• Research dataclose
• Research softwareclose
• Other research productsclose
• 2018-2022close
• Finnish close
• LUTPub close

Organisaatiot joutuvat reagoimaan yhä ankarampaan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Tullessamme 2020-luvulle itseohjautuvuus on noussut uudelleen esiin yhtenä mahdollisuutena etsittäessä ratkaisuja tehokkuuden, ketteryyden ja työhyvinvoinnin haasteisiin. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan ole pelkästään uuden teknologian yritysten tai vastaperustettavien yhtiöiden yksinoikeus, vaan sitä voivat harjoittaa ja siitä voivat hyötyä myös vakiintuneet organisaatiot. Sinfoniaorkesteri edustaa tällaista vuosisatojen aikana kehittynyttä, muodollisesti hierakkiseksi muodostunutta organisaatiota. Kun sen johdossa on kapellimestari, jota on pitkään pidetty johtamisen romantisoituna ideaalina, itseohjautuvuuden etsimistä orkesterista voinee pitää yllättävänä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on sinfoniaorkesterin itseohjautuvuuden erittely ja sen tarjoaminen muiden vaativaa ryhmätyötä tekevien organisaatioiden käyttöön. Tavoitteesta johdettu tutkimuksen pääkysymys kuuluu: Mitä sinfoniaorkesterin itseohjautuvuus on ja kuinka sitä voidaan soveltaa muissa organisaatioissa? Tämä väitöskirjatutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tapauksina oli kaksi ammattiorkesteria, Sinfonia Lahti sekä Savonlinnan oopperajuhlaorkesteri. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin yhteensä 55 muusikkoa. Haastattelujen lisäksi empiiristä aineistoa kertyi huomattava määrä osallistuvalla havainnoinnilla. Kertyneelle materiaalille suoritettiin sisällönanalyysi, jossa hyödynnettiin abduktiivista päättelyä, ts. teoria ja empiirinen aineisto olivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tutkimustulosten mukaan yksilön itseohjautuvuudella on suuri merkitys orkesterin itseohjautuvuuteen. Soittajasukupolvien saatossa kerääntynyt hiljainen tieto on myös merkittävässä roolissa, etenkin käytännön kysymyksiä ratkottaessa. Kokonaisvaltainen tahdistuminen antaa puitteet reaaliaikaiseen päätöksentekoon. Hiljainen tieto on myös oleellinen itseohjautuvuutta motivoiva taustatekijä yhdessä työn merkityksellisyyden kokemuksen kanssa. Tutkimustulosten mukaan orkesteri saa olla itseohjautuva muusikoiden henkilökohtaisessa harjoittelussa sekä silloin, kun kapellimestari kutsuu orkesterin itseohjautuvuuteen. Sen täytyy olla itseohjautuva kapellimestarin ollessa epäpätevä tai siinä tapauksessa, kun hänen ja orkesterin henkilökemiat eivät kohtaa. Itseohjautuvuus toteutuu neliulotteisena ilmiönä. Ulottuvuudet ovat orientoiva–proaktiivinen, orientoiva–reaktiivinen, operationaalinen–proaktiivinen ja operationaalinen–reaktiivinen. Orkesterin itseohjautuvuus kehkeytyy tilannesidonnaisesti. Muut organisaatiot voivat löytää oman itseohjautuvuutensa analysoimalla siihen tarkoitukseen tarjottua teoreettista mallia sekä käytännön työkalupakkia, joka on saanut nimen ORKKANISOINTI. The increasingly fierce global competition has compelled organizations to respond. When coming to the 2020s, self-direction has re-emerged as one possibility to find solutions to the challenges of efficiency, agility, and well-being at work. However, self-direction is not an exclusive right of new technology companies, start-ups, and spin-offs, but it can also be practised and benefited by established organizations. A symphony orchestra represent an organization that has developed to its formally hierarchical form over the centuries. Directed by a conductor, long considered the romanticized ideal of leadership, the search for self-direction in a symphony orchestra may seem surprising. The objective of this study is to analyse self-direction in a symphony orchestra and to offer the outcome to other organizations engaged in demanding teamwork. The main research question is: What is the self-direction in a symphony orchestra and how can it be applied in other organizations? This doctoral dissertation is a qualitative case study. Two professional orchestras were studied, namely Sinfonia Lahti and Savonlinna Opera Festival orchestra. A total of 55 musicians were interviewed for the research material. In addition to the interviews, a considerable amount of empirical material was accumulated through participatory observation. Content analysis on the research material was performed by utilizing abductive reasoning, in other words, theory and empirical data were in constant interaction. The findings seem to indicate that individual self-direction is of great importance for the orchestra´s self-direction. Tacit knowledge, accumulated over generations, also plays a significant role, especially when solving practical issues. Comprehensive entrainment provides a framework for real-time decision-making. Tacit knowledge is also an essential background factor motivating self-direction, together with the experience of the relevance of work. According to the findings, an orchestra is allowed to be self-directed when musicians are practising individually or when the conductor invites the ensemble to self-direction. The orchestra is forced to act in a self-directed way when the conductor is incompetent or when the chemistries of the conductor and the orchestra do not meet. Selfdirection can be represented as a four-dimensional phenomenon. The dimensions are: orientative-proactive, orientative-reactive, operational-proactive, and operational-reactive. Self-direction in an orchestra emerges situationally. Other organizations may find their own ways of self-direction by analysing the theoretical model provided, and by using a practical work-tool developed for organizations, called ORCHESTZATION.

Virtuaaliteknologia on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta se ei ole kuitenkaan vielä saavuttanut kovin merkittävää markkinaosuutta esimerkiksi pelimarkkinoilla. Tässä työssä lähdetään tutkimaan tarjoaisiko virtuaalitodellisuus kuitenkin pienemmästä suosiostaan huolimatta parempia pelikokemuksia käyttäjille. Tässä työssä tutkitaan kuinka immersoivia pelikokemuksia käyttäjät ovat kokeneet virtuaalilaitteistolla ja verrataan näitä kokemuksia vastaaviin pelikokemuksiin perinteisemmällä pelilaitteistolla. Tässä tutkimuksessa pelikokemukset rajattiin seikkailu tai toimintapeleihin ja verrattavaksi perinteisemmäksi kokemukseksi valittiin pöytätietokoneella suoritettu pelikokemus. Käyttäjien kokemukset kerätään kyselytutkimuksella ja tämän tuloksia sitten verrataan toisiinsa. Tämän jälkeen käymme läpi mitä tuloksia saavutettiin, ja mistä nämä tulokset mahdollisesti johtuvat. Virtual reality has been on the markets for some time, but it hasn’t reached that significant market share example in the gaming markets. In this research, we will research if virtual reality might offer better gaming experiences to the users despite being less popular. In this work, we are going to study how immersive experiences users have had while playing with virtual reality equipment and how these experiences compare to similar experiences when playing with more traditional equipment. In this research, the gaming experience is limited to adventure or action games and the more traditional experience is declared to be games played with pc. Data from users was collected by doing a survey which then was compared. After this, we go through the results and discuss what may be the reason behind them.

Tässä kandidaatintyössä ideoitiin mitä uusi OEE-mittausjärjestelmä tulee pitämään sisällään. Kandidaatintyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja haastattelujen avulla uuden mittausjärjestelmän ideoimiseksi. Työssä tutkittiin nykytilaa sekä selvitettiin näkemyksiä uuden mittausjärjestelmän suhteen. Lisäksi työssä perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen avulla, miten mittaustulosta saataisiin tarkemmaksi. Uusi järjestelmä täytyy vielä rakentaa ja toteuttaa käytännössä. Uuden järjestelmän toteutuessa se tulee helpottamaan esimiesten ja johdon raportoinnin sujuvuutta ja käytännöllisyyttä. Uusien raporttien pohjalta pystytään muokkaamaan toimintatapoja ja läpimenoaikoja taloudelliseksi. Työn toimeksiantaja on Valmet Technologies Oy. The aim of this bachelor’s thesis was to innovate what new OEE-measurement system will include. This bachelor’s thesis consists of literary survey and interviews. The present condition of OEE-measurement system was inspected. The accuracy of OEE was studied with the help of literature review. The new system needs to be built and put into practice. When the new system comes into use, it will help superiors and company management report fluently and more practically. It helps to modify working methods and delivery cycle more cost-effective. The work was made for Valmet technologies Oy.

Tässä kandidaatintyössä tutkitaan suomalaisten teknologiayrityksien yritysjärjestelyitä, sekä kasvustrategioita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yritykset hyödyntävät yritysjärjestelyitä osana kasvustrategiaansa ja millaisia motiiveja yrityksillä on yritysjärjestelyihin liittyen. Tutkimuksessa vertaillaan myös mitä etuja epäorgaanisella kasvustrategialla on orgaaniseen verrattuna. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus ja siinä on hyödynnetty laajasti alan kirjallisuutta, sekä vertaisarvioituja artikkeleita. Liiketoiminnassa yritys jää jälkeen kilpailijoistaan ilman kasvua. Yritys voi kasvaa joko orgaanisesti tai epäorgaanisesti. Epäorgaaninen kasvu tapahtuu yritysjärjestelyiden avulla, kun taas orgaaninen kasvu tapahtuu yrityksen olemassa olevien resurssien avulla. Yritysjärjestely tarkoittaa prosessia, jossa yhdistellään tai hankitaan yrityksien osia tai omistusoikeuksia määräysvallan saavuttamiseksi. Yritysjärjestelyiden avulla voidaan nopeuttaa kasvua sekä saavuttaa strategisesti tärkeitä päämääriä, kuten uusia toimialueita, asiakkaita ja osaavia työntekijöitä. Erilaisilla työkaluilla yritysjärjestelyiden tehoa voidaan parantaa ja välttää myös pahimpien riskien realisoituminen. Käyttämällä Porterin viiden voiman mallia ja kriittisiä menestystekijöitä oikein, voi yritys laskea riskiä järjestelyn epäonnistumiseen. Osa suomalaisista teknologiayrityksistä suorittaa yritysjärjestelyitä huomattavan paljon, kun taas jotkut tekevät ainoastaan yhden tai kaksi järjestelyä koko elinkaarensa aikana. Yrityksiä vertailtaessa järjestelyiden motiivit osoittautuivat hyvin samanlaisiksi. Epäorgaaninen kasvu on orgaanista kasvua nopeampaa ja omistajien kasvaneiden odotusten vuoksi yritysjohto tavoitteleekin usein kasvua yritysjärjestelyiden avulla.

Jätevedenpuhdistus on alati kehittyvä teknologian ala, sillä väestömäärä kasvaa ja teollisuuden alat kasvavat sekä kehittyvät jatkuvasti. Jäteveden biologinen puhdistaminen on todella yleistä ympäri maailman, mutta sen rinnalle sekä korvaaviksi menetelmiksi on keksitty monia uusia innovaatioita, jotka poistavat jätevedestä esimerkiksi orgaanisia aineita entistä tehokkaammin. Tehokas ja toimiva jätevedenpuhdistus takaa myös vesiekosysteemien säilymisen hyvinvoivina, sillä monet puhdistetut jätevedet lasketaan puhdistamoilta takaisin vesistöihin. Tämä kandidaatintyö on tehty yhteistyössä Metsä Board Simpeleen kartonkitehtaan kanssa, ja työn tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta. Työssä tarkastellaan Simpeleen kartonkitehtaan jätevedenpuhdistamoa sekä puhdistamon jätevedenpuhdistusprosessia. Työn teoriaosuudessa paneudutaan jätevedenpuhdistukseen vaikuttavaan lainsäädäntöön sekä direktiiveihin niin kansallisella, kuin kansainväliselläkin tasolla. Lisäksi teoriaosuudessa esitellään yleisimmät teollisuuksien jätevesien puhdistusmenetelmät. Työn käsittelyosuudessa on tarkoitus perehtyä muutamaan jätevedenpuhdistuksen teknologiaan, jotka olisivat mahdollisia hyödynnettäviksi osana Simpeleen kartonkitehtaan jätevedenpuhdistamon nykyistä puhdistusprosessia. Wastewater treatment is an ever-developing field of technology, as the population is growing and the industries are growing and developing constantly. Biological purification of waste water is really common all over the world, but many new innovations have been invented alongside it and as replacement methods, which can remove for example organic substances from waste water more efficiently. Efficient and functional wastewater treatment also guarantees that water ecosystems remain healthy, as many treated wastewaters are released from treatment plants back into waterways. This bachelor's thesis has been done in cooperation with Metsä Board Simpele cardboard factory, and the research method of the thesis is a literature review. The work examines the wastewater treatment plant of Simpele cardboard factory and the wastewater treatment process of the treatment plant. In the theoretical part of the work, we focus on legislation and directives affecting wastewater treatment at both national and international levels. In addition, the theory part presents the most common methods of cleaning industrial wastewater. In the processing part of the work, it is intended to learn about a few wastewater treatment technologies that could be used as part of the current cleaning process of the Simpele cardboard factory's wastewater treatment plant.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää joustavan strategian tunnuspiirteet sekä selvittää, kuinka niiden avulla organisaatio voi muuttaa omaa toimintaansa toimintaympäristön muutoksen keskellä. Työ toteutettiin pääasiassa kirjallisuuskatsauksena, jonka lisäksi työn loppupuolella on pienimuotoinen haastattelu. Teoriaosassa määritellään keskeisimmät strategian joustavuuteen liittyvät käsitteet ja elementit sekä tutustutaan tarkemmin työkaluihin, joilla voidaan määrittää toimintaympäristöä ja varautua sen muutoksiin. Haastattelussa tutustutaan kahteen toimijaan ja siihen, miten pandemia on niiden toimintaan vaikuttanut. Teorian lisäksi tarkastellaan ja analysoidaan kahden kolmannella sektorilla toimivan case-organisaation vastauksia teoriaosuuden pohjalta esitettyihin kysymyksiin. Tutkimuksessa havaitaan pandemian vaikuttaneen huomattavasti toimijoihin sekä muuttaneen niiden toimintatapoja. Tutkimuksen perusteella ilmenee, että strategiasta ei tulee joustavaa yhdessä yössä, vaan muutos on pystyttävä juurruttamaan yrityskulttuuriin ja toimintaperiaatteisiin. Strategiasta muodostuu joustava kokonaisuus usean piirteen ja toimen tuloksena. Joustava strategia antaa hyvät valmiudet erilaisten tilannesimulaatioiden varalle erilaisine konkreettisine keinoineen, ja strategian joustavat ominaispiirteet tukevat niiden toteuttamisessa hädän hetkellä.

Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli analysoimalla ja vertailemalla nykyaikaisia linjauslaitteita ja -menetelmiä löytää pääkiertopumpun moottorin linjaamiseen soveltuvat laitteet ja menetelmät. Loviisan ydinvoimalaitoksella käytössä olevien pääkiertopumppujen rakenteen suunnitteluratkaisut ovat ainutkertaisia. Pääkiertopumppuja ei voida verrata muihin vastaaviin pystyrakenteisiin pumppuihin huollon ja linjauksen osalta. Tutkimuksessa selvitettiin ja suunniteltiin nykyaikaisia linjausmenetelmiä pääkiertopumpun moottorin linjaamiseen yhteistyössä linjauslaitteiden valmistajien ja jälleenmyyjien kanssa. Kandidaatintyöstä saatujen tulosten perusteella löytyi laserlinjauslaite, jota tulisi testata käytännössä ydinvoimalaitoksella. Työn toimeksiantajana toimi Fortum Power and Heat Oy. The aim of this bachelor's thesis was to find suitable equipment and methods for aligning the main circulation pump motor by analyzing and comparing modern alignment equipment and methods. The design solutions for the main circulation pumps used at the Loviisa nuclear power plant are unique. Main circulation pumps cannot be compared to other similar vertical pumps in terms of maintenance and alignment. The study investigated and designed modern alignment methods for aligning the main circulation pump motor in collaboration with alignment equipment manufacturers and resellers. Based on the results of the bachelor's thesis, a laser alignment device was found that should be tested in practice at a nuclear power plant. The work was commissioned by Fortum Power and Heat Oy.

Tässä kandidaatintyössä tutkitaan VTT:n julkaisemassa ”Energy visions 2030 for Finland” -kirjassa esiteltyjä energiaskenaarioita sähkön kulutuksen ja tuotannon osalta. Työn tavoitteena oli selvittää, miltä osin skenaariot ovat osanneet ennakoida sähkön kulutuksen ja tuotannon kehitystä ja toisaalta miltä osin kehitys on ollut ennakoidusta poikkeavaa. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, mitkä syyt ovat johtaneet siihen miksi kehitys on poikennut ennakoidusta. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Pääaineistona on käytetty edellä mainittua kirjaa ja skenaarioiden arvioita sähkön kulutuksesta ja tuotannosta on verrattu pääosin tilastokeskuksen antamiin tietoihin. Tämän työn teoriaosuus koostuu skenaario käsitteen avaamisesta. Empiirinen osuus työstä koostuu vuoden 2000 sähköjärjestelmän kuvaamisesta, skenaarioiden esittelystä ja vuoden 2019 sähköjärjestelmän esittelemisestä. Skenaarioiden kehitystä verrattiin toteutuneeseen kehitykseen ja analysoitiin, mistä erot johtuvat. Tutkielmassa selvisi, että kaikki skenaariot arvioivat kokonaiskulutuksen trendin oikein. Sähkön hankinnan osalta selvisi, että CHP:n kehitys yliarvioitiin. Tuulivoiman ja sähkön nettotuonnin kehitystä ei osattu ennakoida. Kehitys oli tuotannon osalta ennakoidusta poikkeavaa mm. tuulivoiman teknologisen kehityksen ja tuotantotukien maksamisen takia. Lisäksi kehitykseen on vaikuttanut sähkön tukkuhinnan ja voimalaitosten investointikustannusten kehitys. Vaikka skenaariot ulottuvat vuoteen 2030, voidaan nyt ennustaa miltä sähköjärjestelmä näyttää paljon paremmin kuin 2000-luvun alussa. This bachelor's thesis examines the energy scenarios presented in the book “Energy visions 2030 for Finland” published by VTT. The study considers electricity consumption and production part of the scenarios. The aim of the study was to find out to what extent the scenarios have been able to anticipate the development of electricity consumption and production, and on the other hand to what extent the development has been different. In addition, the study considers the reasons why the development has deviated from what was expected. The research has been carried out as a literature review. The above-mentioned book has been used as the main material, and the estimates of the scenarios for electricity consumption and production have been compared mainly with the data provided by Statistics Finland. Theoretical part of this work consists of opening the concept of scenario. The empirical part of the work consists of a description of the 2000 electricity system, a presentation of scenarios and a presentation of the 2019 electricity system. The development of the scenarios was compared with the actual development and the reasons for the differences were analyzed. The study revealed that all scenarios correctly estimate the trend of total consumption. Considering the electricity supply, it turned out that the development of CHP was overestimated. The development of net imports of electricity and wind power were underestimated. In terms of production, the development was different from what was expected, e.g. due to the technological development of wind power and the payment of production subsidies. In addition, the development has been affected by the development of the wholesale price of electricity and the investment costs of power plants. Although the scenarios extend to 2030, it is now possible to predict what the electrical system will look much better than it was in the early 2000s.

Mittaukset ja valvonnat ovat oleellisia taipumakompensoitujen telojen koeajon aikana. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää, mitä halutaan taipumakompensoitujen telojen koeajon aikana mitata ja minkälaisia lukituksia ja hälytyksiä voidaan ohjelmoida koneohjausjärjestelmään. Tutkimuksessa on otettu huomioon, mitä työturvallisuuslaissa ja turvallisuuden käsitteittä käsittelevissä standardeissa kerrotaan koneturvallisuuteen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa on esitetty kaikkien tutkittujen mittausmenetelmien teoria. Tutkimuksen tulokset luvussa nähdään, mitkä mittaustekniikat on todettu hyödyllisiksi koeajopaikan turvallisuuden näkökulmasta. Lukitus- ja hälytysrajojen termien tarkoitus esitetään lukijalle ja lisäksi kerrotaan, mihin lukituksia ja hälytyksiä voidaan käyttää turvallistamaan laitteen toimintaa. Tutkimuksessa on luotu mittausten ja valvontojen vaatimuslistat, joita soveltaen voidaan turvallistaa taipumakompensoitujen telojen koeajolaite. Measurements and their monitoring are essential during a test run. The objective of this study was to define what must be measured during the test run of deflection compensated rolls and what kind of interlockings and alarms can be set into the test system. The study considers what safety standards and the occupational safety law have to say about machine safety. Additionally, the study presents the working principle of every studied measurement technique. In the results section of this study the reader can see what measurement techniques are set to be beneficial from the viewpoint of safety. The interlocking and alarm terms are explained and related to these terms is defined how they may be used to improve safety of the test rig. During this study there was a requirement list established of the measurements and monitoring. Applying this requirement list will improve the safety of the test rig.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää miten tuottohistoriaan perustuvat sijoitusstrategiat, momentum- ja winner-loser -strategia, ovat suoriutuneet Helsingin pörssissä vuosina 1991–2017. Sijoitusstrategioiden suoriutumista testattiin muodostamalla menestyjä- ja häviäjäportfolioita perustuen Helsingin pörssissä julkisesti noteerattujen yritysten tuottohistoriaan. Tutkimusaineisto koostuu yritysten osakkeiden kuukausittaisista tuottoaikasarjoista vuoden 1991 alusta vuoden 2017 loppuun. Portfolioiden suoriutumista analysoitiin ja vertailtiin hyödyntämällä Sharpen lukua sekä laskemalla niiden kumulatiivisia tuottoja. Lisäksi portfolioiden tuottoja verrattiin markkinatuottoihin. Tutkielmassa saavutetut tulokset antoivat viitteitä siitä, että kyseisellä aikavälillä momentum-strategian mukaisella sijoittamisella on ollut mahdollista saavuttaa markkinoita parempaa tuottoa. Winner-loser -strategian toimivuudesta ei sen sijaan saatu kovin vahvaa näyttöä. Parhaiten aikavälillä suoriutui momentum-strategian mukainen portfolio, joka muodostui edellisenä vuonna kuuden kuukauden tarkasteluperiodilla parhaiten suoriutuneista osakkeista. Lisäksi havaittiin, että momentum-strategian mukaisella sijoittamisella ei saavuteta yhtä korkeita tuottoja, kun portfolion tarkasteluperiodi ja osakkeiden vaihdantaväli on pidempi. The main objective of this bachelor's thesis was to find out how investment strategies based on past returns, the momentum and winner-loser strategy, performed on the Helsinki Stock Exchange in 1991–2017. The performance of investment strategies was tested by forming success and loser portfolios based on the return history of companies listed on the Helsinki Stock Exchange. The research material consists of monthly return time series of companies' shares from the beginning of 1991 to the end of 2017. The performance of the portfolios was analyzed and compared by utilizing the Sharpe ratio and calculating cumulative returns. In addition, portfolio returns were compared to market returns. The results obtained in the dissertation indicated that it was possible to achieve better returns than the market by investing in accordance with the momentum strategy during that period. On the other hand, there was not strong evidence of the effectiveness of the winner-loser strategy. The best-performing portfolio was based on the momentum strategy, consisting of the best-performing stocks in the previous year's six-month review period. In addition, it was found that investing in accordance with the momentum strategy does not achieve the same high returns when the portfolio review period and share trading interval are longer.