Advanced search in
Research products
arrow_drop_down
Searching FieldsTerms
Any field
arrow_drop_down
includes
arrow_drop_down
Include:
16,599 Research products, page 1 of 1,660

  • Other research products
  • 2022-2022
  • FI
  • Finnish

10
arrow_drop_down
Date (most recent)
arrow_drop_down
  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Suikkanen, Sara; Soukkio, Paula; Kukkonen-Harjula, Katriina; Kautiainen, Hannu; Hupli, Markku;
    Publisher: Kela
    Country: Finland

    Tutkimuksessa selvitetään, miten vuoden pituinen harjoittelu kahdesti viikossa kotona fysioterapeutin ohjauksessa vaikuttaa kaatumishuolestuneisuuteen, ravitsemustilaan, masennusoireisiin ja sosiaaliseen tukeen henkilöillä, joilla on lonkkamurtuma tai gerastenia, sekä kaatumisten määrään ja gerastenian esiintymiseen lonkkamurtumapotilailla. Lisäksi tarkastellaan omaisten kuormittuneisuutta ja tuen tarvetta. Molemmat tutkittavat ryhmät satunnaistettiin erikseen vuodeksi a) ohjattuun kotona tapahtuvaan liikuntaharjoitteluun tai b) tavanomaiseen hoitoon. Osa tutkittavien kanssa samassa taloudessa asuvista omaisista osallistui kyselytutkimukseen. Tutkimuksen alussa sekä kolmen, kuuden ja 12 kuukauden kuluttua tehtävillä mittauksilla mitattiin kaatumishuolestuneisuutta, kaatumisten lukumäärää, gerastenian esiintyvyyttä, ravitsemustilaa, sosiaalista tukea ja omaisten kokemaa kuormittuneisuutta. Lonkkamurtuman saaneiden (n = 121) keski-ikä oli 81 vuotta, 75 % oli naisia ja 60 %:lla oli reisiluun kaulan murtuma. Gerasteenisten (n = 299) keski-ikä oli 82 vuotta, 75 % oli naisia, 39 %:lla oli gerastenia ja 61 %:lla sen esiaste. Vuoden kestänyt ohjattu liikuntaharjoittelu vähensi lonkkamurtuman saaneiden tutkittavien gerastenian esiintyvyyttä ja gerasteenisten henkilöiden kaatumishuolestuneisuutta ja masennusoireita. Harjoittelulla ei ollut vaikutusta muihin mitattuihin muuttujiin. Harjoittelu ei myöskään vaikuttanut omaisten (n = 43) kokemaan kuormitukseen tai tuen tarpeeseen. 40,00 euroa peerReviewed

  • Other research product . 2022
    Open Access Finnish
    Authors: 
    Kela;
    Publisher: Kela
    Country: Finland

    Kelan sairausvakuutustilasto 2021 sisältää keskeiset tiedot sairausvakuutuslain perusteella maksettavista sairauspäivärahoista, erityishoitorahasta ja sairaanhoitokorvauksista. Julkaisu tarjoaa tilastoja näiden etuuksien saajista, etuuksien käytöstä (esimerkiksi sairauspäivärahapäivistä ja lääkärissäkäynneistä) sekä maksettujen etuuksien rahamääristä. Julkaisussa esitetään lisäksi tilasto maksetuista vanhempainpäivärahoista. undefined

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Lautamo, Tiina; Juntunen, Kristiina; Lällä, Kaisa; Pikkarainen, Aila;
    Publisher: Kela
    Country: Finland

    Tässä raportissa kuvataan nuorten aikuisten ja ikääntyneiden aikuisten toimijuuden itsearviointiin kehitetyn ATPA19-itsearviointityökalun (Assessment Tool of Perceived Agency, ATPA19) teoreettiset perusteet ja luotettavuustutkimuksen vaiheet päätuloksineen. Lisäksi esitetään työkalun käyttöä koskevia suosituksia. Uusimmassa kuntoutusta koskevassa keskustelussa kuntoutumisen tavoitteena on korostunut kuntoutujien toimijuuden ja osallistumisen edistäminen sekä näiden tukeminen erilaisissa arjen ympäristöissä. Jos kuntoutuksen tavoitteet keskittyvät näihin toimintakeskeisiin ilmiöihin, tulisi myös arvioinnin kohdentua niihin. Samalla henkilön omat näkemykset päivittäisen elämänsä mahdollisuuksista ja haasteista voidaan kattavammin ottaa kuntoutusinterventioiden lähtökohdiksi. ATPA19-itsearviointityökalun avulla voidaan arvioida henkilön koettua toimijuutta ja tukea samalla häntä tuomaan arviointikeskusteluun omia näkemyksiään toimijuudestaan ja sen eri osa-tekijöistä. Lisäksi arviointi tuo esille niitä henkilön itsensä nimeämiä toimintoja, jotka tuovat voimavaroja arkeen, mutta myös niitä, jotka vievät voimia. Näiden pohjalta voidaan keskustella henkilön toivomista muutostarpeista, joista puolestaan muodostuvat luontevasti kuntoutuksen tavoitteet ja interventioiden painotukset. Koetun toimijuuden itsearviointi täydentää ja laajentaa osaltaan toimintakykylähtöisen kuntoutuksen arviointiperinnettä. ATPA19-itsearviointityökalua suositellaan käytettäväksi itsearviointiin joko haastatellen tai itsenäisesti täyttäen. Kohderyhmäksi on määritelty aikuiset henkilöt, joilla on riittävät valmiudet kuvata ja pohtia omaa toimijuuttaan. nonPeerReviewed

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Lähteenniitty, Aurora; Riukulehto, Sulevi;
    Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
    Country: Finland

    Tämä dokumentointijulkaisu sisältää Katson maalaismaisemaa (Kama) -hankkeessa Teuvalla vuosina 2020–2021 järjestettyjen keskustelutilaisuuksien virikeaineistot ja keskustelujen kuvaukset. Hankkeessa selvitettiin, miten asukkaat ovat kokeneet maaseudun kulttuurimaiseman muutokset viime vuosikymmeninä. Hankkeessa kerättiin kokemusperäistä etnografista tietoa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan eri asukasryhmiltä kahdeksassa työpajassa, jotka pidettiin eri puolilla kuntaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin virikekeskusteluja. Työpajoissa hyödynnettiin vanhoja ja uusia valokuvia Teuvalta. Hankkeen toteuttaja oli Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry, Teuva-Seura ry, Teuvan kunta ja Teuvan seurakunta. Työpajojen järjestämiseen osallistuivat myös teuvalaiset kylät, seurat ja yhdistykset. Rahoittajina hankkeessa ovat Euroopan maaseuturahasto ja Leader Suupohja sekä Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry ja Teuvan kunta.

  • Other research product . 2022
    Open Access Finnish
    Authors: 
    Kela;
    Publisher: Kela
    Country: Finland

    Tilasto Suomen työttömyysturvasta 2021 sisältää keskeiset tiedot työttömyyskassojen maksamasta työttömien ansioturvasta ja Kelan maksamasta työttömien perusturvasta. Julkaisu tarjoaa tilastoja työttömyysturvan saajista, maksetuista euromääristä ja korvattujen päivien määristä. undefined

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Heijala, Maikki; von Zansen, Anna;
    Publisher: Zenodo
    Project: AKA | Digital support for train... (322619)

    The interview frame for the teacher interviews carried out in the DigiTala project in spring 2022. Four teachers teaching Finnish or Swedish as a second language were interviewed about how they teach and assess speaking skills and what kind of opinions and views they have about the language assessing tool DigiTala and the automated feedback it gives.

  • Other research product . Other ORP type . 2022
    Open Access Finnish
    Authors: 
    Riukulehto, Sulevi; Lähteenniitty, Aurora;
    Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
    Country: Finland

    Miten asukkaat ovat kokeneet maaseudun kulttuurimaiseman muutokset viime vuosikymmeninä? Tämän raportin kokemusperäinen etnografinen tieto kerättiin Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan eri asukasryhmiltä kahdeksassa työpajassa, jotka pidettiin eri puolilla kuntaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin virikekeskusteluja. Työpajoissa hyödynnettiin vanhoja ja uusia valokuvia Teuvalta. Aineistojen pohjalta laadittiin kuvaus maiseman muutoskokemuksista, jossa tarkastellaan teuvalaisen maiseman muutosta niin luonnonympäristön, rakennetun ympäristön kuin aineettoman kulttuurisen ympäristönkin osalta. Hankkeen toteuttaja oli Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry, Teuva-Seura ry, Teuvan kunta ja Teuvan seurakunta. Työpajojen järjestämiseen osallistuivat myös teuvalaiset kylät, seurat ja yhdistykset. Rahoittajina hankkeessa ovat Euroopan maaseuturahasto ja Leader Suupohja sekä Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry ja Teuvan kunta.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Kujala, Susanna; Hakala, Outi;
    Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
    Country: Finland

    Critical Metals Ltd subsidiary Recycling Industries Scandinavia AB is planning to build a vanadium recovery plant (VRP) in Pori, Finland. The plant will recover vanadium from industrial by-products and use CO2 gas captured from local manufacturing processes. The facility will realise circular economy ideas in the vanadium production. As vanadium is a valuable material for several major industries but is not produced in the EU, the European Commission has classified vanadium as a critical raw material. The aim of this study is to evaluate the regional economic impact that the vanadium recovery plant in Pori could exert. The evaluation focuses on the Satakunta region surrounding the plant, but also considers other Finnish regions along with the impact at the national level. The study period covers both investment and operation phases, starting from 2023 and continuing until 2035. The assessment, which was conducted utilising a dynamic computable general equilibrium model, RegFinDyn, considers the VRP’s direct economic impact as well as the indirect impact. Thus, the results provide a wider picture of the facility’s regional economic implications. According to the evaluation, the economy of Satakunta would benefit from the realisation of the VRP. During the investment phase (in 2023 and 2024), regional GDP, employment, and private consumption in particular would rise due to increased investments, intensive construction, and increased labour incomes. During the operative phase (2025−2035), export (domestic and foreign) would increase by about 1% compared with the baseline. Regional GDP would rise almost as much. Employment and private consumption would rise about 0.3−0.5% compared with the baseline. The VRP would have a positive impact on the regional population as well. The impact of the VRP on employment in Satakunta would be highest during the second investment year, amounting to about 650 person-years. The employment impact would be several hundred person-years (about 240−370) during the operative years as well. The positive employment impact would focus on several industries. During the investment years, employment would rise in construction in particular, but other industries would also benefit such as the manufacture of other non-metallic mineral products; the wholesale and retail trade; professional, scientific, and technical activities; the manufacture of machinery and equipment; accommodation and food service activities, along with other service activities. Respectively, in the operative phase, the employment effect would concern several industries. The plant itself would directly employ 101 people, but in addition to that, industries like the wholesale and retail trade, transportation and storage, as well as construction would benefit from the VRP, underlining the importance of the plant’s indirect effects. The VRP would affect not only Satakunta but also several other regions and the national economy. For example, the VRP would impact national GDP, employment, and export. Results reveal that the investment phase would create a relatively high peak in the national employment level, the impact clearly being bigger at the national level than in Satakunta alone. During the operative phase, the national employment impact would be several hundred (about 300−500) person-years, which is slightly more than the impact on Satakunta alone. The evaluation results suggest positive regional economic impacts, which supports the findings of earlier Finnish studies along with the societal aspirations of creating economic benefits with the transition to circularity. At the same time, this assessment highlights the significance of Pori and other medium-sized Finnish cities: activities to attract investments and business ventures to such cities are widely reflected in regional development, and they may also benefit other areas and even the national economy.

  • Other research product . Other ORP type . 2022
    Open Access Finnish
    Authors: 
    Siltovuori, Venla; Rutanen, Juha;
    Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
    Country: Finland

    Luonnontuotealan hanketoimintaa tarkasteltiin monipuolisesti eri näkökulmista. Tarkastelussa keskityttiin hankkeiden toimintaan ja toimenpiteisiin, rahoitukseen, toteutusalueisiin ja toteuttajatahoihin. Hankkeiden osalta arvioitiin, miten niiden toiminta toteutti Luonnontuotealan toimintaohjelmaan (Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa – luonnontuotealan toimintaohjelma 2020) sisältyviä toimenpiteitä. Tarkastelussa keskityttiin ensiksi ajanjaksoon 2019–2021, jonka aikana toimi yhteensä 90 luonnontuotealan kehittämishanketta. Yksinomaan tutkimusta sisältäneitä hankkeita tai investointihankkeita ei otettu mukaan tarkasteluun. Lisäksi tarkasteltiin suurempana kokonaisuutena vuosina 2015–2021 toteutettuja hankkeita. Vuosina 2015–2021 toiminnassa olleita hankkeita tunnistettiin yhteensä 149. Alan kehittämishankkeita toteutettiin monipuolisesti ympäri Suomen. Eniten alan kehittämistoimintaa oli vuosina 2015–2021 Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Hankkeiden päärahoittajina toimivat Manner-Suomen maaseudun ohjelma (sekä ELY-keskusten että Leader-yhdistysten kautta), Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto sekä kansainväliset rahoitusohjelmat. Osalla hankkeista rahoittaja oli jokin muu, esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö. Vuosina 2015–2021 toimineiden hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio oli 46 339 433 €. Kun kaksi huomattavasti muita suurempaa hanketta jätettiin pois tarkastelusta, oli ajanjakson hankkeiden kustannusarvio yhteensä 34 204 448 €. Hankkeiden päätoteuttajia tarkasteltiin ajanjaksolta 2015–2021, ja havaittiin, että eniten alan kehittämistoimintaa toteuttivat Luonnonvarakeskus (21 hanketta) ja kunnalliset toimijat (20 hanketta). Kunnallisiksi toimijoiksi määriteltiin kunnat ja erilaiset kuntien kehittämistoiminnot. Hyvin ahkeria hankkeiden toteuttajia olivat myös yliopistot (18 hanketta), ammattikorkeakoulut (18 hanketta) sekä 4H-järjestö (16 hanketta), joka toteutti hankkeita sekä valtakunnallisesti että paikallisyhdistyksissään. Paljon hankkeita oli lisäksi Suomen metsäkeskuksella (12 hanketta), ProAgrian Maa- ja kotitalousnaisilla (11 hanketta), ammatillisilla oppilaitoksilla (9 hanketta) ja Arktiset Aromit ry:llä (7 hanketta). Näihin kategorioihin kuulumattomat päätoteuttajatahot toteuttivat 16 hanketta. Luonnontuotealan toimintaohjelmassa 2020 määritellään neljä keskeistä luonnontuotealan toiminnan painoalaa. Painoalat ovat 1) Raaka-ainetuotannon kehittäminen, 2) Jalostusarvoa lisäävä tuotekehitys, 3) Lisäarvon tuottaminen matkailu- ja hyvinvointipalveluihin sekä 4) Tutkimuksen, teknologian ja osaamisen kehittäminen. Eniten hankkeissa kehitettiin innovatiivista, jalostusarvoa lisäävää tuotekehitystä sekä kestävää, markkinavetoista raaka-ainetuotantoa. Aktiivisesta luonnontuotealan kehittämistoiminnasta huolimatta alalla on tiettyjä haasteita ja on tärkeää, että kehittämistä jatketaan. Alalle tyypillisiä haasteita ovat esimerkiksi raaka-aineen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen vaikeudet sekä etenkin pienten yritysten toimintaa jarruttava byrokratia. Yhteistyön vähyys ja yritysten pieni koko tuovat haasteita koskien myyntiä ja kansainvälistymistä. Haasteiden tunnistaminen on kuitenkin ensimmäinen askel kohti muutosta ja on arvokasta, että on tiedossa mihin kehittämistoimia olisi tärkeää kohdistaa.

  • Open Access Finnish
    Authors: 
    Korhonen, Mirka;
    Country: Finland

    Yrityksen brändi muodostuu asiakkaan muodostaman mielikuvan ja kokemuksen kautta. Yritys rakentaa brändiään toiminnalla, viestinnällä ja visuaalisella ilmeellä. Brändin rakennus on jatkuva prosessi ja sen tehtävänä on yrityksen arvon kasvattaminen. Projektityön tavoitteena oli tutkia yksityisten apteekkareiden apteekeissaan toteuttamaa brändiä, sen rakentamiseksi käytettyjen keinojen laajuutta ja markkinointia. Projektityössä tunnistettiin mitä brändiä apteekit toteuttivat, valitut apteekin brändin erottautumistekijät, kotisivu-/verkkoapteekki-, apteekkiketju- ja kanta-asiakasjärjestelmästatusta, ja apteekkien käyttämiä omia ja ostettuja markkinointikanavia. Tutkimus apteekkareille (n=605) toteutettiin sähköisenä kyselynä (Webropol), jossa hyödynnettiin strukturoituja kysymyksiä. Tutkimukseen osallistujat olivat Suomen Apteekkariliiton jäseniä. Kerätty aineisto siirrettiin Exceliin (versio 2208) kuvailevaa tilastotieteellistä analyysia (suorat jakaumat) varten. Kyselyyn vastasi 224 (vastausprosentti 37 %) apteekkaria. Yleisimmin (44 %) apteekkarit näyttivät toteuttavan apteekissaan pääasiallisesti Suomen Apteekkariliiton brändiä ja yleisimmin valittu (83 %) apteekin brändin erottautumistekijä oli asiantunteva henkilökunta ja asiakaspalvelun laatu. Yli puolella (64 %) näytti olevan omat kotisivut, mutta ei verkkoapteekkia. Kun apteekilla oli verkkoapteekki (35 % vastaajista), näytti se toimivan yhtä usein kotisivuna kuin erillisessä verkko-osoitteessa omalla liiketoimintanimellä. Suurin osa apteekkareista (75 %) kuului apteekkiketjuun ja jakoi asiakkailleen lehteä, ja hieman yli puolella (53 %) näytti olevan käytössä kanta-asiakas- tai etuohjelma. Apteekkarit näyttivät käyttävän yleisimmin omina markkinointikanavina kotisivuja/verkkoapteekkia (85 %) ja Facebook sivuja (84 %). Kotisivuja/verkkoapteekkia käytettiin yleisemmin enemmän brändimarkkinointiin (42 %) kuin sekä brändi- että tuote-/kampanjamarkkinointiin (31 %) tai kuin tuote-/kampanjamarkkinointiin (27 %). Apteekkarit näyttivät ostavan yleisimmin mainostilaa sanomalehdestä (80 %) ja sponsorointina (49 %). Useimpia brändin rakentamisen keinoja näyttivät toteuttavan apteekkarit, joiden apteekit sijaitsivat kaupungeissa, ja joiden läheisyydessä toimi toisia apteekkeja. Apteekin koon kasvaessa käytettyjen brändin rakentamisen keinojen ja omien markkinointikanavien keskimääräinen lukumäärä näytti lisääntyvän.

Send a message
How can we help?
We usually respond in a few hours.