Advanced search in
Research products
arrow_drop_down
Searching FieldsTerms
Any field
arrow_drop_down
includes
arrow_drop_down
Include:
662 Research products, page 1 of 67

  • Research software
  • Other research products
  • 2022-2022
  • Finnish
  • LUTPub

10
arrow_drop_down
Date (most recent)
arrow_drop_down
  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Lehtinen, Vesa Kaleva;
    Publisher: Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT
    Country: Finland

    Organisaatiot joutuvat reagoimaan yhä ankarampaan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Tullessamme 2020-luvulle itseohjautuvuus on noussut uudelleen esiin yhtenä mahdollisuutena etsittäessä ratkaisuja tehokkuuden, ketteryyden ja työhyvinvoinnin haasteisiin. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan ole pelkästään uuden teknologian yritysten tai vastaperustettavien yhtiöiden yksinoikeus, vaan sitä voivat harjoittaa ja siitä voivat hyötyä myös vakiintuneet organisaatiot. Sinfoniaorkesteri edustaa tällaista vuosisatojen aikana kehittynyttä, muodollisesti hierakkiseksi muodostunutta organisaatiota. Kun sen johdossa on kapellimestari, jota on pitkään pidetty johtamisen romantisoituna ideaalina, itseohjautuvuuden etsimistä orkesterista voinee pitää yllättävänä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on sinfoniaorkesterin itseohjautuvuuden erittely ja sen tarjoaminen muiden vaativaa ryhmätyötä tekevien organisaatioiden käyttöön. Tavoitteesta johdettu tutkimuksen pääkysymys kuuluu: Mitä sinfoniaorkesterin itseohjautuvuus on ja kuinka sitä voidaan soveltaa muissa organisaatioissa? Tämä väitöskirjatutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tapauksina oli kaksi ammattiorkesteria, Sinfonia Lahti sekä Savonlinnan oopperajuhlaorkesteri. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin yhteensä 55 muusikkoa. Haastattelujen lisäksi empiiristä aineistoa kertyi huomattava määrä osallistuvalla havainnoinnilla. Kertyneelle materiaalille suoritettiin sisällönanalyysi, jossa hyödynnettiin abduktiivista päättelyä, ts. teoria ja empiirinen aineisto olivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tutkimustulosten mukaan yksilön itseohjautuvuudella on suuri merkitys orkesterin itseohjautuvuuteen. Soittajasukupolvien saatossa kerääntynyt hiljainen tieto on myös merkittävässä roolissa, etenkin käytännön kysymyksiä ratkottaessa. Kokonaisvaltainen tahdistuminen antaa puitteet reaaliaikaiseen päätöksentekoon. Hiljainen tieto on myös oleellinen itseohjautuvuutta motivoiva taustatekijä yhdessä työn merkityksellisyyden kokemuksen kanssa. Tutkimustulosten mukaan orkesteri saa olla itseohjautuva muusikoiden henkilökohtaisessa harjoittelussa sekä silloin, kun kapellimestari kutsuu orkesterin itseohjautuvuuteen. Sen täytyy olla itseohjautuva kapellimestarin ollessa epäpätevä tai siinä tapauksessa, kun hänen ja orkesterin henkilökemiat eivät kohtaa. Itseohjautuvuus toteutuu neliulotteisena ilmiönä. Ulottuvuudet ovat orientoiva–proaktiivinen, orientoiva–reaktiivinen, operationaalinen–proaktiivinen ja operationaalinen–reaktiivinen. Orkesterin itseohjautuvuus kehkeytyy tilannesidonnaisesti. Muut organisaatiot voivat löytää oman itseohjautuvuutensa analysoimalla siihen tarkoitukseen tarjottua teoreettista mallia sekä käytännön työkalupakkia, joka on saanut nimen ORKKANISOINTI. The increasingly fierce global competition has compelled organizations to respond. When coming to the 2020s, self-direction has re-emerged as one possibility to find solutions to the challenges of efficiency, agility, and well-being at work. However, self-direction is not an exclusive right of new technology companies, start-ups, and spin-offs, but it can also be practised and benefited by established organizations. A symphony orchestra represent an organization that has developed to its formally hierarchical form over the centuries. Directed by a conductor, long considered the romanticized ideal of leadership, the search for self-direction in a symphony orchestra may seem surprising. The objective of this study is to analyse self-direction in a symphony orchestra and to offer the outcome to other organizations engaged in demanding teamwork. The main research question is: What is the self-direction in a symphony orchestra and how can it be applied in other organizations? This doctoral dissertation is a qualitative case study. Two professional orchestras were studied, namely Sinfonia Lahti and Savonlinna Opera Festival orchestra. A total of 55 musicians were interviewed for the research material. In addition to the interviews, a considerable amount of empirical material was accumulated through participatory observation. Content analysis on the research material was performed by utilizing abductive reasoning, in other words, theory and empirical data were in constant interaction. The findings seem to indicate that individual self-direction is of great importance for the orchestra´s self-direction. Tacit knowledge, accumulated over generations, also plays a significant role, especially when solving practical issues. Comprehensive entrainment provides a framework for real-time decision-making. Tacit knowledge is also an essential background factor motivating self-direction, together with the experience of the relevance of work. According to the findings, an orchestra is allowed to be self-directed when musicians are practising individually or when the conductor invites the ensemble to self-direction. The orchestra is forced to act in a self-directed way when the conductor is incompetent or when the chemistries of the conductor and the orchestra do not meet. Selfdirection can be represented as a four-dimensional phenomenon. The dimensions are: orientative-proactive, orientative-reactive, operational-proactive, and operational-reactive. Self-direction in an orchestra emerges situationally. Other organizations may find their own ways of self-direction by analysing the theoretical model provided, and by using a practical work-tool developed for organizations, called ORCHESTZATION.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Stenström, Patrick;
    Country: Finland

    Tässä työssä tarkastellaan lauhtumattomien kaasujen kehittymistä ja niiden aiheuttamia ongelmia Loviisan voimalaitoksen sekundääripiirissä. Työssä esitellään Loviisan voimalaitos, sekä käydään läpi kaikki tähän työhön liittyvät prosessijärjestelmät, sekä selvitetään niiden toimintaa siltä osin kuin tämän työn laajuudessa on tarpeellista. Työn pääpaino on lauhtumattomien kaasujen aiheuttama lämmönsiirron heikkeneminen välitulistimissa. Työssä on tutkittu useita eri keinoja poistaa lauhtumattomia kaasuja välitulistimista, tehty parannusehdotuksia laitoksen järjestelmiin, sekä niiden käyttötapoihin, millä tavoin lauhtumattomia kaasuja voitaisiin poistaa tehokkaammin välitulistimista. Laitoksen järjestelmiin on tehty työhön liittyvien tutkimuksien pohjalta muutoksia, joiden avulla lauhtumattomia kaasuja on pystytty poistamaan merkittävästi tehokkaammin kuin aiemmin. This master´s thesis examines the development of non-condensable gases and the problems they have caused in the secondary circuit of the Loviisa power plant. The work introduces the Loviisa power plant, reviews all the process systems related to this work, and explains their operation to the extent necessary for the scope of this work. The main focus of the thesis is the reduction of heat transfer in moisture separator reheaters caused by non-condensable gases. In this master´s thesis has investigated several different ways to remove non-condensable gases from intermediate superheaters, and made suggestions for improvements to the plant's systems to remove non-condensable gases more efficiently moisture separator reheaters During this work, changes were made to the plant's systems already on the basis of studies related to this work, which have made it possible to remove non-condensable gases significantly more efficiently than before.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Montonen, Jyri;
    Country: Finland

    Työn tarkoituksena oli selvittää mitä haasteita panostoimissa kemianteollisuuden prosesseissa on data-analytiikalle. Tämän lisäksi tutkittiin mihin data-analytiikka voidaan käyttää panostoimisissa kemianteollisuuden prosesseissa. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja lähteinä käytettiin aiheeseen liittyvää teoriakirjallisuutta. Panostoimiset prosessit ovat tärkeässä roolissa kemiateollisuudessa. Näiden prosessien avulla valmistetaan monia erikoiskemikaaleja ja kuluttajatuotteita, kuten kosmetiikkaa, lääkkeitä ja elintarvikkeitta. Tuotteita joiden valmistus on monimutkaista, ja joiden laatu on täytettävä tietyt vaatimukset. Yhtenä keskeisenä haasteena data-analytiikalle on panostoimisten prosessien datan laadun monimuotoisuus ja datan rakenne, joka tekee analysoinnista hankalaa ja monimutkaista. Haasteena havaittiin myös tiedontallentamisen haasteet, johtuen datan suuresta määrästä. Data-analytiikkaa hyödynnetään tuotannonsuunnitteluun ja aikataulutukseen, jotka ovat keskeisessä roolissa juuri panostoimisissa prosesseissa. Yhtenä keskeisenä analytiikan hyödyntämiskohteena havaittiin tuotelaadun parantaminen, johon voidaan käyttää muun muassa koneoppimista. Tulevaisuudessa datan määrä ja monimutkaisuus kasvat entisestään. Yhtenä ratkaisuna tähän esitetiin tensoriaalista data-analytiikan hyödyntämistä.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Kautonen, Konsta;
    Country: Finland

    Suomen ennennäkemätön tuulivoiman räjähdysmäinen kysynnän kasvu ja Pohjoismaisen sähköverkon siirtyminen uusiutuvaan energiaan luovat valtavan paineen rakennusteollisuuden suorituskyvylle. Suomi on keskeisessä osassa Pohjoismaista energiayhteistyötä ja sen tulee suoriutua sähkönsiirtojärjestelmän tehokkaasta, mutta kestävästä rakentamisesta. Tässä diplomityössä tutkittiin tuulivoima-alan maakaapeliverkon teknistä laatua ohjaavia tekijöitä. Ongelmana olivat sähkötöiden teknistä laatua ohjaavat epäselkeät laatuvaatimukset ja vastuukysymykset. Aiheesta laadittiin kirjallisuuskatsaus sähkötöitä käsitteleviin standardeihin ja alan de-facto teoksiin. Tuulivoimarakentamisen laatutilanteen havaitsemiseksi laadittiin alan sidosryhmille induktiivinen poikittaistutkimuksen mukainen kysely. Tulokset osoittavat tuulipuistoissa ilmenneen sähköverkkoon liittyviä ongelmia vuosien 2020–2022 välisenä aikana, joiden taloudelliset seuraukset ovat suurimmassa osassa tapauksista siirtyneet omistajalle. Työssä havaittiin myös ristiriita riittävän ammattitaidon varmistamisen vastuukysymyksessä, joka luo riskin kansallisen huoltovarmuuden toteutumiselle. Eduskunnalta ja Energiavirastolta pyydettiin selvennys asiaan liittyen. Finland's unprecedented explosive growth in demand for wind power and the transition of the Nordic electricity grid to renewable energy create enormous pressure on the performance of the construction industry. Finland is a central part of Nordic energy cooperation and must perform the efficient but sustainable construction of the electricity distribution system. In this diploma thesis, the factors that control the technical quality of the underground cable network in the wind power industry were investigated. The problem was the unclear quality requirements and responsibility issues governing the technical quality of the electrical work. A literature review of standards dealing with electrical work and de-facto works in the field was prepared on the topic. In order to detect the quality situation in the wind power sector, an inductive cross-sectional survey was prepared for the stakeholders of the wind power sector. The results show problems related to the electricity grid that occurred in the wind farms between 2020 and 2022, the financial consequences of which in most cases have been passed on to the owner. The work also found a contradiction in the issue of responsibility for ensuring sufficient professional skills, which creates a risk for the realization of national security of supply. The Finnish Parliament and the Energy Agency were contacted regarding the matter.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Leppänen, Jasper;
    Country: Finland

    Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Helsingin pörssin eri toimialaindeksit ovat suoriutuneet suhteessa riskiin koronapandemian aikana. Koronapandemian vaikutuksista osakemarkkinoihin on runsaasti tutkimusta, mutta Helsingin pörssin toimialakohtaisesta suoriutumisesta sitä ei toistaiseksi löydy. Toimialaindeksien ja markkinan suoriutumisen arviointiin valittiin kolme yleisesti käytettyä riskikorjattua suoriutumismittaria: Sharpen indeksi, Treynorin indeksi ja Jensenin alfa. Vertailu tehtiin numeerisena vertailuna toimialojen välillä ja suhteessa markkinaan. Toimialojen välillä havaittiin suuria eroja sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa markkinan keskiarvoon. Sekä absoluuttisia lukuja että suhteellisia muutoksia tarkastellessa havaittiin, että toimialat saattoivat suoriutua täysin eri tavalla ennen pandemiaa kuin sen aikana. The aim of this thesis is to determine how different sectors in Nasdaq Helsinki have performed in relation to risk during the COVID-19-pandemic. The pandemic’s effect on the stock market have been studied abundantly, but research on sectoral performance in Nasdaq Helsinki is currently unavailable. Three commonly used risk-adjusted metrics of performance were chosen to evaluate sectoral and market portfolio performance: Sharpe ratio, Treynor ratio and Jensen’s alpha. Numerical comparison between different sectors and in relation to the market was conducted. Significant differences between the sectors both in relation to each other as well as the market were found. It was noted that sector-specific performance could vary greatly before and after the beginning of the pandemic.

  • Other research product . 2022
    Open Access Finnish
    Authors: 
    Häkli, Olli;
    Country: Finland

    Startup-yritykset ovat merkittäviä innovatiivisuuden, talouskasvun sekä työllisyyden kannalta. Ne ovat uusia, innovatiivisia ja nopeaan kasvuun pyrkiviä yrityksiä, jotka vaativat merkittävästi ulkopuolista rahoitusta. Niiden arvonmääritys on kuitenkin hyvin haasteellista arvoon vaikuttavien monien tekijöiden sekä suuren epävarmuuden vuoksi. Korkean rahoitustarpeen sekä arvonmäärityksen haasteiden vuoksi startup-yritysten arvonmäärityksen tutkiminen on tärkeää sekä omistajan että sijoittajan kannalta, kuin myös niiden yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi. Työssä käsitellään startup-yrityksiä sekä yritysten arvonmääritystä teoriakirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen tarkastellaan kirjallisuutta sekä tieteellisiä artikkeleita hyödyntäen, mistä tekijöistä startup-yritysten arvo muodostuu sekä mitä arvonmääritysmenetelmiä startup-yritysten arviointiin voidaan käyttää. Työn lopussa on luotu kirjallisuuteen perustuen yhteenveto startup-yritysten arvonmäärityksestä elinkaaren eri vaiheissa. Startup-yrityksen käsitteen laajuuden vuoksi yhtä kaikkiin startup-yrityksiin sopivaa arvonmääritysmenetelmää ei ole. Aikaisen vaiheen startup-yrityksissä järkevää on arvioida yritystä lähtötekijöiden, kuten tiimin, idean ja liiketoimintamallin kautta. Kun yritys kehittyy eteenpäin, voidaan taloudellista informaatiota sekä perinteisiä arvonmääritysmenetelmiä hyödyntää paremmin. Arvonmäärityksessä keskeistä on tunnistaa arvioitavan yrityksen erityispiirteet, jotta oikeanlainen arvostus saavutetaan.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Syväniemi, Aino;
    Country: Finland

    Vetytalouden käyttöönoton kannalta on tärkeää tutkia vedyn vaikutusta teräksen mekaanisiin ominaisuuksiin. Vety voi haurastuttaa terästä, mikä on erityisesti ongelmallista vedyn kuljetukselle ja säilönnälle. Tässä työssä selvitetään, miksi vety haurastuttaa terästä ja miten vetyhaurastuminen tapahtuu. Käydään eri teräksiä läpi, jotta saadaan monipuolinen näkemys vedyn vaikutuksesta teräkseen. Jos vety-ympäristöön sopivia teräksiä löytyy, käydään läpi niiden vetyhaurastumista estävät ominaisuudet. Selvitetään myös, kuinka nämä ominaisuudet saadaan valmistettua. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettyjen lähteiden luotettavuus sekä ajankohtaisuus on varmistettu. Teräksen mikrorakenne vaikuttaa erittäin paljon siihen, kuinka vety vaikuttaa teräkseen. Teräkset, jotka ovat rakenteeltaan tilakeskeisiä, ovat alttiimpia vetyhaurastumiselle kuin esimerkiksi rakenteeltaan pintakeskeiset teräkset. Erityisen altis vetyhaurastumiselle on martensiittinen teräs. Vety kuitenkin haurastuttaa kaikkia teräksiä ja heikentää niiden mekaanisia ominaisuuksia, kuten lujuutta, kovuutta ja sitkeyttä. Kaikkien tässä työssä käsiteltyjen terästen plastisuus heikentyi huomattavasti vetyaltistumisen jälkeen. Teräksissä oli nähtävissä murtumapinnan muuttuminen sitkeästä hauraaksi lohkomurtumaksi ja näennäiseksi lohkomurtumaksi. Yleisin haurastumismekanismi oli vedyn edistämä lokaaliplastisuus (HELP) ja toiseksi yleisin oli vedyn edistämä epäkoheesio (HEDE). Vetyhaurastumista voidaan ehkäistä muun muassa lämpökäsittelemällä terästä ja lisäämällä siihen karbideja. Vetyhaurastuminen on monimutkainen tapahtuma, jota täytyy vielä tutkia. Vain näin voidaan kehittää entistä paremmin vety-ympäristöön soveltuvia teräksiä. It is important for hydrogen economy to research hydrogen’s effect on steel. Hydrogen can embrittle steel’s mechanical properties which makes transporting and storing hydrogen a problem. In this thesis, it is considered why hydrogen embrittlement happens to steel and how the embrittlement mechanism works. Multiple different steels are examined to get versatile understanding of hydrogen embrittlement. If a steel has properties that help fight embrittlement, those properties are studied, and their production methods are observed. This thesis is a literary review which uses reliable and diverse sources. The microstructure of a steel has a great impact on how hydrogen affects it. Steels that have a body centered lattice are more susceptible to hydrogen embrittlement than steels with a face centered lattice. Especially vulnerable to embrittlement is martensitic steel. Even if some steels are more susceptible than others, they all suffer from hydrogen embrittlement. Their mechanical properties, such as strength, hardness, and toughness, are weakened due to hydrogen. Every steel’s strain, that was examined in this thesis, reduced considerably due to hydrogen exposure. The fracture surfaces of the steels turned from a ductile fracture to a cleavage or quasi-cleavage fracture. The most common embrittlement mechanism was hydrogen enhanced localized plasticity (HELP) and the second most common was hydrogen enhanced decohesion (HEDE). Hydrogen embrittlement can be prevented by heat treating the steel and adding carbides into it. Hydrogen embrittlement is a complex process that requires more research. It is only then that manufacturing of steels suitable for a hydrogen atmosphere can occur.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Nurminen, Eero;
    Country: Finland

    Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää miten tuottohistoriaan perustuvat sijoitusstrategiat, momentum- ja winner-loser -strategia, ovat suoriutuneet Helsingin pörssissä vuosina 1991–2017. Sijoitusstrategioiden suoriutumista testattiin muodostamalla menestyjä- ja häviäjäportfolioita perustuen Helsingin pörssissä julkisesti noteerattujen yritysten tuottohistoriaan. Tutkimusaineisto koostuu yritysten osakkeiden kuukausittaisista tuottoaikasarjoista vuoden 1991 alusta vuoden 2017 loppuun. Portfolioiden suoriutumista analysoitiin ja vertailtiin hyödyntämällä Sharpen lukua sekä laskemalla niiden kumulatiivisia tuottoja. Lisäksi portfolioiden tuottoja verrattiin markkinatuottoihin. Tutkielmassa saavutetut tulokset antoivat viitteitä siitä, että kyseisellä aikavälillä momentum-strategian mukaisella sijoittamisella on ollut mahdollista saavuttaa markkinoita parempaa tuottoa. Winner-loser -strategian toimivuudesta ei sen sijaan saatu kovin vahvaa näyttöä. Parhaiten aikavälillä suoriutui momentum-strategian mukainen portfolio, joka muodostui edellisenä vuonna kuuden kuukauden tarkasteluperiodilla parhaiten suoriutuneista osakkeista. Lisäksi havaittiin, että momentum-strategian mukaisella sijoittamisella ei saavuteta yhtä korkeita tuottoja, kun portfolion tarkasteluperiodi ja osakkeiden vaihdantaväli on pidempi. The main objective of this bachelor's thesis was to find out how investment strategies based on past returns, the momentum and winner-loser strategy, performed on the Helsinki Stock Exchange in 1991–2017. The performance of investment strategies was tested by forming success and loser portfolios based on the return history of companies listed on the Helsinki Stock Exchange. The research material consists of monthly return time series of companies' shares from the beginning of 1991 to the end of 2017. The performance of the portfolios was analyzed and compared by utilizing the Sharpe ratio and calculating cumulative returns. In addition, portfolio returns were compared to market returns. The results obtained in the dissertation indicated that it was possible to achieve better returns than the market by investing in accordance with the momentum strategy during that period. On the other hand, there was not strong evidence of the effectiveness of the winner-loser strategy. The best-performing portfolio was based on the momentum strategy, consisting of the best-performing stocks in the previous year's six-month review period. In addition, it was found that investing in accordance with the momentum strategy does not achieve the same high returns when the portfolio review period and share trading interval are longer.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Ruosteenoja, Jouko;
    Country: Finland

    Tässä kandidaatintyössä tutkitaan suomalaisten teknologiayrityksien yritysjärjestelyitä, sekä kasvustrategioita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yritykset hyödyntävät yritysjärjestelyitä osana kasvustrategiaansa ja millaisia motiiveja yrityksillä on yritysjärjestelyihin liittyen. Tutkimuksessa vertaillaan myös mitä etuja epäorgaanisella kasvustrategialla on orgaaniseen verrattuna. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus ja siinä on hyödynnetty laajasti alan kirjallisuutta, sekä vertaisarvioituja artikkeleita. Liiketoiminnassa yritys jää jälkeen kilpailijoistaan ilman kasvua. Yritys voi kasvaa joko orgaanisesti tai epäorgaanisesti. Epäorgaaninen kasvu tapahtuu yritysjärjestelyiden avulla, kun taas orgaaninen kasvu tapahtuu yrityksen olemassa olevien resurssien avulla. Yritysjärjestely tarkoittaa prosessia, jossa yhdistellään tai hankitaan yrityksien osia tai omistusoikeuksia määräysvallan saavuttamiseksi. Yritysjärjestelyiden avulla voidaan nopeuttaa kasvua sekä saavuttaa strategisesti tärkeitä päämääriä, kuten uusia toimialueita, asiakkaita ja osaavia työntekijöitä. Erilaisilla työkaluilla yritysjärjestelyiden tehoa voidaan parantaa ja välttää myös pahimpien riskien realisoituminen. Käyttämällä Porterin viiden voiman mallia ja kriittisiä menestystekijöitä oikein, voi yritys laskea riskiä järjestelyn epäonnistumiseen. Osa suomalaisista teknologiayrityksistä suorittaa yritysjärjestelyitä huomattavan paljon, kun taas jotkut tekevät ainoastaan yhden tai kaksi järjestelyä koko elinkaarensa aikana. Yrityksiä vertailtaessa järjestelyiden motiivit osoittautuivat hyvin samanlaisiksi. Epäorgaaninen kasvu on orgaanista kasvua nopeampaa ja omistajien kasvaneiden odotusten vuoksi yritysjohto tavoitteleekin usein kasvua yritysjärjestelyiden avulla.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Saarinen, Tommi;
    Country: Finland

    Helsingin pörssiin on viime vuosina listautunut tavallista enemmän uusia yhtiöitä. Lisääntynyt listautumisaktiivisuus on herättänyt sijoittajien kiinnostuksen, ja keskustelu listautumisten pikavoittoilmiöstä on käynyt vilkkaana. Samalla pikavoittojen tavoittelusta on tullut sijoittajien keskuudessa yleistä ja iso osa listautujista onkin tuottanut hyvin kaupankäynnin alkaessa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella viime vuosien listautumisanteja lyhyen aikavälin sijoituskohteina. Samalla tutkielma luo ajantasaisen katsauksen viime vuosien listautumisantien lyhyen aikavälin tuottoihin Helsingin pörssissä. Aikaisemmat akateemiset tutkimukset ovat osoittaneet listautumisten olevan keskimäärin tuottoisia lyhyen aikavälin sijoituskohteita. Tästä syystä onkin perusteltua olettaa, että näin on ollut myös tämän tutkielman viiden vuoden pituisella tutkimusperiodilla. Tutkielman tulokset eivät poikenneet ennakko-odotuksista, vaan ne toistivat aikaisempien akateemisten tutkimusten linjaa. Listautumisten todettiin tuottaneen ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 11,1 %. Tuotot ylittivät vertailuindeksin tuoton kaikilla tutkimuksen tarkastelujaksoilla. Näin ollen listautumiset vaikuttavat olleen tuottoisia lyhyen aikavälin sijoituskohteita Helsingin pörssissä vuosina 2017–2021. Tutkimuksessa ei kuitenkaan huomioitu listautujien riskitasoja tai reaalimaailman kitkatekijöiden vaikutuksia sijoittajan saamiin todellisiin tuottoihin. Helsinki Stock Exchange has seen an increase in the number of IPOs in recent years. Increased IPO activity has attracted investor interest, and the debate over the initial-return phenomenon has been active. Simultaneously, the pursuit of short-term IPO returns has become more common, and a large proportion of issuers have performed well at the start of trading. The purpose of this bachelor’s thesis is to review IPOs as short-term investment opportunities and give an up-to-date report of the returns from recent IPOs in the Helsinki Stock Exchange. Previous academic studies have shown that, on average, IPOs are profitable short-term investment opportunities. Consequently, it is expected that this is also the case in this study consisting of data from the last five years. Rather than deviating from the expectations, the results from this study reiterated the results from previous studies. The first day returns of IPOs were 11,1 %. The returns also exceeded the benchmark index in all reference periods. Therefore, IPOs seem to have been worthy investment opportunities in Helsinki Stock Exchange in 2017–2021. The study didn’t account for risk or other factors possibly impacting investor returns such as transaction fees.

Advanced search in
Research products
arrow_drop_down
Searching FieldsTerms
Any field
arrow_drop_down
includes
arrow_drop_down
Include:
662 Research products, page 1 of 67
  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Lehtinen, Vesa Kaleva;
    Publisher: Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT
    Country: Finland

    Organisaatiot joutuvat reagoimaan yhä ankarampaan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Tullessamme 2020-luvulle itseohjautuvuus on noussut uudelleen esiin yhtenä mahdollisuutena etsittäessä ratkaisuja tehokkuuden, ketteryyden ja työhyvinvoinnin haasteisiin. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan ole pelkästään uuden teknologian yritysten tai vastaperustettavien yhtiöiden yksinoikeus, vaan sitä voivat harjoittaa ja siitä voivat hyötyä myös vakiintuneet organisaatiot. Sinfoniaorkesteri edustaa tällaista vuosisatojen aikana kehittynyttä, muodollisesti hierakkiseksi muodostunutta organisaatiota. Kun sen johdossa on kapellimestari, jota on pitkään pidetty johtamisen romantisoituna ideaalina, itseohjautuvuuden etsimistä orkesterista voinee pitää yllättävänä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on sinfoniaorkesterin itseohjautuvuuden erittely ja sen tarjoaminen muiden vaativaa ryhmätyötä tekevien organisaatioiden käyttöön. Tavoitteesta johdettu tutkimuksen pääkysymys kuuluu: Mitä sinfoniaorkesterin itseohjautuvuus on ja kuinka sitä voidaan soveltaa muissa organisaatioissa? Tämä väitöskirjatutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tapauksina oli kaksi ammattiorkesteria, Sinfonia Lahti sekä Savonlinnan oopperajuhlaorkesteri. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin yhteensä 55 muusikkoa. Haastattelujen lisäksi empiiristä aineistoa kertyi huomattava määrä osallistuvalla havainnoinnilla. Kertyneelle materiaalille suoritettiin sisällönanalyysi, jossa hyödynnettiin abduktiivista päättelyä, ts. teoria ja empiirinen aineisto olivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tutkimustulosten mukaan yksilön itseohjautuvuudella on suuri merkitys orkesterin itseohjautuvuuteen. Soittajasukupolvien saatossa kerääntynyt hiljainen tieto on myös merkittävässä roolissa, etenkin käytännön kysymyksiä ratkottaessa. Kokonaisvaltainen tahdistuminen antaa puitteet reaaliaikaiseen päätöksentekoon. Hiljainen tieto on myös oleellinen itseohjautuvuutta motivoiva taustatekijä yhdessä työn merkityksellisyyden kokemuksen kanssa. Tutkimustulosten mukaan orkesteri saa olla itseohjautuva muusikoiden henkilökohtaisessa harjoittelussa sekä silloin, kun kapellimestari kutsuu orkesterin itseohjautuvuuteen. Sen täytyy olla itseohjautuva kapellimestarin ollessa epäpätevä tai siinä tapauksessa, kun hänen ja orkesterin henkilökemiat eivät kohtaa. Itseohjautuvuus toteutuu neliulotteisena ilmiönä. Ulottuvuudet ovat orientoiva–proaktiivinen, orientoiva–reaktiivinen, operationaalinen–proaktiivinen ja operationaalinen–reaktiivinen. Orkesterin itseohjautuvuus kehkeytyy tilannesidonnaisesti. Muut organisaatiot voivat löytää oman itseohjautuvuutensa analysoimalla siihen tarkoitukseen tarjottua teoreettista mallia sekä käytännön työkalupakkia, joka on saanut nimen ORKKANISOINTI. The increasingly fierce global competition has compelled organizations to respond. When coming to the 2020s, self-direction has re-emerged as one possibility to find solutions to the challenges of efficiency, agility, and well-being at work. However, self-direction is not an exclusive right of new technology companies, start-ups, and spin-offs, but it can also be practised and benefited by established organizations. A symphony orchestra represent an organization that has developed to its formally hierarchical form over the centuries. Directed by a conductor, long considered the romanticized ideal of leadership, the search for self-direction in a symphony orchestra may seem surprising. The objective of this study is to analyse self-direction in a symphony orchestra and to offer the outcome to other organizations engaged in demanding teamwork. The main research question is: What is the self-direction in a symphony orchestra and how can it be applied in other organizations? This doctoral dissertation is a qualitative case study. Two professional orchestras were studied, namely Sinfonia Lahti and Savonlinna Opera Festival orchestra. A total of 55 musicians were interviewed for the research material. In addition to the interviews, a considerable amount of empirical material was accumulated through participatory observation. Content analysis on the research material was performed by utilizing abductive reasoning, in other words, theory and empirical data were in constant interaction. The findings seem to indicate that individual self-direction is of great importance for the orchestra´s self-direction. Tacit knowledge, accumulated over generations, also plays a significant role, especially when solving practical issues. Comprehensive entrainment provides a framework for real-time decision-making. Tacit knowledge is also an essential background factor motivating self-direction, together with the experience of the relevance of work. According to the findings, an orchestra is allowed to be self-directed when musicians are practising individually or when the conductor invites the ensemble to self-direction. The orchestra is forced to act in a self-directed way when the conductor is incompetent or when the chemistries of the conductor and the orchestra do not meet. Selfdirection can be represented as a four-dimensional phenomenon. The dimensions are: orientative-proactive, orientative-reactive, operational-proactive, and operational-reactive. Self-direction in an orchestra emerges situationally. Other organizations may find their own ways of self-direction by analysing the theoretical model provided, and by using a practical work-tool developed for organizations, called ORCHESTZATION.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Stenström, Patrick;
    Country: Finland

    Tässä työssä tarkastellaan lauhtumattomien kaasujen kehittymistä ja niiden aiheuttamia ongelmia Loviisan voimalaitoksen sekundääripiirissä. Työssä esitellään Loviisan voimalaitos, sekä käydään läpi kaikki tähän työhön liittyvät prosessijärjestelmät, sekä selvitetään niiden toimintaa siltä osin kuin tämän työn laajuudessa on tarpeellista. Työn pääpaino on lauhtumattomien kaasujen aiheuttama lämmönsiirron heikkeneminen välitulistimissa. Työssä on tutkittu useita eri keinoja poistaa lauhtumattomia kaasuja välitulistimista, tehty parannusehdotuksia laitoksen järjestelmiin, sekä niiden käyttötapoihin, millä tavoin lauhtumattomia kaasuja voitaisiin poistaa tehokkaammin välitulistimista. Laitoksen järjestelmiin on tehty työhön liittyvien tutkimuksien pohjalta muutoksia, joiden avulla lauhtumattomia kaasuja on pystytty poistamaan merkittävästi tehokkaammin kuin aiemmin. This master´s thesis examines the development of non-condensable gases and the problems they have caused in the secondary circuit of the Loviisa power plant. The work introduces the Loviisa power plant, reviews all the process systems related to this work, and explains their operation to the extent necessary for the scope of this work. The main focus of the thesis is the reduction of heat transfer in moisture separator reheaters caused by non-condensable gases. In this master´s thesis has investigated several different ways to remove non-condensable gases from intermediate superheaters, and made suggestions for improvements to the plant's systems to remove non-condensable gases more efficiently moisture separator reheaters During this work, changes were made to the plant's systems already on the basis of studies related to this work, which have made it possible to remove non-condensable gases significantly more efficiently than before.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Montonen, Jyri;
    Country: Finland

    Työn tarkoituksena oli selvittää mitä haasteita panostoimissa kemianteollisuuden prosesseissa on data-analytiikalle. Tämän lisäksi tutkittiin mihin data-analytiikka voidaan käyttää panostoimisissa kemianteollisuuden prosesseissa. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja lähteinä käytettiin aiheeseen liittyvää teoriakirjallisuutta. Panostoimiset prosessit ovat tärkeässä roolissa kemiateollisuudessa. Näiden prosessien avulla valmistetaan monia erikoiskemikaaleja ja kuluttajatuotteita, kuten kosmetiikkaa, lääkkeitä ja elintarvikkeitta. Tuotteita joiden valmistus on monimutkaista, ja joiden laatu on täytettävä tietyt vaatimukset. Yhtenä keskeisenä haasteena data-analytiikalle on panostoimisten prosessien datan laadun monimuotoisuus ja datan rakenne, joka tekee analysoinnista hankalaa ja monimutkaista. Haasteena havaittiin myös tiedontallentamisen haasteet, johtuen datan suuresta määrästä. Data-analytiikkaa hyödynnetään tuotannonsuunnitteluun ja aikataulutukseen, jotka ovat keskeisessä roolissa juuri panostoimisissa prosesseissa. Yhtenä keskeisenä analytiikan hyödyntämiskohteena havaittiin tuotelaadun parantaminen, johon voidaan käyttää muun muassa koneoppimista. Tulevaisuudessa datan määrä ja monimutkaisuus kasvat entisestään. Yhtenä ratkaisuna tähän esitetiin tensoriaalista data-analytiikan hyödyntämistä.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Kautonen, Konsta;
    Country: Finland

    Suomen ennennäkemätön tuulivoiman räjähdysmäinen kysynnän kasvu ja Pohjoismaisen sähköverkon siirtyminen uusiutuvaan energiaan luovat valtavan paineen rakennusteollisuuden suorituskyvylle. Suomi on keskeisessä osassa Pohjoismaista energiayhteistyötä ja sen tulee suoriutua sähkönsiirtojärjestelmän tehokkaasta, mutta kestävästä rakentamisesta. Tässä diplomityössä tutkittiin tuulivoima-alan maakaapeliverkon teknistä laatua ohjaavia tekijöitä. Ongelmana olivat sähkötöiden teknistä laatua ohjaavat epäselkeät laatuvaatimukset ja vastuukysymykset. Aiheesta laadittiin kirjallisuuskatsaus sähkötöitä käsitteleviin standardeihin ja alan de-facto teoksiin. Tuulivoimarakentamisen laatutilanteen havaitsemiseksi laadittiin alan sidosryhmille induktiivinen poikittaistutkimuksen mukainen kysely. Tulokset osoittavat tuulipuistoissa ilmenneen sähköverkkoon liittyviä ongelmia vuosien 2020–2022 välisenä aikana, joiden taloudelliset seuraukset ovat suurimmassa osassa tapauksista siirtyneet omistajalle. Työssä havaittiin myös ristiriita riittävän ammattitaidon varmistamisen vastuukysymyksessä, joka luo riskin kansallisen huoltovarmuuden toteutumiselle. Eduskunnalta ja Energiavirastolta pyydettiin selvennys asiaan liittyen. Finland's unprecedented explosive growth in demand for wind power and the transition of the Nordic electricity grid to renewable energy create enormous pressure on the performance of the construction industry. Finland is a central part of Nordic energy cooperation and must perform the efficient but sustainable construction of the electricity distribution system. In this diploma thesis, the factors that control the technical quality of the underground cable network in the wind power industry were investigated. The problem was the unclear quality requirements and responsibility issues governing the technical quality of the electrical work. A literature review of standards dealing with electrical work and de-facto works in the field was prepared on the topic. In order to detect the quality situation in the wind power sector, an inductive cross-sectional survey was prepared for the stakeholders of the wind power sector. The results show problems related to the electricity grid that occurred in the wind farms between 2020 and 2022, the financial consequences of which in most cases have been passed on to the owner. The work also found a contradiction in the issue of responsibility for ensuring sufficient professional skills, which creates a risk for the realization of national security of supply. The Finnish Parliament and the Energy Agency were contacted regarding the matter.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Leppänen, Jasper;
    Country: Finland

    Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Helsingin pörssin eri toimialaindeksit ovat suoriutuneet suhteessa riskiin koronapandemian aikana. Koronapandemian vaikutuksista osakemarkkinoihin on runsaasti tutkimusta, mutta Helsingin pörssin toimialakohtaisesta suoriutumisesta sitä ei toistaiseksi löydy. Toimialaindeksien ja markkinan suoriutumisen arviointiin valittiin kolme yleisesti käytettyä riskikorjattua suoriutumismittaria: Sharpen indeksi, Treynorin indeksi ja Jensenin alfa. Vertailu tehtiin numeerisena vertailuna toimialojen välillä ja suhteessa markkinaan. Toimialojen välillä havaittiin suuria eroja sekä suhteessa toisiinsa että suhteessa markkinan keskiarvoon. Sekä absoluuttisia lukuja että suhteellisia muutoksia tarkastellessa havaittiin, että toimialat saattoivat suoriutua täysin eri tavalla ennen pandemiaa kuin sen aikana. The aim of this thesis is to determine how different sectors in Nasdaq Helsinki have performed in relation to risk during the COVID-19-pandemic. The pandemic’s effect on the stock market have been studied abundantly, but research on sectoral performance in Nasdaq Helsinki is currently unavailable. Three commonly used risk-adjusted metrics of performance were chosen to evaluate sectoral and market portfolio performance: Sharpe ratio, Treynor ratio and Jensen’s alpha. Numerical comparison between different sectors and in relation to the market was conducted. Significant differences between the sectors both in relation to each other as well as the market were found. It was noted that sector-specific performance could vary greatly before and after the beginning of the pandemic.

  • Other research product . 2022
    Open Access Finnish
    Authors: 
    Häkli, Olli;
    Country: Finland

    Startup-yritykset ovat merkittäviä innovatiivisuuden, talouskasvun sekä työllisyyden kannalta. Ne ovat uusia, innovatiivisia ja nopeaan kasvuun pyrkiviä yrityksiä, jotka vaativat merkittävästi ulkopuolista rahoitusta. Niiden arvonmääritys on kuitenkin hyvin haasteellista arvoon vaikuttavien monien tekijöiden sekä suuren epävarmuuden vuoksi. Korkean rahoitustarpeen sekä arvonmäärityksen haasteiden vuoksi startup-yritysten arvonmäärityksen tutkiminen on tärkeää sekä omistajan että sijoittajan kannalta, kuin myös niiden yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi. Työssä käsitellään startup-yrityksiä sekä yritysten arvonmääritystä teoriakirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen tarkastellaan kirjallisuutta sekä tieteellisiä artikkeleita hyödyntäen, mistä tekijöistä startup-yritysten arvo muodostuu sekä mitä arvonmääritysmenetelmiä startup-yritysten arviointiin voidaan käyttää. Työn lopussa on luotu kirjallisuuteen perustuen yhteenveto startup-yritysten arvonmäärityksestä elinkaaren eri vaiheissa. Startup-yrityksen käsitteen laajuuden vuoksi yhtä kaikkiin startup-yrityksiin sopivaa arvonmääritysmenetelmää ei ole. Aikaisen vaiheen startup-yrityksissä järkevää on arvioida yritystä lähtötekijöiden, kuten tiimin, idean ja liiketoimintamallin kautta. Kun yritys kehittyy eteenpäin, voidaan taloudellista informaatiota sekä perinteisiä arvonmääritysmenetelmiä hyödyntää paremmin. Arvonmäärityksessä keskeistä on tunnistaa arvioitavan yrityksen erityispiirteet, jotta oikeanlainen arvostus saavutetaan.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Syväniemi, Aino;
    Country: Finland

    Vetytalouden käyttöönoton kannalta on tärkeää tutkia vedyn vaikutusta teräksen mekaanisiin ominaisuuksiin. Vety voi haurastuttaa terästä, mikä on erityisesti ongelmallista vedyn kuljetukselle ja säilönnälle. Tässä työssä selvitetään, miksi vety haurastuttaa terästä ja miten vetyhaurastuminen tapahtuu. Käydään eri teräksiä läpi, jotta saadaan monipuolinen näkemys vedyn vaikutuksesta teräkseen. Jos vety-ympäristöön sopivia teräksiä löytyy, käydään läpi niiden vetyhaurastumista estävät ominaisuudet. Selvitetään myös, kuinka nämä ominaisuudet saadaan valmistettua. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettyjen lähteiden luotettavuus sekä ajankohtaisuus on varmistettu. Teräksen mikrorakenne vaikuttaa erittäin paljon siihen, kuinka vety vaikuttaa teräkseen. Teräkset, jotka ovat rakenteeltaan tilakeskeisiä, ovat alttiimpia vetyhaurastumiselle kuin esimerkiksi rakenteeltaan pintakeskeiset teräkset. Erityisen altis vetyhaurastumiselle on martensiittinen teräs. Vety kuitenkin haurastuttaa kaikkia teräksiä ja heikentää niiden mekaanisia ominaisuuksia, kuten lujuutta, kovuutta ja sitkeyttä. Kaikkien tässä työssä käsiteltyjen terästen plastisuus heikentyi huomattavasti vetyaltistumisen jälkeen. Teräksissä oli nähtävissä murtumapinnan muuttuminen sitkeästä hauraaksi lohkomurtumaksi ja näennäiseksi lohkomurtumaksi. Yleisin haurastumismekanismi oli vedyn edistämä lokaaliplastisuus (HELP) ja toiseksi yleisin oli vedyn edistämä epäkoheesio (HEDE). Vetyhaurastumista voidaan ehkäistä muun muassa lämpökäsittelemällä terästä ja lisäämällä siihen karbideja. Vetyhaurastuminen on monimutkainen tapahtuma, jota täytyy vielä tutkia. Vain näin voidaan kehittää entistä paremmin vety-ympäristöön soveltuvia teräksiä. It is important for hydrogen economy to research hydrogen’s effect on steel. Hydrogen can embrittle steel’s mechanical properties which makes transporting and storing hydrogen a problem. In this thesis, it is considered why hydrogen embrittlement happens to steel and how the embrittlement mechanism works. Multiple different steels are examined to get versatile understanding of hydrogen embrittlement. If a steel has properties that help fight embrittlement, those properties are studied, and their production methods are observed. This thesis is a literary review which uses reliable and diverse sources. The microstructure of a steel has a great impact on how hydrogen affects it. Steels that have a body centered lattice are more susceptible to hydrogen embrittlement than steels with a face centered lattice. Especially vulnerable to embrittlement is martensitic steel. Even if some steels are more susceptible than others, they all suffer from hydrogen embrittlement. Their mechanical properties, such as strength, hardness, and toughness, are weakened due to hydrogen. Every steel’s strain, that was examined in this thesis, reduced considerably due to hydrogen exposure. The fracture surfaces of the steels turned from a ductile fracture to a cleavage or quasi-cleavage fracture. The most common embrittlement mechanism was hydrogen enhanced localized plasticity (HELP) and the second most common was hydrogen enhanced decohesion (HEDE). Hydrogen embrittlement can be prevented by heat treating the steel and adding carbides into it. Hydrogen embrittlement is a complex process that requires more research. It is only then that manufacturing of steels suitable for a hydrogen atmosphere can occur.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Nurminen, Eero;
    Country: Finland

    Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää miten tuottohistoriaan perustuvat sijoitusstrategiat, momentum- ja winner-loser -strategia, ovat suoriutuneet Helsingin pörssissä vuosina 1991–2017. Sijoitusstrategioiden suoriutumista testattiin muodostamalla menestyjä- ja häviäjäportfolioita perustuen Helsingin pörssissä julkisesti noteerattujen yritysten tuottohistoriaan. Tutkimusaineisto koostuu yritysten osakkeiden kuukausittaisista tuottoaikasarjoista vuoden 1991 alusta vuoden 2017 loppuun. Portfolioiden suoriutumista analysoitiin ja vertailtiin hyödyntämällä Sharpen lukua sekä laskemalla niiden kumulatiivisia tuottoja. Lisäksi portfolioiden tuottoja verrattiin markkinatuottoihin. Tutkielmassa saavutetut tulokset antoivat viitteitä siitä, että kyseisellä aikavälillä momentum-strategian mukaisella sijoittamisella on ollut mahdollista saavuttaa markkinoita parempaa tuottoa. Winner-loser -strategian toimivuudesta ei sen sijaan saatu kovin vahvaa näyttöä. Parhaiten aikavälillä suoriutui momentum-strategian mukainen portfolio, joka muodostui edellisenä vuonna kuuden kuukauden tarkasteluperiodilla parhaiten suoriutuneista osakkeista. Lisäksi havaittiin, että momentum-strategian mukaisella sijoittamisella ei saavuteta yhtä korkeita tuottoja, kun portfolion tarkasteluperiodi ja osakkeiden vaihdantaväli on pidempi. The main objective of this bachelor's thesis was to find out how investment strategies based on past returns, the momentum and winner-loser strategy, performed on the Helsinki Stock Exchange in 1991–2017. The performance of investment strategies was tested by forming success and loser portfolios based on the return history of companies listed on the Helsinki Stock Exchange. The research material consists of monthly return time series of companies' shares from the beginning of 1991 to the end of 2017. The performance of the portfolios was analyzed and compared by utilizing the Sharpe ratio and calculating cumulative returns. In addition, portfolio returns were compared to market returns. The results obtained in the dissertation indicated that it was possible to achieve better returns than the market by investing in accordance with the momentum strategy during that period. On the other hand, there was not strong evidence of the effectiveness of the winner-loser strategy. The best-performing portfolio was based on the momentum strategy, consisting of the best-performing stocks in the previous year's six-month review period. In addition, it was found that investing in accordance with the momentum strategy does not achieve the same high returns when the portfolio review period and share trading interval are longer.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Ruosteenoja, Jouko;
    Country: Finland

    Tässä kandidaatintyössä tutkitaan suomalaisten teknologiayrityksien yritysjärjestelyitä, sekä kasvustrategioita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yritykset hyödyntävät yritysjärjestelyitä osana kasvustrategiaansa ja millaisia motiiveja yrityksillä on yritysjärjestelyihin liittyen. Tutkimuksessa vertaillaan myös mitä etuja epäorgaanisella kasvustrategialla on orgaaniseen verrattuna. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus ja siinä on hyödynnetty laajasti alan kirjallisuutta, sekä vertaisarvioituja artikkeleita. Liiketoiminnassa yritys jää jälkeen kilpailijoistaan ilman kasvua. Yritys voi kasvaa joko orgaanisesti tai epäorgaanisesti. Epäorgaaninen kasvu tapahtuu yritysjärjestelyiden avulla, kun taas orgaaninen kasvu tapahtuu yrityksen olemassa olevien resurssien avulla. Yritysjärjestely tarkoittaa prosessia, jossa yhdistellään tai hankitaan yrityksien osia tai omistusoikeuksia määräysvallan saavuttamiseksi. Yritysjärjestelyiden avulla voidaan nopeuttaa kasvua sekä saavuttaa strategisesti tärkeitä päämääriä, kuten uusia toimialueita, asiakkaita ja osaavia työntekijöitä. Erilaisilla työkaluilla yritysjärjestelyiden tehoa voidaan parantaa ja välttää myös pahimpien riskien realisoituminen. Käyttämällä Porterin viiden voiman mallia ja kriittisiä menestystekijöitä oikein, voi yritys laskea riskiä järjestelyn epäonnistumiseen. Osa suomalaisista teknologiayrityksistä suorittaa yritysjärjestelyitä huomattavan paljon, kun taas jotkut tekevät ainoastaan yhden tai kaksi järjestelyä koko elinkaarensa aikana. Yrityksiä vertailtaessa järjestelyiden motiivit osoittautuivat hyvin samanlaisiksi. Epäorgaaninen kasvu on orgaanista kasvua nopeampaa ja omistajien kasvaneiden odotusten vuoksi yritysjohto tavoitteleekin usein kasvua yritysjärjestelyiden avulla.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Saarinen, Tommi;
    Country: Finland

    Helsingin pörssiin on viime vuosina listautunut tavallista enemmän uusia yhtiöitä. Lisääntynyt listautumisaktiivisuus on herättänyt sijoittajien kiinnostuksen, ja keskustelu listautumisten pikavoittoilmiöstä on käynyt vilkkaana. Samalla pikavoittojen tavoittelusta on tullut sijoittajien keskuudessa yleistä ja iso osa listautujista onkin tuottanut hyvin kaupankäynnin alkaessa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella viime vuosien listautumisanteja lyhyen aikavälin sijoituskohteina. Samalla tutkielma luo ajantasaisen katsauksen viime vuosien listautumisantien lyhyen aikavälin tuottoihin Helsingin pörssissä. Aikaisemmat akateemiset tutkimukset ovat osoittaneet listautumisten olevan keskimäärin tuottoisia lyhyen aikavälin sijoituskohteita. Tästä syystä onkin perusteltua olettaa, että näin on ollut myös tämän tutkielman viiden vuoden pituisella tutkimusperiodilla. Tutkielman tulokset eivät poikenneet ennakko-odotuksista, vaan ne toistivat aikaisempien akateemisten tutkimusten linjaa. Listautumisten todettiin tuottaneen ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 11,1 %. Tuotot ylittivät vertailuindeksin tuoton kaikilla tutkimuksen tarkastelujaksoilla. Näin ollen listautumiset vaikuttavat olleen tuottoisia lyhyen aikavälin sijoituskohteita Helsingin pörssissä vuosina 2017–2021. Tutkimuksessa ei kuitenkaan huomioitu listautujien riskitasoja tai reaalimaailman kitkatekijöiden vaikutuksia sijoittajan saamiin todellisiin tuottoihin. Helsinki Stock Exchange has seen an increase in the number of IPOs in recent years. Increased IPO activity has attracted investor interest, and the debate over the initial-return phenomenon has been active. Simultaneously, the pursuit of short-term IPO returns has become more common, and a large proportion of issuers have performed well at the start of trading. The purpose of this bachelor’s thesis is to review IPOs as short-term investment opportunities and give an up-to-date report of the returns from recent IPOs in the Helsinki Stock Exchange. Previous academic studies have shown that, on average, IPOs are profitable short-term investment opportunities. Consequently, it is expected that this is also the case in this study consisting of data from the last five years. Rather than deviating from the expectations, the results from this study reiterated the results from previous studies. The first day returns of IPOs were 11,1 %. The returns also exceeded the benchmark index in all reference periods. Therefore, IPOs seem to have been worthy investment opportunities in Helsinki Stock Exchange in 2017–2021. The study didn’t account for risk or other factors possibly impacting investor returns such as transaction fees.

Send a message
How can we help?
We usually respond in a few hours.