• 2020-2024close
• Open Access close
• Embargo close
• Research data close
• Other research products close
• Other ORP type close
• FI close
• GB close
• Finnish close

Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää uuden Harley Davidson Livewire -sähkömoottoripyörän vaikutuksia moottoripyöräharrastajien mielikuvaan Harley Davidsonin brändistä sekä mahdollisia pyörän ostoaikomuksia. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin Livewire -sähkömoottoripyörän tuomia uusia asiakassegmenttejä. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään brändiä ja brändimielikuviin vaikuttavia vaikutta via tekijöitä, kuluttajakäyttäytymistä ja ostopäätöksen tekoon vaikuttavia tekijöitä tai niiden puutteita. Tietoperustassa esitellään myös kuluttajakäyttäytymisestä aiemmin tehtyjä tutkimuksia, joiden tuloksia peilataan tässä tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. Työ pohjautuu kvantitatiiviseen, verkossa täytettyyn kyselytutkimukseen, joka toteutettiin moottoripyöräharrastajista koostuvassa Facebook -ryhmässä heinäkuussa 2020. Verkkokyselylomake koostui sekä avoimista-, että monivalintakysymyksistä sekä asteikkoihin perustuvista kysymyksistä. Opinnäytetyössä on avattu ja analysoitu näitä vastauksia, lisäksi työhön on kyselytutkimuksen lisäksi kerätty aiheeseen liittyvää teoriatietoa erilaisista lähteistä. Sähköpyörän tulo markkinoille ei vaikuta valtaosan vastaajista mielestä Harley-Davidsonin kannattavuuteen. Ekologiasilla arvoilla ei koeta olevan niin suurta merkitystä moottoripyörän valintakriteereissä. Ostamisen esteinä pidettiin hintaa, toimintasädettä, latauspisteitä, äänettömyyttä ja imagoa. Harley Davidsson yrityksenä on ottanut rohkean askeleen ollessaan ensimmäisten sähkömoottoripyörä valmistajien joukossa. Kuluttajakäyttäytymisen muutos vaatii aikaa sekä asiakkailta että yritykseltä. Muutos on tulossa, mutta hitaasti unohtamatta perinteisimpiä asiakkaita.

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää olisiko anonyymille sovellukselle tarvetta koulukiusaamisesta ilmoittaessa. Lisäksi selvitimme, millaista koulukiusaamista esiintyy, mikä sitä aiheuttaa sekä missä sitä tapahtuu. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa koulukiusaamisesta kahdessa eri oululaisessa peruskoulussa. Opinnäytetyön toteutimme kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineiston keräsimme tutkittavilta luokilta marraskuussa 2018 järjestämillämme oppitunneilla, jotka pidimme heidän omissa luokkatiloissaan. Aineiston keräsimme tutkimukseen valittujen koulujen neljän luokan oppilailta. Kyselylomakkeessa käytimme strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Analysoimme kvantitatiivisen aineiston Webropol -kyselytyökalun avulla, jossa tarkastelimme perusraporttia. Avoimien tekstivastausten analysoinnissa käytimme Analytics - Text Mining -työkalua. Tutkimustuloksissa tarkkailimme koulukiusaamisen esiintyvyyttä, ilmenemistä ja ilmoittamista. Koulukiusaamisen esiintymisessä tuloksista merkittävimmin nousi esiin havaitseminen, jonka mukaan kiusaamista on havainnut noin joka kolmas oppilas viimeisen kuuden kuukauden aikana. Kiusaamista kokeneita ja kiusaajia on vastausten perusteella huomattavasti vähemmän. Yleisimmäksi kiusaamisen muodoksi ilmeni sanallinen kiusaaminen. Seuraavaksi yleisimmät muodot olivat epäsuora ja fyysinen kiusaaminen. Lähes kaikki vastanneista olivat sitä mieltä, että yleisimmin koulukiusaamista tapahtuu välitunneilla. Toiseksi yleisin koulukiusaamisen tapahtumapaikka on koulumatka. Tutkimuksessa esiin nousseet vallitsevat kiusaamisen syyt olivat hyvin ulkonäkökeskeisiä, joista erottuvat ulkonäkö, ruumiinrakenne, pukeutuminen ja ihonväri. Vastauksista ilmeni, että eniten koulukiusaamisesta ilmoitetaan opettajalle. Noin puolet ilmoittavat myös vanhemmille ja kavereille. Tutkimuksessa kävi ilmi, että oppilaiden mielestä helpoin tapa ilmoittaa kiusaamisesta olisi nimettömästi. Tutkimuksen tulosten mukaan oppilaiden keskuudessa nimettömälle sovellukselle olisi tarvetta koulukiusaamisesta ilmoittamiseen. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa, jos anonyymiä sovellusta aletaan kehittämään. Anonyymiä sovellusta olisi mahdollista hyödyntää myös työelämässä. Tutkimukseen osallistuneet koulut voivat hyödyntää tutkimustuloksia kiusaamisen tarkkailuun. Koulujen opettajat voivat kiinnittää huomiota siihen, miten oppilaat puhuvat toisilleen tai toisistaan sekä tehostaa välituntien valvontaa. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää myös henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet koulukiusaamisesta aiheena, sillä työ sisältää luotettavaa ja ajantasaista tietoa.

The purpose of this Thesis project was to design and describe services that Dental Technician students and Dental Hygienist students could offer together as part of the services of Turku University of Applied Sciences Sun hyvä elämä Clinic and thus increase the students' multi-professional activities. The objective of the thesis development project was to strengthen the students' readiness to work in increasingly diverse and multi-professional environments. The development project also aimed at gaining experience from the cooperation between Dental Hygienist and Dental Technician trainings to serve the developmental work of dental healthcare joint activities in the Kupittaa campus area. The development project of this thesis progressed circularly according to a Constructive Model, focused on understanding learning in connection with multi-professional collaboration and to then use this increased understanding in the development of services These services were tested and their usability evaluated through internal piloting and a web-based survey. The services were found to be suitable to be produced as a multi-professional collaboration of Dental Hygienist and Dental Technician students at Sun hyvä elämä Clinic. The development project was realized as products, service descriptions, which were found to be usable. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja kuvata palveluita, joita hammasteknikko- ja suuhygienistiopiskelijat voisivat yhdessä tarjota osana Turun ammattikorkeakoulun Sun hyvä elämä –klinikan palveluita ja näin lisätä opiskelijoiden moniammatillista yhteistyötä. Opinnäytetyön kehittämisprojektin tarkoituksena oli vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia työelämässä yhä moninaistuvissa moniammatillisissa toimintaympäristöissä ja saada kokemuksia suuhygienisti- ja hammasteknikkokoulutusten välisestä yhteistyöstä Kupittaan kampusalueen suun terveydenhuollon yhteistoimintojen kehitystyötä palvelemaan. Opinnäytetyön kehittämisprojekti eteni konstruktiivisen mallin mukaan kehämäisesti pyrkien ymmärtämään oppimista moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta ja käyttämällä tätä lisääntyvää ymmärrystä palveluiden kehittämisessä. Kehitettyjä palveluita testattiin ja niiden käyttökelpoisuutta arvioitiin organisaation sisäisellä pilotoinnilla sekä sähköisellä kyselytutkimuksella. Suunniteltujen palveluiden todettiin soveltuvan Sun hyvä elämä –klinikalla suuhygienisti- ja hammasteknikko-opiskelijoiden moniammatillisena yhteistyönä tuotettaviksi. Kehittämisprojektin tuotoksina syntyivät palvelukuvaukset, joiden todettiin olevan käyttökelpoisia.

Projektityön osuus maailman bruttokansantuotteesta jatkaa kasvuaan ja sen merkitys maailman taloudessa tulee entisestään korostumaan. Projektin määritelmä ajan, laajuuden ja kustannusten kautta on pysynyt muuttumattomana. Se missä on tapahtunut muutosta, on projektin hallintamenetelmä valikoiman laajentuminen ja monipuolistuminen. Valinnanvaraa projektienhallintaan on tarjolla perinteisten ja ketterien menetelmien lisäksi PMBOK- ja ICB käsikirjat unohtamatta kansainvälisiä ISO standardeja. Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin edellä mainittuihin projektinhallintamenetelmiin integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aineisto pohjautuu eri tutki-joiden ja tutkijaryhmien tekemiin kansainvälisiin projektinhallintaa käsitteleviin tutkimuksiin. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat: Mitä seikkoja projektin hallintamallin valinnassa tulee ottaa huomioon? Mikä käytettävä malli valitaan ja millaisia vaikutuksia ohjaavalla standardilla on projektiin? Tämä työ ei tarjoa suoraa vastausta kysymykseen mikä projektinhallintamenetelmä lukijan tulisi valita omaan projektiinsa. Työssä pyritään antamaan käsitys kunkin menetelmän optimaalisesta sovellusympäristöstä sekä kuvaa-maan niitä eroja, joita sillä on tunnistettu olevan vaihtoehtoiseen menetelmään verrattuna. Lopullisen soveltuvimman järjestelmän vallinnan lukija joutuu tekemään olemassa olevista lähtökohdistaan tässä työssä tarjotun tiedon tuke-mana. Projektin onnistumiseen takeena ei ole niinkään se millä menetelmällä projektia johdetaan vaan se, että projektin johtoon valittu henkilö omaa riittävän pätevyyden projektin asettamiin vaatimuksiin nähden. Asiasanat: vesiputousmalli, kriittisen polun menetelmä, PERT- menetelmä, rinnakkaissuunnittelu, Scrum, Kanban, Lean, Hybridi, PMBOK, IPMA ICB4, SFS-ISO 10006, SFS-ISO 21500, SFS-ISO 21502.

Uimarin keuhkopöhössä nestettä kertyy uimarin keuhkoihin ympäröivän veden paineen vuoksi. Uimarin keuhkopöhöllä on taipumus parantua usein itsestään viimeistään 48 tunnin kuluttua vedestä nousemisesta, mutta joskus se voi aiheuttaa hengenvaarallisen tilan. Oireina voi olla esimerkiksi hengenahdistusta ja hengityksen vinkumista tai rohinaa. Lisäksi löydöksinä voi olla myös alaraajaturvotusta ja suusta tulevaa vaahtoa. Uimarin keuhkopöhöä voidaan hoitaa positiivisella hengitysteiden paineella (CPAP/BiPAP hoidolla). Ensiapuhenkilöstön on tärkeä kyetä tunnistamaan uimarin keuhkopöhöön viittaavat merkit ja hoitamaan potilasta akuutissa tilanteessa. Opinnäytetyö tuotettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli tehdä kaksi laadukasta ohjetta uimarin keuhkopöhöstä ja sen ensiavusta. Ohjeet suunnattiin ensiapuhenkilöstölle ja kilpailijoille IRONMAN Finland Oy:n järjestämiin tapahtumiin. Ohjeissa käytiin läpi uimarin keuhkopöhön ennakointia, sen oireita, tutkimista ja hoitomuotoja sekä potilaan jatkohoitoa. Vastaavia ohjeita tapahtumien ensiapuhenkilöstölle ja kilpailijoille ei aiemmin ole laadittu. Tavoitteena on lisätä kilpailijoiden ja ensiapuhenkilöstön tietoa uimarin keuhkopöhön ennakoinnista, oireista sekä hoidosta ohjeiden avulla. Ohjeiden tavoitteena on potilaan hyvä hoito sekä potilasturvallisuuden lisääminen. Ohjeita voidaan käyttää uuden ensiapuhenkilöstön perehdytyksessä sekä soveltaen myös muussa koulutuksessa. Opinnäytetyö koostuu raportista sekä sen liitteenä olevista ohjeista. Raportin teoriaosuudessa käsiteltiin uimarin keuhkopöhöä, hengitystä ja verenkiertoa sekä hyvän ohjeen periaatteita. Uimarin keuhkopöhössä keskityttiin esiintyvyyteen, oireisiin, hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn. Ohjeissa kerrottiin työn tilaajan toiveen mukaisesti tiivistetysti uimarin keuhkopöhöstä, hoidosta sekä ennaltaehkäisystä. Ohjeiden avulla on mahdollista lisätä potilaan hyvää hoitoa ja potilasturvallisuutta. Ohjeet toteutettiin sähköisessä muodossa, jotta ne ovat helposti muokattavissa. Opinnäytetyön tuotoksellinen osuus tehtiin Microsoft Word -ohjelmalla.

Hakukoneoptimointi on suunnattu pääsääntöisesti nettisivujen näkyvyyden parantamiseen. Mobiililaitteiden suosion kasvun vuoksi perinteisten nettisivujen rinnalle on noussut erilaisia mobiiliystävällisiä web-sovelluksia. Yksi vaihtoehto on progressive web application eli PWA-sovellus. PWA-sovellukset ovat selaimen avulla internetissä toimiva sovelluksia, jotka toimivat natiivisovelluksen tavalla. Tutkimuksessa keskityttiin hakukoneoptimointiin Googlen hakukoneessa sen suuren markkinaosuuden vuoksi. Opinnäytetyö keskittyy hakukoneoptimoinnin tekniseen toteutukseen, koska sovelluskehityksessä hakukonenäkyvyyteen tulisi keskittyä jo sovelluksen kehittämisvaiheessa. Opinnäytetyö on tehty laadullisena tutkimuksena eikä sillä ole toimeksiantajaa. Tavoitteena oli selvittää kirjallisten lähteiden avulla, mitkä ovat PWA-sovellusten hakukoneoptimoinnin hyvät käytänteet ja kuinka PWA-sovellusten hakukoneoptimointi eroaa teknisesti perinteisen nettisivun optimoimisesta. Tuloksena saatiin useita käytänteitä, joiden avulla voidaan parantaa PWA-sovelluksen asemaa Googlen hakukoneen hakutuloksissa. Tuloksia verrattiin vastaaviin käytäntöihin perinteisissä nettisivuissa. Opinnäytetyössä on selvitetty, että PWA-sovellusten hakukoneoptimointi ei teknisesti eroa merkittävästi nettisivujen optimoinnista vaan molemmissa käytetään runsaasti samoja teknologioita ja käytänteitä. PWA-sovellukset käyttävät JavaScript-koodia, joka renderöidään eli käännetään käyttäjän selaimessa. Tämä aiheuttaa ongelmia hakukoneille indeksoida kyseisiä sovelluksia tehokkaasti. Ratkaisuksi on kehitetty erilaisia frameworkkeja, joiden avulla voidaan parantaa hakukonenäkyvyyttä.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan Parkinson plus –diagnoosin saaneiden sekä heidän läheistensä kokemuksia vertaistuen tarpeesta, sen etsimisestä ja saamisesta sekä siihen osallistumisen esteistä. Tutkimuksen toimeksiantaja Parkinsonliitto ry:n toiveena oli saada tietoa näistä harvinaisista parkinsonismeista kärsivien vertaistuen tarpeista tuottamansa vertaistukitoiminnan kehittämiseksi. Parkinsonliitto ry on valtakunnallinen liikehäiriösairaiden ja heidän läheistensä etujärjestö, joka tarjoaa ja koordinoi tukea, ohjausta ja neuvontaa. Parkinson plus –sairauksien harvinaisuus, haastava diagnosointi sekä nopeasti rappeuttava luonne vaikeuttavat vertaistuen järjestämistä. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina yksilöteemahaastatteluina. Tutkimusaineisto kerättiin 15 informantilta, jotka olivat Parkinson plus- sairautta sairastavia ja heidän läheisiään. Haastattelukutsua jaettiin Parkinsonliiton Facebook-sivulla sekä sähköpostitse jäsenrekisterin välityksellä. Haastattelut toteutettiin puhelimitse sekä verkkoalustoilla. Osallistujille tarjottiin mahdollisuus osallistua tutkimukseen myös kirjoittamalla kokemuksistaan. Tutkimus toteutettiin vuosina 2020-2021. Vertaistuen määritelmä informanttien kuvaamana oli yhtenevä heidän vertaistukeen liittyvien toiveiden ja odotusten kanssa. Vertaistuki on tiedon saamista ja kokemusten vaihtamista saman kokeneiden kanssa. Vertaisen antama tieto kuvautui ammattilaisten tietoa täydentävänä ja usein myös laajempana sekä käytännönläheisempänä. Vertaistuki merkitsi heille myös henkistä tukea ja yhteisöllisyyttä. Vertaistuen etsiminen oli haastavaa ja sen löytyminen sattumanvaraista. Parkinsonliitto on luonteva suunta etsiä vertaistukea, mutta kaikki eivät sieltäkään löytäneet juuri omiin tarpeisiin soveltuvaa vertaistukea. Parkinsonliiton lisäksi vertaistukea etsittiin internetistä, sekä kotimaasta että ulkomailta. Esteiksi vertaistukeen osallistumiselle paljastui sekä sairastavilla että heidän läheisillään odotetusti sairauden oireet ja sairastavan toimintakyvyn nopea aleneminen sekä saavuttamattomuus. Sairauden harvinaisuus näyttäytyi haasteena, sillä samaa sairastavaa oli erittäin vaikeaa löytää.

Vuorelan Kunto ry on vuonna 1972 perustettu monilajiseura Pohjois-Savossa, Siilinjärvellä. Yli 50-vuotta alueella toiminut palvelujen tarjoaja on pystynyt kehittämään toimintojaan ja pysymään kiinni ajan muutoksissa. Muuttuva maailma ja yhä enenevässä määrin ammattimaistuva seuratoiminta lisää kuitenkin muutoksen ja uudistumisen tarvetta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli toteuttaa toimeksiantajalle eli Vuorelan Kunto ry:lle tiedonhallintaa helpottava toimintakäsikirja. Tämän työkalun avulla pyrittiin luomaan seuratoiminnan kehittämisen tueksi yhtenäinen ja kaikkien saatavilla oleva ohjeistus, jonka päivitettävyys olisi helppoa. Toimintakäsikirjan pohjana on toiminut Olympiakomitean toimintakäsikirjan yleinen urheiluseurojen käyttöön tarkoitettu toimintakäsikirjan runko. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään seuratyötä ja seuratoimintaa yleisesti. Teoriaosuudessa tarjotaan tietoa yleisesti seuratyöstä ja sen historiasta. Havainnoidaan seuratyön vaikuttavuutta sekä yksilön että yhteisöjen kannalta. Lisäksi osuudessa tarjotaan tietoa toimintakäsikirjan tutkituista hyödyistä seuralle sekä tuodaan esille näkökulmia vapaaehtoistyön sisällään pitämästä inhimillisestä pääomasta ja sen merkityksestä seuratyöhön. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus on liitteenä oleva toimintakäsikirja, joka on koottu haastattelujen avulla seuran toimihenkilöilta sekä johtokunnan jäseniltä. Pohdinta osuudella käsiteltiin projektissa heränneitä johtopäätöksiä, jatkokehittämisen ideoita sekä kuinka toimintakäsikirjaa tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa.

Suomessa kuolee vuosittain n. 50 000 ihmistä. Ensihoitajat kohtaavat työssään kaikista viranomaisista eniten kuolemantapauksia. Kuolemantapaukset vaativat moniammatillista yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja yhteistyö varsinkin poliisin kanssa on välttämätöntä. Kuolemantapauksiin liittyy lakeja ja asetuksia, joiden mukaan tilanteissa kuuluisi toimia. Käytännön kokemukset kentältä kuitenkin kertovat, että lait ja asetukset eivät enää välttämättä ole ajan tasalla, ja ne saattavat aiheuttaa ristiriitoja sekä eettisiä ongelmia. Lain kirjaimellinen noudattaminen saattaa monilla alueilla olla mahdotonta. Nykytilanteessa lain mukaan kuoleman voi todeta ainoastaan lääkäri ja vasta kuoleman toteamisen jälkeen vainaja voidaan siirtää säilytystiloihin. Useilla alueilla lääkärin ei kuitenkaan ole mahdollista saapua tapahtumapaikalle toteamaan kuolemaa. Alueelliset ohjeistukset kuolemantapauksiin liittyen saattavat vaihdella. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kuoleman toteamisen käytäntöjä ja tavoitteena on että Poliisihallitus voi saadun tiedon perusteella kehittää ohjeistustaan. Teemahaastattelun teemoiksi muodostui neljä eri teemaa: ensihoidon käytännöt kuolemantapauksissa, vainajan kuljetukset, viranomaisyhteistyö ja lääkärin kanssa toteutunut yhteistyö. Jokaisessa teemassa ensihoidon käytännöissä oli kirjavuutta, kun niitä verrattiin annettuihin ohjeistuksiin. Kymsote ohjeistaa ensihoitajia olemaan yhteydessä hätälinjan kautta poliisipartioon, mutta käytännössä myös Virve-viranomaisradiopuhelinta käytetään yhteyden pidossa. Vainajan kuljetuksen tilaaminen jää lähes aina poliisin tilattavaksi ja poliisi saatetaan kutsua paikalle, vaikka tehtävä ei kuuluisi heille. Viranomaisyhteistyö koettiin sujuvaksi, roolijako ja tilanneraportin antaminen ovat olleet tehtävillä selviä. Kirjauksen sujuvuuteen haastatteluissa annettiin kehitysehdotuksia. Valviran ohjeistuksessa lääkärin pitäisi suorittaa ulkoinen ruumiin tarkastus vainajalle, mikä ei tehtävillä toteudu. Kuoleman virallista toteamista ei tehdä, vaan vasta sairaalassa, kun vainaja siirretään kylmiöön. Pienestä tutkimusjoukosta huolimatta haastatteluiden materiaalissa toistui samankaltaiset toimintatavat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että ensihoitajat tuntevat alueen käytännöt ja noudattavat niitä hyvin. Hallituksen tekemä esitys voi tuoda tulevaisuudessa muutoksia kuoleman toteamisen käytäntöihin ja auttaa myös käytäntöjen yhtenäistämisessä. Every year, approximately 50,000 people die in Finland. Out of all authorities, paramedics face most death cases. In those cases, it is necessary to work as a part of a multi-professional team and to co-operate with other authorities, especially with the police. There are laws and regulations about death cases which create the guidelines to operate with. All authorities, including paramedics should follow those laws and regulations. Practical experience of daily fieldwork reveals that those laws might not be up-to-date and they can also cause contradictions and ethical issues. Following the law precisely can be impossible in many regions. Currently, the law says that only a medical doctor can perform the official definition of death and until that, the body cannot be transferred to the morgue. In many areas, the doctor may not be able to arrive at the scene. Regional instructions of these situation may vary. The purpose of this thesis is to research and clarify the instructions and the current situation in the area of the joint municipal authority for Kymenlaakso social and health services. The goal is that the National Police Board can benefit from the results. The study had four different themes in thematic interview: paramedic practices in cases of death, body transportations, cooperation with authorities and cooperation with doctors. We compared paramedic practices with the guidelines provided. In each theme, paramedic practices did not fully meet the guidelines provided. Ordering the transportation of the deceased is almost always left to the police and the police may be called to the task, even if the task does not belong to them. Cooperation between authorities was perceived to be smooth, and the division of roles and the submission of a progress report have been clear. The interviews provided suggestions for improvement in report writing. The task does not include an external examination of the deceased by a doctor, which is included in National supervisory authority for welfare and health´s instructions. The official definition of death is not made during the task. Death is noted when the deceased is transported to refrigeration. Despite the small number of interviewees, similar procedures occurred repeatedly in the interviews, with a few exceptions. The conclusion can be that paramedics are familiar with the practices in the area and usually follow the instructions.

The purpose of this thesis was to improve the functionality and usability of Juspek Oy's video surveillance system. The research tasks focused on improving the system's accessibility and making it easier to view the most critical data of the system on the devices connected to the local network. To boost accessibility, a DDNS microservice was implemented, which automatically notifies the service provider of any possible changes in the network’s external IP address. Additionally, a web service was developed to extend the system, allowing the users to review critical data from the surveillance system on any device within the local network that supports internet browser use. The results demonstrate that the updates and extensions significantly improved the system's performance and usability. All components of the system were constructed and documented in a way that makes future expansion effortless, if needed, such as by adding more surveillance devices. Opinnäytetyön tarkoituksena oli parantaa Juspek Oy:n videovalvontajärjestelmän toimintaa sekä käytettävyyttä. Työn tutkimustehtävinä olivat järjestelmän saavutettavuuden parantaminen sekä sen kriittisten tietojen tarkastelun helpottaminen eri laitteilla. Saavutettavuuden parantamiseksi toteutettiin DDNS-mikropalvelu, joka ilmoittaa automaattisesti palveluntarjoajalle mahdollisista ulkoverkon IP-osoitteen muutoksista. Järjestelmän laajennukseksi kehitettiin web-palvelu, joka mahdollistaa valvontajärjestelmän kriittisten tietojen tarkastelun lähiverkossa millä tahansa Internet-selaimen käyttöä tukevalla laitteella. Tulokset osoittavat, että päivitys ja laajennus onnistuivat parantamaan järjestelmän toimintaa ja käytettävyyttä merkittävästi. Järjestelmän kaikki osat rakennettiin ja dokumentoitiin siten, että tulevaisuudessa järjestelmää on ylläpidon ohella tarvittaessa vaivatonta kasvattaa entisestään, esimerkiksi valvontalaitteita lisäämällä.