• Research softwareclose
• Other research productsclose
• Other ORP type close
• Finnish close
• Digitala Vetenskapliga Arkivet - Academic Archive On-line close
• Publikationer från KTH close

Kaikilla Pohjoismailla on kerättynä erinomaista aineistoa pakolaislasten ja -nuorten tilanteesta. Tämä luo ainutlaatuisia mahdollisuuksia vertailla ja ymmärtää paremmin kunkin maan sosioekonomisen tilanteen ja nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen välisiä yhteyksiä. CAGE-hankkeessa tutkittiin pakolaisnuorten eriarvoisuutta koulutuksessa, työmarkkinoille osallistumisessa ja terveydessä heidän nuoruusvuosiensa aikana. Lisäksi selvitettiin, miten nämä eriarvoisuudet linkittyvät kansalliseen maahanmuuttopolitiikkaan ja sen kontekstiin.

Visio 2030:n pohjoismaiset indikaattorit ovat tärkeä väline, jolla seurataan kehitystä kohti visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Visio 2030:n pohjoismaisten indikaattorien avulla voimme seurata Pohjolan yleistä kehittymistä kohti vision tavoitteita. Indikaattoreilla vastataan kysymykseen, onko Pohjola maailman kestävin ja integroitunein alue, sekä siihen, olemmeko saavuttaneet kolme tavoitetta: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.

Visio 2030:n tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Visio on kunnianhimoinen, ja siksi kehitystä on seurattava tarkkaan, jotta tietäisimme, miten pitkälle Pohjoismaat ovat päässeet vision toteutuksessa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on sen vuoksi pyytänyt Rambøll Management Consultingia mittaamaan Visio 2030:n lähtötilanteen. Tarkoituksena on ollut arvioida Visio 2030:n toteutuksen pohjoismainen lähtötilanne. Visio 2030:n lähtötilannemittauksen mukaan Pohjoismaiden lähtökohta on kaiken kaikkiaan vakaa, ja alueen kehitys kohti maailman kestävintä ja integroituneinta aluetta on yleisesti ottaen myönteistä. Lähtötilannemittauksen mukaan erityisesti vihreän Pohjolan osalta on kuitenkin yhä erilaisia haasteita ja parantamisen varaa.

Kansainvälisestä näkökulmasta Pohjoismaat ovat jo pitkään olleet edistyksellisiä LGBTI-alueella, mutta vaikka lainsäädäntö onkin osittain kohdallaan, selvitettävänä on yhä runsaasti haasteita ennen kuin LGBTI-ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet. Pohjoismaiden tasa-arvoministerit käynnistivät vuonna 2020 Pohjoismaiden ministerineuvostossa virallisen yhteistyön LGBTI-ihmisten yhtäläisestä kohtelusta ja yhtäläisistä oikeuksista Pohjoismaissa. Tämä teksti on lisäys pohjoismaisen tasa-arvosektorin yhteistyöohjelmaan 2019–2020 (pidennetty vuoteen 2024). Tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto päätti vuonna 2021 pidentää Pohjoismaisen tasa-arvosektorin yhteistyöohjelman 2019–2022 ohjelmakautta vuoteen 2024. Lisäys ohjaa LGBTI-alueen pohjoismaista yhteistyötä ja kuvailee tärkeimmät painopisteet 31. joulukuuta 2022 päättyvän ohjelmakauden loppuun saakka. 

Pohjoismaiden ministerineuvosto on toteuttanut kielitaitoa ja asenteita eri kieliä ja kulttuureita kohtaan kartoittavan kyselyn, johon osallistui yli 2 000 Pohjoismaissa asuvaa 16–25-vuotiasta nuorta. Kyselyn perusteella voidaan ennen kaikkea todeta, että nuorten itsensä kokema ruotsin, norjan ja tanskan ymmärtäminen vaihtelee suuresti eri Pohjoismaiden ja kielten välillä. Useassa maassa suuri enemmistö on sitä mieltä, että yhden tai useamman skandinaavisen kielen ymmärtäminen on vaikeaa. Raportissa keskustellaan myös siitä, miten tulokset voivat vaikuttaa pohjoismaiseen integraatioon ja identiteettiin.

Tämä yhteistyöohjelma kuvaa maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvoston (MR-FJLS) vuosien 2021–2024 tärkeimpiä painopisteitä. Yhteistyöohjelman keskiössä ovat kestävä biotalous ja arvonmuodostus, Pohjoismaiden kestävät ja terveyttä edistävät elintarvikejärjestelmät sekä näihin liittyvät toimet, jotka kaikki osaltaan tukevat visiota Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä. Samalla pohjoismainen yhteistyö auttaa vastaamaan moniin niistä tärkeimmistä globaaleista haasteista, joita maailman maat ovat päättäneet priorisoida YK:n seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitteen puitteissa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on maailman vanhin yhteisö, jossa Pohjoismaat tekevät yhteistyötä niin ilmasto- ja ympäristökysymyksissä kuin koulutukseen, työpaikkoihin ja lapsiin ja nuoriin liittyvissä asioissa. Pohjolan muodostavat viisi maata ja niihin kuuluvat kolme saari-aluetta, ja siellä asuu 27 miljoonaa ihmistä. Yhteistyötä tekemällä olemme vahvempia ja saamme aikaan muutoksia koko maailmassa. Lue lisää Pohjoismaiden ministerineuvostosta tästä esitteestä.

Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat kysyneet 3 400 henkilöltä kaikkialta Pohjolasta, mitä he ajattelevat pohjoismaisesta yhteistyöstä. Tästä raportista käy ilmi, onko yhteistyöllä kansan tukea. Entä mitä mieltä pohjoismaalaiset ovat Pohjoismaiden yhteistyöstä koronakriisin aikana? Raportista voi myös lukea, missä asioissa kansalaiset toivovat yhteistyötä tehtävän.

Tässä kulttuuripoliittisessa yhteistyöohjelmassa kuvataan kulttuuriministerineuvoston tärkeimmät painopistealueet vuosina 2021–2024. Ohjelman keskiössä on kulttuuri läpileikkaavana ja kantavana voimana yhteiskuntiemme kestävälle kehitykselle ja erityisesti kulttuuriministerien pyrkimyksessä kohti vihreää, kilpailukykyistä ja sosiaalisesti kestävää Pohjolaa. Ohjelma tukee näin visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Pääministerit hyväksyivät elokuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:n, jonka mukaan Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue. Viesti oli selkeä: pohjoismaisen yhteistyön tavoitetasoa haluttiin korottaa ja keskiöön nostaa aikamme suuret ympäristö- ja ilmastohaasteet. Se edellyttää priorisointimuutoksia ja entistä tarkempaa fokusointia. Yhteistyöministerit päättivät siihen liittyen vuoden 2020 alussa historiallisesta budjetin uudelleenjaosta. Sillä halutaan parantaa vuosia 2021–2024 koskevien strategisten painopistealueiden eli vihreän Pohjolan, kilpailukykyisen Pohjolan ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan välistä tasapainoa.