• Other research productsclose
• 2022-2022close
• FI close
• Finnish close
• Theseus close

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yksityisen ja julkisen sektorin välisiä rakennushankkeiden eroavaisuuksia. Työssä pyrittiin löytämään tapoja rakennuttamisen laadun parantamiseen ja selvittämään, millaisia muutoksia rakennuttamisen näkökulmasta kunnille aiheutuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen jälkeen, palveluiden siirryttyä hyvinvointialueille. Julkinen sektori on merkittävä rakennushankkeiden toimeksipanija. Rakennuttamisen päätehtävät rakennushankkeessa ovat organisointi, tavoitteiden asettaminen hankkeelle, suunnitteluttaminen, suunnittelun ja rakentamisen ohjaus sekä rakentamisen aikainen valvonta. Rakennuttamisen laatuun vaikuttavat monet tekijät. Erilaisia laatutyökaluja on olemassa useita ja niitä voidaan soveltaa myös rakennuttamisessa. Kaikenlaisen toiminnan vakioimisella saavutetaan aina parempaa ja toistettavampaa tulosta. Julkista sektoria ohjaavat lait ja asetukset. Julkiset hankinnat ovat yksityisen puolen hankintoihin nähden huomattavan säädeltyjä ja prosesseiltaan tarkkoja. Julkisia hankintoja koskee mittava määrä eri lakeja ja määräyksiä. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2016/1397 velvoittaa kuntia kilpailuttamaan hankintansa lain mukaan. Rakennushankkeen prosessissa on rakennuttamisen kannalta monia tärkeitä vaiheita. Työ pyrkii avaamaan niitä tarkemmin. Kunnallisissa hankkeissa taustalla vaikuttavat aina kunnan strategiset tavoitteet. Kunta tuottaa palveluja kuntalaisille verovaroin. Hankkeita tehdään eri lähtökohdista yksityisen sektorin hankkeisiin nähden. Kehittämistyön empiirinen osuus perustuu teorian tarkasteluun sekä tutkimusosaan. Tutkimusosa sisältää haastattelututkimukset. Haastattelututkimuksissa saadut tulokset tukivat sekä omaa käsitystäni että kirjallisten lähdetietojen aineistoa. Osana kehittämistyötä laadittiin yhden kaupungin rakennushankeprosessi prosessikaaviomuotoon. The aim of the present Master’s thesis is to study the differences in construction projects between the private and the public sectors. The study aims to find ways to improve the quality of managing construction projects and identify what kind of changes, from the perspective of construction project management, will result for municipalities from the reform of healthcare, social welfare and rescue services after the services have been moved to wellbeing services counties. The public sector is a major contractor of construction projects. The main tasks of construction project management are organization, setting up goals for the project, contract out a design, control of design and construction and supervision during the building work. The quality of construction project management is influenced by many factors. Various qualitative tools exist, and they can be applied to the management of construction projects. Better and more reproducible results are always achieved with the standardization of operations. The public sector is governed by laws and regulations. The public procurement is subject to a wide range of laws and regulations. Act on Public Procurement and Concession Contracts 2016/1397 obliges municipalities to tender their purchases according to the law. The present study discusses the important steps concerning construction project management in the process of a construction project. Municipal projects are always based on the strategic objectives of the municipality. The municipality provides services to its residents through tax revenues. Projects are carried out from a different perspective than the private sector projects. The empirical part of the study is based on the analysis of theory and the research. The research includes interview studies. The results of the interviews support the author’s own view and the data retrieved from written source materials. As part of the development work, the construction project process of one municipality was developed in the process diagram format.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohje rankaosaproteesin viimeistelyyn Turun ammattikorkeakoulun hammastekniikan oppiaineen opetuskäyttöön. Kirjallisen ohjeen tavoitteena oli syventää ymmärrystä viimeistelyyn liittyvistä tekniikoista ja viimeistelyprosessista kokonaisuutena. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka sisältää kirjallisen viimeistelyohjeen opiskelijoiden käyttöön sekä raportin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteita ja pohditaan sen soveltamista viimeistelyohjeen tekoon. Lisäksi teoriaosuudessa avataan rankaosaproteesin viimeistelyyn liittyviä avainkäsitteitä ja -prosesseja. Toiminnallisen opinnäytetyön toteutusosuudessa teemme selkoa ohjeenlaatimisprosessin vaiheista. Lopuksi arvoimme työn onnistumista ja kehityskohteita.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää osaamisen hallinnan prosessi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kilpailutus ja tilaaminen -tiimille. Osaamisen hallinnan tila oli todettu heikoksi itsearvioinnissa. Tätä ongelmaa oli tarkoitus ratkaista opinnäytetyön toimintatutkimuksen ja sen interventiona toteutettavan kehittämisprojektin avulla. Projektille laadittiin tavoitteet ja niistä johdettiin sille myös mittarit. Tavoitteena oli luoda osaamisen hallinnan ohje ja prosessi, ja jos nämä saataisiin tehtyä, projekti olisi saavuttanut tavoitteensa. Teoreettinen viitekehys koottiin osaamisen, osaamisen hallinnan, osaamisen johtamisen sekä osaamisen kartoittamisen kirjallisuudesta ja tutkimuksesta ja tietoa hyödynnettiin kehittämisprojektin suunnittelussa ja myös myöhemmin tutkimuksen tulosten analysoinnissa. Kehittämisprojekti toteutettiin yhdessä tiimin kanssa, ja myös minä osallistuin kehittämiseen, kuten tutkijan toimintatutkimusta tehdessä kuuluukin. Ohjeen ja prosessin valmistuminen toimivat myös mittareina projektin onnistumiselle. Ennen ja jälkeen kehittämisprojektin tehtiin opinnäytetyötä varten myös haastattelu, josta saatujen tulosten avulla tarkasteltiin laadullisesti projektin tulosta. Opinnäytetyön tekijänä minä pidin lisäksi havainnointiin pohjaavaa tutkimuspäiväkirjaa koko tutkimuksen ajan. Kehittämisprojekti tuotti ne tulokset, jotka sille asetettiin tavoitteeksi. Intervention vaikutus näkyi myös haastatteluissa, sillä niidenkin perusteella osaamisen hallinnassa oli tapahtunut selkeä muutos parempaan suuntaan. Tutkimuksen tuloksina voitiin todeta, että jos osaamisen hallinta halutaan saada systemaattiseksi, sitä tulee tarkastella kokonaisuutena, johon kuuluvat tiimin osaamisen kartoittaminen, osaamisprofiilien laatiminen, tietojen tallennus järjestelmään sekä koko osaamisen ja osaamisen kehittämisen hallinnan prosessi ja sen pohjalta laadittu ohje. Prosessia ja ohjetta tulee myös tarkastella syklisesti ja ottaa koko tiimi mukaan kehittämiseen. Vain näin osaamisen hallinnan kehittäminen on systemaattista ja säilyy jatkossakin sellaisena.

Työssä on keskitytty kuvaamaan lahtelaisten teollisuusalueiden muutosta, esimerkkinä Niemen kaupunginosassa sijainnut saha- ja talotehdasalue, jossa on 1920- luvulla on sijainnut myös kartonkitehdas. Niemen kaupunginosan työt jatkuvat parhaillaan uudiskohteiden rakentamisella UPM:n tehdasalueella ja tulevat jatkumaan vielä vuosia. Muu osa UPM:n tehdasalueesta viereinen Viking Malt Oy:n tehdasalue tulevat purkutöiden alle noin kolmen sisällä. Edellä mainitut alueet on kaavoitettu asuinkäyttöön. Muita teollisuusalueita on työssä esitelty lyhyesti, koska Lahden kaupunki, puuseppien kaupunkina perustui teollisuudeltaan alkuaikoinaan pitkälle saha- ja puuseppäteollisuuden varaan. Myös huonekaluteollisuus tuli jo hyvin varhaisessa vaiheessa kuvaan mukaan. Pääosin vanhat teollisuusalueet ovat kaupungin laajentuessa saaneet antaa tilaa asuinrakentamisella ja teollisuus on siirtynyt kaupungin laitamille sekä uusiin tuotantotiloihin. Tässä kuvataan tapahtunutta prosessia ja siihen liittyen rakentamisessa ja purkamisessa vaadittavia suunnitelmia. Omana havaintonani olen todennut rakentamisen toteutuksen jatkuvuuden. Alueet pyritään rakentamaan kerralla valmiiksi ja jatkamaan sen jälkeen toisella teollisuusalueella. Suurin Niemen saha- ja teollisuuskeskittymä on kokonsa puolesta ollut toteutuksen alla pisimpään.

Tämä opinnäytetyö oli osa Critical Force Oy:n Business Finland -projektin etätyötutkimusta ja sen tarkoitus oli tutkia olemassa olevia hybridimallin työstrategioita ja poimia soveltuviksi koetut Critical Force Oy:n käyttöön. Pääpainona opinnäytetyössä toimi johtamisjärjestelmät sekä viestintästrategiat. Tutkimus sai alkunsa vuonna 2020 alkaneen COVID-19-pandemian vuoksi, kun työntekijät siirrettiin etätöihin. Työ toteu-tettiin laadullisena tutkimuksena aiheeseen perehtyen ja yrityksen työntekijöitä haastatellen. Lisäksi työtä tukemaan poimittiin kirjallisuuskatsauksen tyyliin tapausesimerkkejä, joiden aineistoja löydettiin useista erilaisista sähköisistä medioista. Tämän lisäksi tutustuttiin alan kirjallisuuteen ja erilaisiin artikkeleihin, joita voidaan lopulta hyödyntää tulevaisuudessa muun muassa kyselyiden kehittämisen ja yhteishengen raken-tamisen muodossa. Laadullisen tutkimuksen työstäminen aloitettiin tekemällä kyselyitä, joissa etsittiin vastauksia yrityksen joh-dolta sekä kokoaikaisesti etänä työskenteleviltä työyhteisön jäseniltä. Keskustelujen kautta selvitettiin, miltä etätyöskentely tuntuu Critical Force Oy:ssä ja haettiin aktiivisesti palautetta, mitä hybridimallin työskente-lyssä voitaisiin kehittää. Tuloksena voitiin todeta, että olennaisia työkaluja strategian ylläpidossa ja etätyömenetelmien kehittämi-sessä olivat selkeä kommunikaatio, esimerkillä toimiminen sekä läpinäkyvyyden ylläpitäminen. Keski-näistä luottamusta lisäsi se, kun ihmiset kommunikoivat aktiivisesti ja ymmärrettävästi. Tulosten mu-kaan oli tärkeää pyrkiä pitämään kirjoitusasu aina selkeänä ja tarpeen vaatiessa tunnistettava se, mil-loin olisi hyvä soittaa videopuhelu, jotta tavoitteet pysyi vät kirkkaana mielessä. Kokouksissa olennaista on toimia aktiivisena fasilitaattorina ja toimia niin, että jokainen kokouksessa oleva ymmärtää oman roolinsa painoarvon. Tämän lisäksi todettiin, että oli tärkeää mahdollistaa työntekijöille sellaiset työkalut, joilla töiden tekeminen on mielekästä

Opinnäytetyön tavoitteena oli valmistaa sintrattuja bioaktiivisia lasikappaleita ja tutkia niiden ominaisuuksia valmistusprosessin optimoimiseksi. Työn toimeksiantajana toimi Bonalive Biomaterials Oy. ’Bonalive’ on turkulainen bioaktiivisen lasin lääkinnällisiin käyttömahdollisuuksiin keskittynyt yhtiö.Bioaktiivista lasia käytetään kehon kovakudoksien hoitamiseen, korvaamiseen sekä edesauttamaan sen luonnollista uusiutumista. Bioaktiivisia lasikoostumuksia on useita erilaisia, ja jotkut näistä ovat materiaaleina antimikrobisia kemiallisten ja mekaanisten ominaisuuksiensa vuoksi. Piidioksidipitoinen lasi kykenee muodostamaan lujia sidoksia sitä ympäröivän kudoksen kanssa.Bioaktiivista lasigranulaa sintrattiin eri parametreillä ja kappaleiden ominaisuuksia vertailtiin optimaalisten prosessiolosuhteiden selvittämiseksi. pH-, kompressio- ja SEM-kuvaustesteillä tutkittiin kappaleiden ominaisuuksia, kuten pH-käyttäytymistä TRIS-puskuriliuoksessa, kappaleen lujuutta sekä sintraantumis- ja kiteytymisastetta. Tulosten perusteella muottimateriaalilla A keskilämpötilassa sintrattu pienikokoinen kappale oli parhaiten sintraantunut, lujin ja reagoi TRIS-puskuriliuoksessa halutulla tavalla. Jatkotutkimuksissa optimoinnin tarkennus esimerkiksi tutkimalla, miten kaikkien kappaleiden ominaisuudet saataisiin yhtäläisiksi, on hyödyllistä. The objective of the thesis project was to manufacture sintered bioactive glass pieces and study their capacities to optimize the production process. The work was commissioned by Bonalive Biomaterials Oy, a Turku based company focused on the medical uses of bioactive glass.Bioactive glass is used to treat, replace or repair the body’s hard tissue. Bioactive glass compositions vary. Some bioactive glass materials are antimicrobial due to their chemical and mechanical properties. Silica-based bioactive glass is capable of forming strong bonds with surrounding tissue.Bioactive glass granules were sintered with different parameters and the properties of the pieces were compared to find the best possible processing circumstances. pH-, compression- and SEM-picture tests were performed to study the properties of the scaffolds, such as pH development in a TRIS buffer solution, sinter and crystallization degrees, and strength. The obtained results indicate that a small scaffold sintered in medium temperature with mould material A was the best sintered and strongest, and reacted in the TRIS buffer solution as predicted. Further research on process optimization would be useful for the future. Optimization can involve determining more specific parameters for homogenous scaffold quality.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää ravintolan henkilökunnan työhyvinvoinnin nykytilaa. Tutkimuksen tulosten perusteella tehtiin kehittämisehdotuksia tulevaisuutta varten. Tutkimus rajattiin koskemaan psyykkistä, sekä sosiaalista työhyvinvointia ja niiden tekijöitä. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona ravintola X:lle. Tietoperustassa käsitellään kokonaisvaltaista työhyvinvointia käsitteenä, sekä alustetaan aihetta myös työkyvyn näkökulmasta. Seuraavissa luvuissa syvennytään psyykkiseen työhyvinvointiin ja sitä kautta myös psykologiseen pääomaan, sekä viimeisenä sosiaaliseen työhyvinvointiin. Tämän lisäksi selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat psyykkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin. Tutkimuskysely toteutettiin käyttäen kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa käytettiin myös laadullista, eli kvalitatiivista menetelmää avointen kysymysten kohdalla. Aineistonkeruussa hyödynnettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin sähköpostitse vastaajille. Kyselyn kysymykset muodostettiin peittomatriisin avulla. Peittomatriisissa määriteltiin alaongelmat, joiden avulla saatiin vastaus pääongelmaan. Kysymykset oli jaettu eri teemojen mukaisesti; työtehtävät sekä niiden vaatimukset, esimiestyö ja johtaminen, työyhteisö ja työympäristö, sekä omat voimavarat. Kysymykset esitettiin väittämien muodossa, joihin vastattiin Likertin 5-portaista asteikkoa hyödyntäen. Lopussa esitettiin tarkentavia avoimia kysymyksiä. Vastaukset analysoitiin numeerisesti hyödyntäen keskiarvotaulukoita, sekä frekvenssijakaumataulukoita. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 20 henkilöä, joista 13 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi muodostui 65%, joten tutkimuksen tuloksia voidaan pitää jokseenkin luotettavina. Tutkimuksesta kävi ilmi, että ravintolan työntekijät olivat varsin tyytyväisiä tämänhetkiseen työhyvinvointiin työpaikalla. Psyykkinen ja sosiaalinen työhyvinvointi olivat hyvällä tasolla. Vastauksista kävi ilmi työntekijöiden olevan tyytyväisiä erityisesti hyvään työilmapiiriin, työkavereihin ja hyvään yhteishenkeen työpaikalla. Työntekijät kuitenkin selvästi kaipaavat enemmän arvostuksen tunnetta, sekä palautetta ja tavoitteita esimiehiltä. Vastauksista nousi myös esiin työntekijöiden puutteellinen jaksaminen ja ylikuormittuminen työssä ja vapaa-ajalla. Tutkimuksen pohjalta tehtiin johtopäätökset, sekä kehittämisehdotukset toimeksiantajalle. Tutkimus voidaan helposti toteuttaa yrityksessä uudelleen esimerkiksi vuositasolla ja näin verrata tuloksia edelliseen vuoteen.

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön lähtökohtana oli tehdä yhteistyökumppanin kanssa yhteistyötä mielenterveystyön parissa. Tarkoituksena oli kehittää ehdotus toimintaterapeutin työnkuvasta kulttuuripajatoimintaan Porin kulttuuripaja Lumossa. Täten opinnäytetyön tavoitteiksi muodostui tiedon hankkiminen toimintaterapeutin yleiseen työnkuvaan liittyen ja toimintaterapian mahdollisuuksien kartoittaminen Porin kulttuuripaja Lumossa. Tietoa hankittiin myös toimintaterapeuttien työtilanteesta Suomen kulttuuripajoilta. Teoriapohjana käytettiin sekä kulttuuripajamallin että toimintaterapian mielenterveystyöhön soveltuvia viitekehyksiä. Kysymykseen toiminnan terapeuttisesta voimasta vastattiin amerikkalaisen toiminnantieteen tohtorin Doris Piercen kehittelemän toiminnan terapeuttisen voiman mallin avulla. Toiminnallinen osuus sisälsi kulttuuripaja Lumossa pidetyn esittelytilaisuuden, Suomen kulttuuripajoille lähetetyn kyselyn ja yhteistyön yhteistyökumppanin (Porin kulttuuripaja Lumo) sekä kulttuuripajamallin ”isän” ja perustajan, Markus Raivion kanssa. Toiminnallisen osuuden sekä aiemmin tehdyn tiedonhaun pohjalta toteutettiin lopulliset tuotokset PowerPoint- ja Word-tiedostojen muodossa. Suomen kulttuuripajoille suunnatusta kyselystä ilmeni, että suurin osa toivoi toimintaterapeuttista osaamista omalle kulttuuripajalleen, mutta vain muutama toimintaterapeutti työskentelee kulttuuripajalla. Tutkimustulokset kertovat, että toimintaterapeutti ammattina on vähän tunnettu, ja siihen kohdistuu vääriä oletuksia. Tämä näkyi myös kyselyn vastauksissa. Esittelytilaisuus toteutui Porin kulttuuripaja Lumossa joulukuussa 2021. Tilaisuus sisälsi toimintaterapiaan liittyvän Kahoot-visailun sekä luennon. Esittelytilaisuudessa toimintaterapiasta nousseita ajatuksia hyödynnettiin lopullisissa tuotoksissa. Yhteistyökumppanin toiveesta tuotos toteutettiin virallisempana versiona rahoitustahoille jaettavaksi sekä visuaalisempana versiona kulttuuripajan vapaaseen käyttöön. Opinnäytetyöprosessin aikana nousi useasti esiin, että toimintaterapia koetaan hyödylliseksi ja se toisi lisää näkökulmia sekä moniammatillisuutta kulttuuripajatyöhön. Kulttuuripajoilla ei opinnäytetyöprosessin aikana saadun tiedon mukaan tehdä kuitenkaan varsinaista hoito- tai kuntoutustyötä. Yhteistyökumppanin kiinnostus toimintaterapiaa kohtaan herätti ajatuksen uudenlaisesta näkökulmasta kulttuuripajatoimintaan. Onko nimikkeillä toiminnan suhteen väliä? Voisiko kulttuuripajamallia kehittää toiminnantieteen avulla? Tähän aiheeseen voisi hyvä keskittyä jatkotutkimuksissa. The basis of this functional thesis was to co-operate with the partner, the cultural workshop Lumo in the city of Pori, in the field of mental health work. The purpose was to draft a job description of an occupational therapist in the cultural workshop Lumo. The goals for the thesis were to obtain information about the general job description of an occupational therapist and to map out possibilities of occupational therapy in Lumo cultural workshop. Information was also gathered about the work situation of occupational therapists in the cultural workshops in Finland. Guided Functional Peer Support and the frames of reference suitable for mental health work in occupational therapy were used as the theory basis. Doris Pierce’s model of Therapeutic Power was used to answer the question of why occupation is therapeutic. The occupational part of the thesis contained a presentation event in the cultural workshop Lumo, an enquiry for the cultural workshops in Finland and co-operation with the partner (the cultural workshop Lumo, Pori) and the developer and “founding father” of the GFP model, Markus Raivio. The final output was made with PowerPoint and Word based on the occupational part of the thesis and the gathered information. The enquiry addressed to the cultural workshops in Finland showed that most of the survey respondents wished for knowledge of occupational therapists in their own cultural workshop, but only few occupational therapists work in the cultural workshops. The research results tell that occupational therapy as a profession is little known, and false assumptions of the profession of occupational therapy exist. This was shown in the answers of the enquiry. The presentation event was held in December 2021 at the cultural workshop Lumo, Pori. The event included a Kahoot quiz and a lecture about occupational therapy. The thoughts that arose during the presentation were used in the final output. The final output was produced in two versions based on the wish of the partner, the official version for the financing body and the visual version for the cultural workshop to be used freely. It was frequently mentioned during the thesis process that occupational therapy was seen useful, providing new perspectives and multiprofessionalism for cultural workshops. According to gathered information the cultural workshops do not provide health care or rehabilitation. The interest for occupational therapy of the partner raised an idea of a new perspective for cultural workshop activity. Do work titles matter when it comes to occupation? Could the GFP model be developed with occupational science? This would be an interesting topic for further research.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuotekehitys pitsarobotin syöttölaitteelle. Projektin haasteena on tuotekehityksen pohjalta luoda toimiva tuote asiakkaan tarpeisiin. Tuotekehitysprojekti perustuu Ulrich-Eppinger -malliin, kirjojen Ulrich, Karl T., Eppinger, Steven D. & Yang, Maria C. Product Design and Development sekä Hietikko, E. Tuotekehitystoiminta pohjalta. Ulrich-Eppinger-tuotekehitysmallissa on viisi askelta, missä opinnäytetyö keskittyy neljään ensimmäiseen. Opinnäytetyö lähtee konseptisuunnittelusta ja käy lävitse systeemisuunnittelun sekä detaljisuunnittelun.

Verkon kasvu on tuonut verkon tärkeäksi markkinoinnin ja asiakaspalvelun kanavaksi. Verkkoliikenne tulee pitkälti hakukoneista. Opinnäytetyön aiheena on verkkosivuston rakenne hakuoptimoinnin kannalta ja digitaalisen markkinoinnin kehittäminen sosiaalisessa mediassa ja sähköpostitse. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimii askartelualan vähittäis- ja tukkukauppa Charlotta- Production Oy. Yrityksen verkko- osaaminen on ollut rajallista eikä toivottua asiakaskuntaa ole verkkokaupassa tavoitettu, minkä takia verkkotoimien kehittäminen tulee yhtiölle tarpeeseen. Tavoitteena on auttaa pientä kädentaitoalan yhtiötä kehittämään verkkokaupan rakennetta ja verkkomarkkinointia. Opinnäytetyössä oli päämääränä määritellä laaja- alaista teoriaa hakukoneoptimoinnile ja digitaaliselle markkinoinnille. Pääosassa raporttia oli antaa tietoa verkkosivuston rakenteesta ja hakukoneiden toiminnasta pienelle toimijalle. Raportissa käsiteltiin digitaalisen markkinoinnin kehittämistä ja hakukoneoptimointia tavoitteena saavuttaa enemmän potentiaalisia asiakkaita verkkokauppaan. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tiedonhankintamenetelmää kysely ja kehittämisen menetelmää benchmarking havainnoimalla kolmea kilpailijaa. Opinnäytetyöraportissa luodaan markkinointisuunnitelma sosiaaliseen mediaan menetelmien avulla. Opinnäytetyössä käsitellään sähköpostimarkkinoinnin teoriaa ja suunniteltiin sähköpostimarkkinoinnin malliviesti. Työstä on apua pienyritykselle verkkokaupan rakenteen työstämisessä ja hakukoneoptimoinnissa. Työssä on paljon vinkkejä pienille toimijoille soveltuvaksi verkkomarkkinointiin.