Lisäaineissa määräystenvastaisuutta oli kuudessa tuotteessa, joista jokaisesta tehtiin takaisinveto. Lisäaineiden takaisinvedoista yhdessä syynä oli kielletyn väriaineen käyttö ja viidessä tukehtumisvaaraa aiheuttava hyytelömakeinen. Pakkausmerkinnöissä havaittuja määräystenvastaisuuksia oli yhteensä 27 kappaletta. Pakkauksista puuttui esimerkiksi suomennoksia ja tiettyjen lisäaineiden käyttöön liittyviä varoitustekstejä. Pakkausmerkintöjen puutteet eivät aiheuttaneet takaisinvetoja, mutta toimijoita ohjeistettiin tekemään tarvittavat korjaukset ja tarvittaessa lisäämään pakkauksiin käyttöohjeita.

Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa Python-ohjelma, joka vertailee kahden aineiston merkkijonoja keskenään ja luoda yhtäläisyyksien pohjalta uusi pandas-taulukko. Työ toteutettiin toimeksiantona, jonka antoi XAMK Datalab Kouvola, Dataamo-hanke. Opinnäytetyössä tutkitaan ohjelmassa esiintyviä tekniikoita ja käsitteitä. Työssä keskitytään erityisesti sumeaan logiikkaan ja Levenšteinin etäisyyteen, joiden pohjalta on rakennettu työssä käytettävä FuzzyWuzzy-kirjasto, jonka avulla merkkijonojen vertailu toteutetaan. Teoriaosuudessa käsitellään myös pandas, jonka DataFrame-objektina ohjelman tulokset palautetaan. Käsitteiden ja tekniikoiden esittelyn jälkeen käydään läpi ohjelman ensimmäisen version toimintaperiaate, ohjelman uuden version toteutus sekä ohjelman versioiden välinen vertailu. Ohjelma jakautuu kolmeen suurempaan funktioon, joiden vaiheet käydään tarkemmin läpi. Ohjelman toteutuksen jälkeen suoritetaan vielä testejä, joilla vertaillaan ohjelman ensimmäistä ja tässä työssä toteutettua versiota ja vedetään yhteen tästä saadut tulokset. Ohjelman tavoitteena on vertailla patenttihakemuksien tekijöitä ja yrityksien nimiä keskenään ja näiden merkkijonojen ollessa tarpeeksi lähellä toisiaan lisätä yhtäläisyys pandas-taulukkoon. Ohjelma myös mahdollisesti muokkaa läpikäytävää dataa haluttuun muotoon erilaisilla RegEx-toiminnoilla. Lopuksi yhtäläisyyksien pohjalta luotu taulukko voidaan lähettää esimerkiksi haluttuun tietokantaan. Tavoitteet tässä opinnäytetyössä täyttyivät kaikilta osin. Työn lopputuloksena saatiin merkkijonoja vertaileva Python-ohjelma, joka on toiminnaltaan ja tehokkuudeltaan edeltävää versiotaan parempi. Toimeksiantaja sai käyttöönsä ohjelman, jota se voi käyttää hankkeessaan ja mahdollisesti vielä jatkokehittää tulevaisuudessa. Työn lopussa käydään läpi ajatuksia, joita projekti herätti, sekä minkälaisia valmiuksia se antaa tulevaisuuden työuraa ajatellen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kurikassa järjestettävän Asu & Elä -messujen asiakaskokemusta niin kävijöiden kuin näytteilleasettajien näkökulmasta. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä asiakaskokemukseen. Toisena tavoitteena oli toteuttaa asiakastyytyväisyyskysely Kurikan Asu & Elä -messujen kävijöille ja kolmantena tavoitteena toteuttaa kysely Kurikan Asu & Elä -messujen näytteilleasettajille. Asiakaskokemusta käsittelevässä luvussa syvennytään asiakaskokemuksen kosketuspisteisiin sekä tutustutaan moniulotteiseen asiakaskokemukseen kognitiivisesta, emotionaalisesta, sosiaalisesta ja sensorisesta ulottuvuudesta. Lisäksi luvussa perehdytään asiakaskokemuksen muodostumiseen, brändin merkitykseen asiakaskokemuksessa, asiakaspolkuun, johtamiseen sekä aiheen tutkimiseen ja kehittämiseen. Opinnäytetyön tutkimuksissa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kävijätutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin paikan päällä Kurikan Asu & Elä -messuilla 11.–12.6.2022. Näytteilleasettajien tutkimuskyselyn aineistonkeruu suoritettiin Webropol-kyselyn avulla, ja sen toteutumisesta huolehti toimeksiantajayritys. Asu & Elä -messujen kyselyiden avulla tahdottiin selvittää muun muassa kävijöiden tyytyväisyyttä tapahtuman ohjelmaa, kotikohteita ja messupaikkaa kohtaan. Lisäksi haluttiin selvittää näytteilleasettajien kokemusta messujen onnistumisesta ja organisoinnista. Kävijöiden kyselyyn vastasi yhteensä 98 henkilöä ja näytteilleasettajien kyselyyn 30 henkilöä. Tutkimustulosten avulla saatiin selville, että niin kävijät kuin näytteilleasettajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä Kurikan Asu & Elä -messuihin. Varsinkin kampusta messupaikkana pidettiin onnistuneena ja messujen organisointia pidettiin hyvänä. Kehityskohteiksi tutkimuksissa nousi esiin eritoten messujen ajankohta sekä yritys- ja yhteisökohteiden mainonta. Tutkimustulosten perusteella pyritään kehittämään sekä kävijöiden että näytteilleasettajien tyytyväisyyttä.