• 2023-2023close
• Open Access close
• Open Source close
• Research data close
• Other research products close
• Other ORP type close
• Finnish close

Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä johtimien riippumalaskennan teoriaan ja tehdä sen pohjalta manuaaliset riippumalaskelmat sekä vertailla saatuja tuloksia laskentaohjelmistoilla saatuihin tuloksiin. Työssä tarkasteltiin ilmajohtoverkon suunnittelun eri vaiheita, käytettäviä standardeja ja rakenteita. Työ tehtiin Destia Oy:n toimeksiannosta. Alkuun tutustuttiin ilmajohtostandardeihin ja suosituksiin. Opin-näytetyötä varten piti opetella riippumalaskennan teoriaa. Aineistoa ei ollut paljoa saatavilla, mutta tietoa saatiin Destialta ja kirjallisuudesta ja internetistä. Lisäksi perehdyttiin käytettäviin laskentaohjelmistoihin. Destia tarjosi selvitystä varten johto-osuuden, jolle tehtiin tarkemmat laskelmat. Kohde oli kantaverkkoyhtiö Fingridin omistama 110 kV ilmajohto, joka sijaitsee Espoon Kauklahdessa. Ensimmäiseksi piti tutustua olemassa oleviin pylväsluetteloihin ja verkkokarttoihin. Näiden tietojen perusteella valittiin, mistä pylväs-väleistä laskelmat tehtäisiin. Valittava johto oli noin 1 500 metrin pituinen ja sijaitsi lähellä tietä. Kauklahdessa mitattiin kuuden pylväsvälin riippumat maasta käsin Suparule 600E -sarjan linjankorkeusmittalaitteella. Tämän jälkeen laskettiin riippumat niiden tietojen perusteella, jotka olivat saatavilla. Laskentaohjelmistoina olivat käytössä ilmajohtoverkon suunnitteluohjelma PLS CADD ja enemmän pylväsrakenteiden lujuuksien laskentaan käytettävä Wintrans. Molemmilla ohjelmilla laskennat saatiin kuitenkin tehtyä onnistuneesti ja tämän jälkeen tuloksia vertailtiin manuaalisesti laskettuihin tuloksiin. Johtopäätöksistä pystyttiin toteamaan, että eri laskentatavoilla suoritetut riippumalaskut olivat lähes identtisiä keskenään. Manuaalisesti laskeminen on hidasta, mutta se antaa hyvän pohjan laskentaohjelmistojen käyttöön. Opinnäytetyötä oli mieluista tehdä ja vaati paljon työtä, mutta se opetti paljon voimajohto suunnittelusta.

The topic of this thesis is psychological safety in the workplace. The aim of the study was to gain a better understanding of this phenomenon within work communities and to highlight its importance. This topic was chosen to research due to personal interest and the limited existing research on the subject. The thesis was conducted as a qualitive research study. The research methods used included a review of literature and thematic interviews. Various reliable books and articles from researchers in the field were used as sources in the thesis. The research questions in the study were as follows: “How do workplace discussions affect psychological safety?”, “Why leadership is crucial in relation to psychological safety?” and “What is the impact of remote work on psychological safety?”. The thesis explores psychological safety as a phenomenon, with focus on leadership, communication, and remote work. It highlights various leadership practices, the importance of communication, and strategies for successful remote work. The thesis begins with a strong theoretical foundation, supplement by interviews as a testing method. The results of the interviews are compared to the research questions and the theoretical framework when drawing conclusions. In the final section of the thesis, there is reflection on the entire research and the thesis process. The results of the interviews highlight that psychological safety is an ongoing concern that needs to be developed continuously in work communities. In conclusion, in comparison to the research questions, it can be stated that communication, effective leadership, and the right strategies for remote work to have a significant impact on psychological safety in work communities. Psychological safety is indeed a rich area for further research, and there are many possibilities for exploring if from different angles or adjusting the scope. Some development suggestions could include narrowing the focus topics like well-being in a specific industry or concentrating solely on the perspectives of either leaders or employees. There are numerous avenues to delve deeper into the concept of psychological safety in the workplace. Keywords: Psychological safety, leadership, communication, remote work Opinnäytetyön aiheena on psykologinen turvallisuus työyhteisöissä. Työn tavoitteena oli oppia ymmärtämään paremmin aihetta ilmiönä työyhteisöissä sekä tuoda ilmi aiheen tärkeyttä. Aihetta lähdettiin tutkimaan mielenkiinnon sekä sen vähäisen tutkimattomuuden takia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä on käytetty kirjallisuutta ja teemahaastattelua. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty erilaisia luotettavia kirjoja ja artikkeleita aiheesta tutkimusta tehneiltä henkilöiltä. Tutkimuskysymyksinä työssä on käytetty seuraavia: ”Miten työpaikkakeskustelut vaikuttavat psykologiseen turvallisuuteen?”, ”Miksi johtaminen on keskeisessä roolissa psykologiseen turvallisuuteen liittyen?” ja ”Millainen on etätyöskentelyn vaikutus psykologiseen turvallisuuteen?”. Opinnäytetyö käsittelee psykologista turvallisuutta ilmiönä, ja se on rajattu johtamiseen, vuorovaikutukseen ja etätyöskentelyyn. Opinnäytetyössä tuodaan ilmi muun muassa erilaisia johtamiskäytänteitä, vuorovaikutuksen merkitystä sekä keinoja etätyöskentelyssä onnistumiseen. Opinnäytetyö painottuu alussa esille tuotuun vankkaan teoriapohjaan, johon on lisätty testaavana ilmiönä haastattelut. Haastattelujen tuloksia on verrattu tutkimuskysymyksiin ja teoriapohjaan johtopäätöksiä tehdessä. Opinnäytetyön lopuksi tuodaan esille omaa pohdintaa koko tutkimukseen ja opinnäytetyöprosessiin liittyen. Haastattelujen tulokset toivat ilmi sen, että psykologinen turvallisuus on jatkuvasti kehitettävä asia työyhteisöissä. Johtopäätöksenä tutkimuskysymyksiin verraten voi todeta, että vuorovaikutuksella, hyvällä johtamisella sekä etätyöskentelyn oikeilla keinoilla on erittäin suuri vaikutus psykologiseen turvallisuuteen työyhteisöissä. Aiheesta psykologinen turvallisuus voi tehdä jatkotutkimuksia esimerkiksi erilaisesta näkökulmasta tai aiheen rajauksia muuttaen. Kehitysehdotuksia voisi olla aiheen rajaaminen esimerkiksi työhyvinvointiin ja johonkin tiettyyn toimialaan tai keskittyminen pelkästään johtajien tai työntekijöiden näkökulmaan. Asiasanat: Psykologinen turvallisuus, johtaminen, vuorovaikutus, etätyöskentely

Reaktiivisella ohjelmointiparadigmalla tarkoitetaan tapahtumapohjaista interaktiivisten sovellusten ohjelmointiin käytettyä ohjelmointimallia. Reaktiivinen ohjelmointi on useimmiten myös deklaratiivista sekä funktionaalista ja sitä voidaan ajatella vastakkaisena ohjelmointityylinä perinteisemmälle imperatiiviselle ja proseduraaliselle ohjelmoinnille. Reaktiivisessa ohjelmoinnissa muuttujien arvot on sidottu toisiinsa, ja ne reagoivat muutoksiin sekä päivittyvät automaattisesti. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin reaktiivista ohjelmointia ja esiteltiin sen käyttämistä Angular-ohjelmointikehyksessä. Angular on interaktiivisten verkkosovellusten kehittämiseen luotu viitekehys, joka tarjoaa monia reaktiivisen ohjelmoinnin mahdollistavia työkaluja. Näistä tärkeimpänä lienee RxJS-kirjasto, joka on kokoelma reaktiiviseen ohjelmointiin JavaScriptillä suunniteltuja välineitä. Opinnäytetyössä refaktoroitiin olemassa olevan Angular-sovelluksen toiminnallisuus, joka oli aiemmin toteutettu imperatiivisesti ja proseduraalisesti. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi CGI Suomi Oy, joka toteuttaa IT-ratkaisuja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Toimeksiannon tarve syntyi halusta varmistaa ja parantaa sovelluksen frontend-koodin laatua. Angular soveltuu erinomaisesti reaktiiviseen ohjelmointiin, mutta valitettavan pieni osa sovelluskehittäjistä on sisäistänyt reaktiivisen ohjelmoinnin idean ja käyttää Angularin ja RxJS:n työkaluja epäoptimaalisesti. Työn yhtenä tavoitteena oli osoittaa, miten reaktiivisesti kirjoitettu ohjelmakoodi tekee siitä luettavampaa, ymmärrettävämpää, yksinkertaisempaa ja muokattavampaa nostaen huomattavasti koodin laatua. Täten omaksumalla reaktiivisen ohjelmointimallin on toimeksiantajan mahdollista saavuttaa merkittäviä koodin laadullisia parannuksia. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui reaktiivisen ohjelmoinnin määritelmien tutkimisesta sekä arvioimisesta ja Angularissa käytettävien reaktiivisten työkalujen esittelemisestä. Lisäksi käsiteltiin tyypillisiä reaktiivisten työkalujen väärinkäytöksiä, joita tulisi pyrkiä välttämään. Käytännön osuudessa tutkittiin vanhaa koodipohjaa pyrkien löytämään siitä mainitut väärinkäytökset. Nämä osuudet koodista kirjoitettiin uudelleen reaktiivisesti. Lopputuloksena on reaktiiviseksi refaktoroitu toiminnallisuus, jota toimeksiantaja voi käyttää malliesimerkkinä sovelluksen jatkokehityksessä.

Opinnäytetyö käsittelee yhteistyön kehittämistä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kotikuntoutuksen tiimien välillä, jotka toimivat viiden kunnan alueella maantieteellisesti hajautettuina. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kehittämisen kohteena olevaan työyhteisöön uusia toimintatapoja, joiden avulla hajautetusti toimivien tiimien välistä yhteistyötä voitiin vahvistaa ja tehostaa. Tarkoituksena oli selvittää mitkä asiat vaikuttavat tiimien väliseen yhteistyöhön ja millaisia keinoja yhteistyön parantamiseen voidaan käyttää. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruu ja kehittämistyö toteutettiin osallistavia menetelmiä hyödyntäen työpajatyöskentelyn avulla ja siihen osallistui kehittämistyön kohteena ollut työyhteisö. Työpajojen avulla kerättiin henkilöstön kokemuksia yhteistyöhön vaikuttavista tekijöistä ja yhteistyön kehittämisen kohteista. Työpajatyöskentelyllä mahdollistettiin henkilöstön kehittämiseen osallistuminen ja vaikuttaminen. Työpajoissa tuotettiin konkreettisia keinoja tiimien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Kehittämistyö toteutettiin osana aikaisempaa ja edelleen jatkuvaa kehittämisprosessia vuosien 2020-2023 aikana. Työpajatyöskentelyn pohjalta työyhteisön kehittämisen kohteiksi nousivat 1) Tiedonkulun parantaminen, sillä työyhteisö koki hyvän tiedonkulun vahvistavan yhteistyötä, lisäävän kommunikaatiota ja parantavan vuorovaikutusta. Tiedonkulun kehittämisen keinoksi sovittiin käytettävät viestintäkanavat ja selkeät pelisäännöt. 2) Työyhteisöön tutustuminen, koska koettiin, ettei työkavereita tunnettu riittävästi, jotta luottamuksellista ja luonnollista yhteistyötä voisi muodostua. Tutustumiseen koettiin tarvittavan yhteistä aikaa ja säännöllisyyttä. 3) Toisten tiimien auttamiseen liittyvät tilanteet, joiden koettiin aiheuttavan työnkuormitusta. Tiimien auttamistilanteisiin sovittiin selkeät käytännöt ja vastuut. Opinnäytetyön prosessin lopuksi perustettiin työryhmä, joka huolehtii käytäntöjen jalkauttamisesta työyhteisöön. Tutkimustulokset vahvistivat, että hyvään yhteistyöhön tarvitaan pelisääntöjä ja selkeitä käytänteitä. Hajautetusti toimivissa tiimeissä yhteistyön tekemiseen tarvitaan erilaisia viestinnän keinoja, kuten virtuaalista viestintää kasvokkain tapahtuvan kanssakäymisen lisäksi. Luottamus, vuorovaikutus ja kommunikaatio voi rakentua työyhteisön jäsenten tuntiessa toisensa. Uusiin asioihin etukäteen tutustumalla ja yhteiset toimintatavat sopimalla voidaan vaikuttaa työssä esiintyviin psyykkisiin kuormitustekijöihin. Avainsanat (asiasanat) Hajautettu työ, monialainen yhteistyö, moniammatillisuus, yhteistyö

Energiatehokkuus on yksi tämänhetkisen rakentamisen tärkeimpiä tavoitteita. Hyvin lämpöä eristävä ja tiivis rakenne on oleellinen osa energiatehokasta rakennusta. Nykyaikainen seinärakenne eristää lämpöä erinomaisesti, mutta ikkuna heikentää sen suorituskykyä. Ikkunan U-arvo on huonompi kuin seinällä ja sitä varten on tehtävä reikä tiiviiseen seinärakenteeseen. Siksi ikkunan lämmöneristävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota nykyaikaisessa rakentamisessa. Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin ikkunan lämmöneristävyyden toimintaan. Aluksi tutustuttiin ikkunan kehitykseen ja sen kehityksen tuottamiin ikkunatyyppeihin. Seuraavaksi käytiin läpi ikkunan eri osat, niiden valmistustavat ja vaikutus lämmöneristävyyteen. Lopuksi tutkittiin ikkunan asennusprosessia seinään. Opinnäytetyössä esitettiin yleisten ikkunatyyppien ominaisuuksia ja vertailtiin niiden eristävyyttä ja rakenteita. Ikkunan rakenteesta nostettiin esiin käytetyimmät rakenneratkaisut ja tutkittiin mahdollisia tulevia ratkaisuja. Ikkunan ja seinän pursotettavan tiivistyksen heikkouksia käytiin läpi ja ehdotettiin parempaa ratkaisua.

Tämän opinnäytetyön tavoite oli luoda oppimistehtävä aiheesta riskien analysointi SECUREU hankkeelle. Hanke sitten jakaa kaikki tuotetut materiaalit, tämän opinnäytetyön lopputuote mukaan lukien. Ne jaetaan Euroopan laajuisesti ammattikorkeakouluille ja yliopistoille, jotka osallistuvat hankkeeseen. Tarkoituksena oli kehittää eurooppalaista turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutusta kolmannella asteella tuottamalla uutta opetusmateriaalia, koottua sanastoa ja yhtenäisiä suosituksia, joiden joukkoon myös tämän opinnäytetyön lopputuote kuuluu. Tietoperustana toimi riskienhallinta, riskien analysointi ja pedagogiikka. Riskienhallinnasta opinnäytetyöhön kuuluu sen yleiset käytänteet ja menetelmät. Riskien analysoinnista käytin sen työkaluja, menetelmiä ja niiden soveltamista teoreettisena pohjana oppimistehtävän sisällölle. Pedagogiikkaa käytin apuna oppimistehtävän rakentamiseen ja varmistamaan sen soveliaisuuden kolmannen asteen opintoihin. Oppimistehtävä rakennettiin tekstitiedostona, jota osallistuvat koulut voivat siinä esitettyjen ohjeiden mukaan muokata omaan käyttöönsä sopivaksi. Oppimistehtävä testattiin vapaaehtoisten turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijoiden ryhmällä, joilta pyysin tilaisuuden jälkeen palautetta tehtävästä. Tilaisuuden jälkeen korjasin tehtävän analysoidun palautteen perusteella. Lopputuote on yksi oppimistehtävä, joka sisältää ohjeet opettajalle ja opiskelijoille sekä tarvittavat materiaalit tehtävän suorittamiseen. Tehtävä on toimiva ja tehokas ja tulee olemaan avuksi SECUREU hankkeen tarkoituksessa parantaa alan opintojen tasoa. Ala on aina jatkuvassa kehityksessä, joten koulutuksen täytyy myös jatkaa kehittymistään.

The engagement of work is described by three dimensions of well-being: vigor, success and immersion. Job engagement is a state where the employee is motivated for his work. The engagement of the work is experienced when one can give and utilize emotional energy, cognitive side and physical role in your work. In the engagement of the work, the employee wants to perform in his work above the minimum requirement or normal level of performance. The work focus is so great that it is not discouraged by conflicts such as a tense work atmosphere, organizational changes or conflicts. In my thesis, I searched the work engagement of work at Company X's service production phone service employees. Work engagement was studied in the thesis with the help of wellbeing at work, motivation and healthy organization. In the thesis research, six interviews were conducted, based on which the results of the research were obtained. Based on the results of the thesis, it is worth investing in well-being at work. Based on the research, the majority experienced job engagement, but job engagement is not self-evident. When the company and the worker invest in the right things, work becomes meaningful, and the employee experiences the engagement of the work. Työn imua kuvaavat kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta. Ne ovat tarmokkuus, onnistuminen ja uppoutuminen. Työn imu on melko pysyvä tila, jossa työntekijä on motivoitunut työhönsä. Työn imua koetaan, kun pystyy antamaan ja hyödyntämään työssään itsestään emotionaalisen energian, kognitiivisen puolen ja fyysisen roolin. Työn imussa työntekijä haluaa suoriutua työssään yli minimi vaatimuksen tai normaalitason suorituksen. Työfokus on niin suuri, etteivät sitä lannista ristiriidat kuten kireä työilmapiiri, organisaatiomuutokset tai ristiriidat. Opinnäytetyö tutkii Yritys X:n palvelutuotannon puhelinpalvelun työntekijöiden työn imua. Työn imua tutkittiin opinnäytetyössä työhyvinvoinnin, motivaation ja hyvinvoivan organisaation avulla. Opinnäytetyön tutkimuksessa tehtiin kuusi teemahaastattelua, joiden pohjalta saatiin tutkimuksen tulokset. Opinnäytetyön tulosten perusteella työhyvinvointiin kannattaa panostaa. Työn imua koki tutkimuksen perusteella suurin osa, mutta työn imu ei ole itsestään selvyys. Yrityksen ja työntekijän panostaessa oikeisiin asioihin työstä tulee mielekästä ja työntekijä kokee työn imua.

Tämä opinnäytetyö on muodoltaan toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tuotoksena eli produktina on pdf-muotoinen opas, jossa käsitellään mopon viritysten tunnistamista. Opas sijaitsee erillisenä liitteenä ja on ladattavissa Theseuksesta. Enemmän tietoa mopojen tekniikasta ja niiden virityksistä kaipaavalle suosittelen koko opinnäytetyön lukemista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään aluksi aiheen valintaa, opinnäytetyön menetelmiä ja sen tavoitteita. Aiheen käsittely alkaa mopojen tekniikan tietopohjasta ja tämän jälkeen käsitellään niiden virityksiä. Opinnäytteen tietoperusta koostuu kirjoittajan omasta kokemuksesta, internetin avoimista lähteistä sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Teoriaosuuden päätteeksi on kirjattu pohdintaa ja esitelty liitteenä olevaa opasta. Oppaaseen on valittu vain niitä mopon virityksiä, joita poliisi voi tunnistaa visuaalisesti ilman osien purkamista kenttäolosuhteissa. Oppaassa on käytetty runsaasti kuvia viritysten tunnistuksen helpottamiseksi myös niille henkilöille, joille ei entuudestaan mopojen viritykset ole tuttuja Opinnäytetyö ja sen produkti on suunnattu valvonta– ja hälytyssektorilla sekä liikennesektorilla työskenteleville poliisin henkilöstölle, jotka ovat tekemisissä nuorten ja heidän mopojensa kanssa.

Pyyhinnällä tarkoitetaan informaation pysyvää poistamista kiintolevyltä. Tähän tarkoitukseen on hyvin paljon erilaisia ohjelmia, osa ilmaisia ja osa maksullisia. Opinnäytetyössä keskitytään ilmaisohjelmistoon ja sen hyödyntämiseen tutkimuksessa. Ohjelmat informaation pyyhintään olivat: Disk Wipe, KillDisk ja Macrorit. Ohjelmat informaation palautukseen olivat: Disk Drill, Aomei Partition Assistant ja Recuva. Tämä opinnäytetyö tutki kiintolevyn ja sen informaation pyyhintää erinäisiä ohjelmia käyttäen. Testaukset suoritettiin ulkoisella kiintolevyllä. Levyn pyyhinnässä käytettiin kolmea pyyhintä- ja palautusohjelmaa, sekä terminaalia informaation pyyhintään. Pyyhintäohjelmia verrattiin pyyhinnän kestossa ja tuloksissa. Palautusohjelmia käytettiin pyyhinnän tulosten varmennuksessa. Tuloksien perusteella kiintolevyn pyyhintään ei tarvitse monimutkaisia toimia ja pyyhintäohjelmien peruspyyhintä riittää suojaamaan informaatiota. Ohjelmien vertaillussa ei ollut suuria aikaeroja ja kaikki pyyhinnät olivat tarpeeksi tehokkaita palautusohjelmia vastaan. Vaikka tiedostojen palautusohjelmat käyttivät eri aikaa informaation palautukseen, se ei parantanut tuloksia. Työtä voisi jatkaa muilla ohjelmilla, useammalla kiintolevyllä sekä tutkia maksullisten ohjelmien tehokkuutta. Samalla voisi tutkia puolijohdelevyjen informaation pyyhintää, verrattuna kiintolevyihin.

Oppinäytetyön tavoitteena oli selvittää miten eri kaupungit tiedottavat rakennushankkeista. Tässä opinnäytetyössä käytiin läpi eri rakennushankkeita ja niiden tiedottamista eri sidosryhmille. Työn tavoitteen saavuttamiseksi tehtiin vertailu eri kaupunkien tiedottamisesta. Työssä kerrottiin yleistä tietoa rakennushankkeesta, kuten osapuolista ja hankkeen vaiheista. Työssä kerrottiin tarkemmin päävaiheista, jotka ovat hankesuunnitteluvaihe, suunnitteluvaihe ja rakennusvaihe. Työssä käytiin läpi julkisten rakennushankkeiden tiedottamista ja vertailtiin kaupunkien tiedotusta julkisissa rakennushankkeissa. Työssä vertailtiin miten eri kaupungit ovat tiedottaneet rakennushankkeistaan syksyn 2022 aikana. Vertailussa tehdyllä taulukolla nähtiin eri kaupunkien panostus tiedottamisen eri osa-alueisiin. Vertailussa käytiin eri kaupunkien nettisivuilla ja etsittiin rakennusurakoita, mitkä olivat alkamassa, käynnissä tai valmiita. Vertailuissa hyvin tiedotetut kohteet käytiin läpi yksityiskohtaisemmin. Opinnäytetyön avulla voidaan jatkossa parantaa tiedottamista julkisissa rakennushankkeissa. Tiedottamisen tärkeys täytyy ymmärtää, jotta sitä voidaan parantaa. Tiedottamisen vertailulla saatiin tietoon julkisen tiedottamisen tasoa rakennushankkeissa.