• Other research productsclose
• 2013-2022close
• Open Access close
• FI close
• Finnish close
• Theseus close
• NEANIAS Space Research Community close

Uudet teknologiat otetaan vastaan usein tunneperäisesti, toiset ovat kiinnostuneita, toiset epäilevät. Uudet keksinnöt ja teknologiat oikein käytettyinä avaavat meille uuden maailman, tehostavat toimintoja, lisäävät luovuutta ja mahdollistavat asioita. Tämän työn tilaajat olivat sovelluskehitysyhteisö Viastar ja kulttuurialan toimija Carnivale. Tilaajia kiinnostavat uudet teknologiat kulttuuriperinnön sovelluksissa ja hankkeissa. Tämä kehittämistyö tutki ja tarkasteli, miten voimme paremmin hyödyntää uusia teknologioita sukututkimuksen apuna. Työssä tutkittiin, miten voimme yhdistää perinteisen ja DNA-analyysiin pohjautuvan sukututkimuksen. Tässä työssä käytiin myös läpi muita uusia teknologioita, joita voidaan hyödyntää sukuhistorian ja kulttuuriperinnön tallennuksessa, tutkimuksessa sekä myös yleisemmin kulttuurituotantojen tukena. Kehittämistyötä tehtiin tutkimalla ja kokeilemalla uusia teknologioita sekä käymällä läpi laajasti opinnäytetyön tekijän sukuun liittyviä sukututkimuksia ja niiden kautta esiin tullutta kulttuuriperintöä, vanhoja kuvia, karttoja ja paikkoja. Geneettisen sukututkimuksen avulla tutkittiin isä- ja äitilinjoja eri tekniikoilla ja jäljitettiin eri sukujen kulkureittejä menneiden vuosisatojen aikoina. Tässä opinnäytetyössä analysoitiin tekijän omasta suvusta teetettyjen DNA-testien tuloksia ja osoitettiin, miten ne toimivat käytännössä sukututkimuksen välineinä. Tässä työssä käsiteltyjä muita kulttuurituotannon tekniikoita olivat drone-kuvaus, lidar-kuvaus, virtuaali- ja lisätty todellisuus. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistotutkimusta, DNA-testejä, havainnointia, haastattelua ja kenttätyötä kokeilemalla käytännössä erilaisissä ympäristöissä uusia teknisiä välineitä. Työn tuloksina todettiin, että uudet tekniikat toimivat sukututkimuksessa ja kulttuuriperinnön tallentamisessa erittäin hyvin. Uudet tekniikat avaavat uusia sisältöjä ja osallistavat kulttuurin tuottajan sekä kuluttajan tuotantoihin syvällisesti. Toimenpide-ehdotuksena esitettiin, että sukututkimuksessa ja kulttuurituotannoissa otettaisiin rohkeasti uusia tekniikoita laajasti käyttöön toiminnan parantamiseksi ja tehostamiseksi. New technologies are often embraced emotionally: others show interest and others doubt. It is a fact that new inventions and technologies, when used properly, open up new worlds for us, streamline operations, increase creativity and enable things. This thesis was commissioned by the application development company Viastar and the cultural sector enterprise Carnivale. Both commissioners are interested in new technologies on cultural heritage applications and projects. The objective of this study was to explore and examine how new technologies can better be utilized in genealogy. The study explored how to combine traditional and genetic genealogy research. It also reviewed some other new innovative technologies that can be used on cultural heritage research and in cultural productions. The study was carried out by exploring and experimenting new technologies and going through extensive genealogy and cultural heritage materials, old images, maps, and places that have emerged through genealogy research. In terms of genetic genealogy, lineages have been studied using different DNA techniques and the pathways of different genera have been traced over the past centuries. The study analyzed the DNA research results from the author's own lineage and show how they work in practice as a tool for genealogy. Other cultural production techniques covered in this study include drone imaging, lidar imaging, as well as virtual and augmented reality. The research methods used were document analysis, observation, interview and fieldwork by experimenting new technical tools in different environments. The results indicate that the new technologies work very well in genealogy and in saving cultural heritage. New technologies open up new content and deeply involve producers, researchers and cultural consumers in productions. The thesis proposes that genealogists and cultural sector make widespread use of new technologies to improve and increase their efficiency.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia biosensoreita VR-pelien analysointiin on tarjolla ja miten niistä saatua dataa voisi iMotions-alustan avulla hyödyntää VR-hyötypelien pelisessioiden analysoinnissa. Tutkimuksessa verrattiin kymmenen testihenkilön pelisessioiden biosensoridatasta saatuja eroavaisuuksia kahdesta muistin testaamiseen kehitetystä VR-pelistä, joista toista tämän opinnäytetyön kirjoittaja oli itse ollut kehittämässä. Osana molempia pelejä oli keskenään lähes samantapaiset korttimuistipelit, joissa tavoitteena oli löytää keskenään samanlaista kuvapareja. Vain toisessa peleistä oli mukana 60 sekunnin ajastin antamassa yhden ylimääräisen stressin lähteen. Testien tavoitteena oli havaita muutoksia pelaajan sykkeessä, ihon sähkönjohtavuudessa sekä silmien liikkeissä stressitason kohotessa käyttämällä apuna iMotions-alustaa sekä Varjon VR-1-laseja. Testituloksissa havaittiin merkkejä stressistä, kun pelaajien syke ja GSR olivat selvästi koholla testien alkaessa sekä toisen pelin loppupuolella, jos pelissä oleva aika oli juoksemassa vähiin. Silmänliikkeiden lämpökartoista voi havaita, että pelaajat keskittivät katseensa pääosin pelialueen korttien päälle ja vain äärimmäisen harvoin ulos korttipelin pelialueelta. Pelitutkija Suvi Holm kertoi löydöksistä kysyttäessä, että testitulokset olivat järkeviä ja odotettuja. This thesis aimed to find out which kinds of biosensors are available for analysing VR games and whether the eye-tracking and other biosensor data collected during a VR play session can be easily analysed with the help of the iMotions platform. Ten test subjects played two VR memory games, one of which the author of this thesis had developed. Both games had a memory card game similar to each other that had the goal of finding a few pairs of matching cards. The biosensor data of both games gathered from the test subjects was compared to find potential signs of stress. Only one of the two games had a timer of 60 seconds as an additional source of stress. The goal of the tests was to utilize the iMotions biometric platform and the Varjo VR-1 HMD to discover some noticeable changes in the players’ heart rate, skin conductance and eye movements as the stress levels rose. The results showed elevated heart rates and Galvanic Skin Response (GSR) values at the beginning of the sessions and also towards the end of the second game when the timer was running low. The eye-tracking heatmaps show that the players focused most of their attention on the center of their field of view and almost none of it outside the area where the cards were laid. Games researcher Suvi Holm was briefly interviewed about the findings, and she said the results were rational and expected.

Teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja digitalisaatio on tullut jäädäkseen. Väestön ikääntyessä ja resurssien muuttuessa on löydettävä uusia vaikuttavia, sekä kustannustehokkaita keinoja sote-palveluiden turvaamiseksi. Yhtenä vaihtoehtona palveluiden turvaamisessa voidaan pitää digitaalisia ratkaisuja, joihin muun muassa virtuaaliteknologian käyttö lukeutuu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella virtuaaliteknologian käyttöä hoitotyössä, ja selvittää virtuaalitodellisuuden (VR) vaikuttavuutta kivunhoidossa. Tavoitteena oli koota yhteen tietoa virtuaalitodellisuuden käytöstä kivunhoidon eri osa-alueilla, ja lisätä hoitotyön ammattilaisten ja opiskelijoiden tietoutta virtuaaliteknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista kivunhoidossa. Virtuaalitodellisuuden kivunhoidollisen hyödyntämisen mahdollisuuksia tarkasteltiin opinnäytetyössä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkimuksen tiedonhaku suoritettiin käyttäen suomalaista tietokanta Mediciä, sekä kansainvälisiä tietokantoja CINAHL, PubMed, Elsevier Science Direct, ProQuest sekä SAGE Journals. Aineiston haussa käytettiin ennalta määritettyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä, sekä valittuja hakusanoja. Lopulliseen aineistoon valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset kertoivat virtuaalitodellisuuden vaikutuksesta kipuun ja sen käytön havaituista sivuvaikutuksista, jotka olivat lähes poikkeuksetta positiivisia. Tulosten mukaan kivunhoidon vaikuttavuutta voidaan lisätä VR:n käytöllä. Tutkimustulokset ilmensivät VR:n vaikutusmekanismia ihmisen mielessä ja korostivat immersiivisyyden (täydellisen virtuaalimaailmaan uppoutumisen) tärkeyttä VR:n vaikuttavuudessa kivunhoidossa. Lisäksi tutkimustuloksissa tuotiin esille käytettyjä VR-laitteita, sekä pohdittiin VR:n mahdollisuuksia tulevaisuuden kivunhoidon saralla. Johtopäätöksenä todettiin, että virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää vaikuttavasti kivunlievityksessä, ollen hyödyllinen lisä tavanomaiseen kivunlievitykseen. VR:llä havaittiin olevan mukavuutta lisäävä ja kivun ajattelua vähentävä vaikutus. Lisäksi johtopäätöksenä todettiin, että VR:n käyttöönottoa tulisi jatkossa pohtia myös taloudelliselta kannalta.

Insinöörityön tarkoituksena oli kehittää virtuaalitodellisuussovellus, joka määrittää kaikki yleisimmät nykyään käytössä olevat virtuaalitodellisuuslaitteet toimimaan sen kanssa. Työn oli tarkoitus toimia pohjana uutta virtuaalitodellisuussovellusta tai -peliä rakennettaessa niin, ettei kehittäjän tarvitse määritellä useaa laitetta erikseen aloittaessaan sovelluskehitystä ja täten hänen työnsä helpottuu. Sovelluksen tilasi Helsinki XR Center, joka on Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen yhteydessä toimiva keskus ja jonka tarkoitus on yhdistää virtuaalitodellisuuteen keskittyvää tutkimus-, startup- ja yritystoimintaa sekä antaa opiskelijoille verkostoitumismahdollisuuksia alalle. Insinöörityönä tehtyyn mallipohjasovellukseen rakennettiin laitteiden automaattinen määritys sekä visuaalinen näkymä, josta näkee virtuaalitodellisuuslasien ja ohjaimien tiedot, painetut painikkeet ja ohjaimien sijainnit visualisoituna, minkä lisäksi sovellus kerää kyseiset tiedot myös tekstitiedostoihin kehityksen helpottamiseksi. Insinöörityön lopputuloksena syntyi valmis sovellus, joka testeissä todettiin toimivaksi useilla yleisillä virtuaalitodellisuuslaitteilla. Työn on tarkoitus toimia ladattavana ja muokattavana mallipohjana kehittäjille heidän työnsä helpottamiseksi. Sovelluksen voi ladata esimerkiksi Unity-projektina ja alkaa rakentaa omaa sovellustaan tai peliään suoraan sen päälle. Työn kehitykseen käytettiin Unity-versiota 2020.3.11f1,OpenXR-liitännäisen versiota 1.2.2 ja XR Interaction Toolkit -liitännäisen versiota 1.0.0-pre.4. The subject of this thesis was to develop a virtual reality application template that will define settings for all the major VR devices to be used with it. The application will be used as a template for a VR game or software so that the developer will have less work with defining the settings for the devices. This application was created for Helsinki XR Center, a center located in the connection of Metropolia’s creative industries. The aim of Helsinki XR Center is to connect startup, research, and business activities related to virtual reality and to help students network with the industry. An automatic defining of the devices was built into the template as well as a visual scene that the developer can see the info about the VR headset and controllers. In addition, the application collects data about the usage of the devices into log text files. The final product of the engineering work was a finished application that was tested with several common virtual reality devices. The purpose of the project is to be a downloadable and editable template for VR developers. It is possible to download the application for example as a Unity project and to start to build a new application or game on top of it. The application was built using Unity version 2020.3.11f1, OpenXR plugin version 1.2.2, and XR Interaction Toolkit version 1.0.0-pre.4.

Tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä tietomallinnukseen taloteknisestä näkö kulmasta ja syventyä Revit-suunnitteluohjelman osa-alueeseen. Tutkimuksen aihealue skaalautui tietomallinnuksesta ja rakennusälystä kohti keskeisintä ai hetta eli tilaobjektien merkitystä. Näin ollen aihealue käsitti myös asioita, jotka vain osittain koskivat ydinaihetta. Ongelmat, joihin oli tarkoitus kohdistaa huomiota, muodostuivat taloteknisen toiminnon käytöstä nimeltä tilaobjektit. Tilaobjekti on asia Revit-ohjelmassa, joka on vapaasti luotavissa ja hyödynnettävissä. Tilaobjektin luomisprosessiin ja hyödyntämiseen liittyi ongelmia, joihin tutkimuksessa etsittiin vastauksia. Tutkimuksen toimintaperiaate oli kvalitatiivinen. Tietoa etsittiin pääasiassa kir jallisista aiheista, kuten ohjeista, artikkeleista, kommenttipalstoilta, tutkimuk sista sekä online-kirjallisuudesta. Tutkimuksessa suoritettiin tiedonhakua myös käytännön kautta Revit-ohjelmalla. Tutkimuksen tilaaja mahdollisti Revit ohjelman käytön sekä kokeilun olemassa oleviin tietomalleihin. Tulokset muodostuivat tilaobjektien teoriaosuudesta, tilaobjektien luomispro sessin eri vaihtoehdoista, tilaobjekteihin liittyvistä ongelmatilanteiden esityk sistä ja niiden ratkaisemisista sekä suomenkielisistä ohjeista Revit-toimintojen suorittamiseen. Tilaobjektit luodaan Revit-työkalulla nimeltä Space. Tilaobjektit ovat tarkoitus sijoittaa Room Bounding -alueille Tilaobjektit mahdollistavat tiedon tallenta mista valituille alueille virtuaalisessa maailmassa. Tilaobjektien avulla alueen tietoa voidaan esittää 2D-kuvissa. Tilaobjekteja voidaan myös käyttää ener giamallien luomisessa. Tilaobjekteille voidaan luoda Room Bounding -geometria kolmella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on käyttää arkkitehdin luomaa geometriaa. Toinen vaihtoehto on luoda geometria Space Separator -toiminnolla. Kolmas vaihto ehto on luoda geometria erillisellä ohjelmalla ja tuoda se Revit-ohjelmaan eril lisenä tietomallina. Arkkitehdin luomassa geometriassa esiintyy vaihtelevasti ongelmia, joten niiden yksityiskohtainen selvittäminen voi kuluttaa huomatta van paljon resursseja. Kolmannella vaihtoehdolla on mahdollista tuoda oletet tavasti tarkempaa energiatietoa jälkeenpäin tilaobjekteille. Tilaobjektien osalta olisi hyvä suorittaa energiamallintamisen jatkotutkimus. The purpose of this research was to get acquainted with building information modeling from HVAC perspective and to delve into Revit-programs sub-sec tion. The research topic scales from BIM and Building intelligence to the main subject, which was purpose of Space objects. Thus, the study also addressed things that were only partially relevant. The issues that, needed to be addressed were formed of a HVAC function in the Revit-program, called Space object. Space object is a thing in Revit pro gram, which can be made and used freely. There were issues with the pro cess of creating and utilizing the Space objects, which the research sought answers to. The operating principle of the study was qualitative. Information was sought mainly on written topics such as instructions, articles, commentary columns, researches, and online literatures. In the study, information retrieval was also performed in practice with the Revit program. The client of the study made it possible to use the Revit program and experiment with existing data models. The results consisted of the theoretical part of space objects, different options in the process of creating space objects, presentations of problem situations and their solutions related to space object and instructions paths in Finnish for performing Revit functions. Space objects are created by Revit-tool called Space. Space objects are sup posed to be placed inside Room Bounding areas. Space objects allow infor mation to be stored in selected areas of the virtual world. Space objects make it possible to present information about a limited area in 2D forms. Space ob jects can also be used in creation of energy models. Room Bounding geometry can be created in three different ways for Space objects. The first option is to use geometry created by the architect. The sec ond option is to make geometry with the Space Separator function. The third option is to create a data model with a separate program and then import it into Revit as a separate data model. There is a high change at various issues in the first option. The third option has a chance to bring presumably more ac curate energy information to Space objects afterwards. For space objects, it would be desirable to conduct further research in energy modeling.

Infrasuunnitelmien havainnollistamisessa sekä niiden sujuvassa ja tehokkaissa työprosesseissa oli huomattu kehitystarve nopeasti kehittyvien ohjelmistojen seurauksena. Opinnäytetyön tilaajana toimi A-Insinöörit Civil Oy, joka tuottaa yhdyskunta- ja ympäristörakentamisen asiantuntijapalveluita. Työn aiheena oli selvittää tämän päivän havainnollistamistavat ja millaisia työkaluja siihen käytetään. Lisäksi tutkittiin markkinoilla olevia ohjelmistoja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Työssä tutkittiin myös työprosessien etenemistä ja miten niitä voisi tehostaa ja sujuvoittaa. Tavoitteena oli siis löytää erilaisia keinoja työkäytäntöjen kehittämiseen, jotta havainnekuvista saataisiin näyttäviä helposti ja nopeasti. Opinnäytetyössä tutustuttiin havaitsemisen teorioihin ja kuvien keinoihin ja miten niitä kannattaa hyödyntää havainnollistamisessa. Opinnäytetyössä tehdyssä selvityksessä löydettiin lisäksi hyödyllisiä ohjelmistoja, mitä kannattaa käyttää havainnollistamisprosessien aikana, jotta koko projekti etenisi sujuvasti. Tuloksien perusteella käytettävä ohjelmisto valitaan kuhunkin vaiheeseen sopivaksi. Tuloksia testattiin Tallinnan rautatietunneleita havainnollistavissa kuvissa. Ohjelmistot jatkavat kehittymistään, joten kehityksessä pitää pysyä mukana myös jatkossakin. Erityisesti tulee perehtyä virtuaalimaailmoiden tuottamiseen. Lisäksi visualisointi on alusta asti mukana suunnittelussa ja suunnittelu on enemmän vuorovaikutteista. The software technology for modeling and visualization of infrastructural designs is continuously developing and, to stay up to date, it is necessary to choose appropriate software and to improve work processes as well. The importance of creating high quality and life-like visualizations is essential these days. This is what A-Insinöörit Civil Engineering Oy, the client company of this study, also came to realize. The purpose of this study was to research software solutions that are used in this industry and investigate what possibilities they offer. The goal was to find software which would enable easy modeling and visualization in projects of any size or complexity so that projects can be delivered smoothly. In addition, work processes in the company were examined especially in terms of effectiveness and flow. The data were collected by interviewing consultants, by studying literature and exploring software providers’ websites. Also, to fully understand the nature of people making interpretations of images, it was vital to study observational theories and visual qualities such as image characteristics. It was found that the type and size of the project determines which software and method should be used to reach the desired visualization. The result and the preconditions for reaching it also dictate the amount of time required. The findings indicate that visualizations will be implemented more and more in real-time and in VR environments. 3D presentations are more interactive and communication with clients and stakeholders is easier.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaista on layout- suunnittelu virtuaalitodellisuudessa ja kuinka yritys voisi hyötyä siitä muihin suunnitteluohjelmiin nähden. Vertailtiin Hydrolinen pakkaamon ja huoltilan layout- suunnitelmien mallintamista eri keinoin. Pyrittiin selvittämään, millaisia eroja ja hyötyjä virtuaalitodellisuudessa mallintaminen tarjoaa. Vertailussa käytettiin 3D Talon tuotetta, Design Spacea sekä Savonia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä, joka liittyi Hydroline Oy:n pakkaamon layout- suunnitteluun. Ensin määriteltiin käsitteet, mitä tarkoittaa virtuaalitodellisuus ja layout- suunnittelu. Sen jälkeen perehdyttiin siihen, mitä vaaditaan, jotta haluttu aineisto saadaan vietyä virtuaalitodellisuuteen ja lopulta Design Spaceen. Käytiin läpi Design Spacen työkalut ja asiakaskyselyn avulla selvitettiin Hydrolinen kokemuksia ohjelman käytöstä huoltotilan layoutin suunnittelussa. Kyselyn tuloksia vertailtiin Savonia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön, jossa tehtiin layout- suunnitelma Hydroline Oy:n pakkaamosta ja vertailtiin sen suunnittelussa käytettyjä menetelmiä Design Spaceen. Tuloksista kävi ilmi, että Design Space nopeuttaa suunnitteluprosessia ja auttaa havaitsemaan asioita, joita ei perinteisessä suunnittelussa alkuvaiheessa välttämättä huomaisi. Virtuaalitodellisuus auttaa havannoimaan tilaa paremmin. Moninpeli mahdollistaa usean ihmisen osallistumisen samaan palaveriin ja nopeuttaa näin suunnitteluprosessia, kun suunnittelun eri vaiheissa mukaan tulevat henkilöt voivat suunnitella yhtä aikaa samassa mallissa. Laserkeilaus nopeuttaa tilan mittaamista ja tuotettu pistepilvi on mittatarkkaa, jolloin myös malli on mittatarkka toisin kuin käsin tehdyissä mittauksissa. Mukana suoritettu asiakaskysely.

Tämän opinnäytetyön aiheena on mallinnetun ja reaaliaikaisesti renderöidyn, ensisijaisesti virtuaalitodellisuutena (VR) käytettäväksi tarkoitetun, 3D-ympäristön hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti sekä markkinoinnissa että viestinnässä. Työn tavoite on esitellä keinoja, jotka auttavat asiakasyrityksiä näkemään VR-tuotannon kannattavuus markkinoinnin lähtökohtana, osoittamalla miten virtuaalitodellisuuteen tarkoitettua reaaliaikamallia voidaan lisäksi käyttää helposti ja kustannustehokkaasti tuottamaan mediasisältöjä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Lisäksi työssä esitellään käytännön keinoja VR:n käytön hyödyn maksimoimiseen promootio- ja esittelytilanteissa. Työn perustana on toteutettuja markkinointitoimenpiteitä Suomen mittapuun mukaan kokoluokaltaan suurille yrityksille. Työssä mainitut toteutukset on tuottanut Zoan Oy yhteistyössä asiakasyritysten (OtavaMedia, Stora Enso, Silja–Tallink, Suomen Kansallismuseo, Finnair, Business Finland ja Vantaan Kaupunginkirjasto), lisätyn todellisuuden applikaatiota tuottavan Arilynin, sekä markkinointitoimisto Folk Finlandin kanssa. Lopputuloksena on kuvaus loogisesta ja käytännönläheisestä VR-ekosysteemistä, jonka avulla VR-tuotantojen kannattavuutta ja ostettavuutta voidaan lisätä markkinoinnin ja viestinnän tarkoituksiin.

Opinnäytetyö käsittelee virtuaalitodellisuutta kaupunkisuunnittelun työkaluna. Työssä esitellään osallistamisen lähtökohtia, vuorovaikutuksen merkitystä osallistamisprosessissa, virtuaalitodellisuuden tekniikkaa sekä sen hyödyntämistä osana kaupunkisuunnittelun prosessia. Tutkimustyönä toteutettiin yleissuunnitelma Kirkkolaakson puistoon Kirkkonummella. Suunnitteluprosessissa valmistettiin puiston lähiliikunta-alueelle virtuaalimallinnus, jonka avulla asukkaat osallistuivat suunnitteluun. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia virtuaalimallintamisen lähtökohtia sekä sen hyötyjä osallistamisen keinona. Virtuaalinen mallinnus on tapa visualisoida suunnitelman sisältämää tietoa, jolloin käyttäjälle tarjotaan osallistamisen elämys ja suunnitelman havainnollistaminen on helppoa. Asiakaslähtöisten sekä ekotehokkaiden palvelujen ja tuotteiden tavoittelussa virtuaalitodellisuus vastaa kasvavaan kysyntään. Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen todettiin ainutlaatuiseksi keinoksi luoda avointa vuorovaikutusta asukkaan ja suunnittelijan kesken. Se tarjoaa elämyksen, jota voi kuitenkin olla jopa vaikea lähestyä. Erityisesti suunnittelijan rooli korostuu virtuaalitodellisuuden käytössä osallistamisen menetelmänä. Opinnäytetyö pyrkii toimimaan inspiraation lähteenä suunnittelijoille, kaupungeille sekä yrityksille, jotka haluavat käyttää virtuaalitodellisuutta suunnittelun välineenä. The thesis deals with Virtual Reality as a tool for urban city planning. The work includes introduce for co-operation, the importance of interaction in the co-operating process, the technology of virtual reality and its benefits as a part of the designing process. The practical part of this thesis was working with the master plan for the Kirkkolaakso city park, in the municipality of Kirkkonummi. The designing process produced virtual model from the park sports area, which allows residents to participate in the design. The aim of this thesis was to investigate Virtual Reality basics and its benefits. Virtual modeling is a way to visualize the landscape design to the residents giving the user an experience of inclusion and ease the understanding of different details on the design. Virtual reality is the answer for consumer-driven designs and eco-efficient services on the growing demand. Virtual reality creates an open interaction between the designer and the client with its unique methods. It provides an experience that can sometimes be difficult to approach. When virtual reality is used as an instrument for co-operation the designer's role as an interaction grows rapidly. The thesis strives to serve as a source of inspiration for landscape designers, cities and companies wishing to use virtual reality as an urban design tool.

Insinöörityön tavoitteena oli selvittää, voisiko virtuaalitodellisuutta ja siihen liittyvää teknologiaa hyödyntää kaupunkien suunnittelussa ja ihmisten osallistamisessa kaupunkisuunnittelussa. Projektin toteutti Metropolia Ammattikorkeakoulun soveltavan digiteknologian tutkimus- ja kehitysyksikkö Electria, ja sen asiakkaana oli Vantaan kaupunki. Vantaan kaupunki halusi prototyypin sovelluksesta, jolla voitaisiin testata, miten hyvin virtuaalimaailmaan saisi toteutettua kaupunkisuunnitteluun tarvittavia työkaluja, miten maailmassa luotua suunnitelmaa voisi esitellä ihmisille ja miten ihmisten mielipiteet suunnitelmasta saataisiin kerättyä mahdollisimman tehokkaasti ja selkeästi. Prototyyppi kehitettiin Unity-pelimoottorilla ja virtuaalitodellisuusalustana oli HTC-Vive. Insinöörityön tuloksena saatiin karkea prototyyppi sovelluksesta, jossa sovelluksen sisällä olevaa mallia voi tarkastella, muokata tietyin rajoituksin ja kommentoida. Prototyypin lisäksi saatiin kerättyä tietoa ihmisiltä siitä, mitä mieltä he olivat sovelluksesta ja olisivatko he valmiita käyttämään vastaavanlaista sovellusta, jos sellainen joskus tehtäisiin. Suurin osa suhtautui prototyyppiin positiivisesti, vaikka ongelmia ilmeni, eikä kaikkea ollut hiottu loppuun asti. Virtuaalitodellisuusteknologia on kuitenkin vielä hyvin rajoittavaa ja tuntematonta monille, mikä aiheutti monia haasteita prototyypin kanssa. Tulokset kuitenkin antavat pientä toivoa siitä, että vastaavanlainen sovellus voisi auttaa kaupunkisuunnittelijoita, kunhan nämä rajoitteet saadaan ratkaistua. Vielä ei ole tietoa, mihin suuntaan prototyypin kehitys lähtee etenemään, vai lähteekö ollenkaan. Kuitenkin testeistä saatua materiaalia voi tarvittaessa hyödyntää tulevaisuudessa, kun teknologia kehittyy.