• 2015-2024close
• Open Access close
• Closed Access close
• Restricted close
• Research software close
• Other research products close
• Other ORP type close

Tämä opinnäytetyö keskittyi automatisoidun VBA-pohjaisen Excel taulukkolaskentasovelluksessa käytettävän valaisinluettelopohjan kehittämiseen ja käyttöönottoon talotekniikan sähkö-, automaatio- ja telesuunnittelua tarjoavassa yrityksessä. Edellisen taulukon suurimpana heikkoutena pidettiin sen täysin manuaalista käytettävyyttä. Projektikohtaisten tietojen syöttö sekä mahdolliset muotoilut ja asettelut tehtiin taulukkoon käsin. Ylläpito oli myöhemmissä työvaiheissa työlästä ja virheiden mahdollisuus suureni valaisintietokannan kasvaessa. Uuden työkalun päämääränä oli virtaviivaistaa muutosaineiston laadintaa sekä rajata virhemahdollisuuksia ja vaikuttaa toimintatapoihin laadunhallinnallisesti. Tuotteella pyrittiin kehittämään edeltäjänsä toiminnallisuutta ja käyttöä automatisoimalla joko täysin tai osittain kaikki projektien työvaiheissa tarvittavat toimenpiteet ja prosessit. Uuden luettelon toiminnallisuus rakennettiin olemassa olevan pohjan tavoin toimiston käytössä olevaan MagiCAD-sovelluksen ja tietokantapohjaisesti tuotettujen raporttien ympärille. Kattavan testauksen jälkeen ja myönteisen käyttäjäpalautteen ansiosta toteutettu sovellus on tällä hetkellä käytössä kahdessa suuremmassa suunnitteluprojektissa. Tämän opinnäytetyön ansiosta automatisoitua prosessia halutaan soveltaa myös muihin luetteloihin, kuten massaluettelon automatisointiin.

Bakgrund & syfte: Europa befinner sig sedan femton månader tillbaka i en förändrad säkerhetspolitisk verklighet. Mot bakgrund av Rysslands invasion av Ukraina, som katalyserade Sveriges medlemsansökan till försvarsalliansen NATO, får mänsklig och teknisk beredskap på landets regementen betydligt större betydelse i internationell kontext de kommande åren. Studiens primära syfte är att utvärdera det fysiska stridsvärdet hos värnpliktskullen 2022/2023 på Norrbottens Flygflottilj i relation till nuvarande gränsvärden för Army Combat Fitness Test (ACFT), ett batteri som tillämpas regelbundet i US-amerikanska armén, och belysa eventuella skillnader mellan befattningsutbildningarna flygbassäkerhet, flygunderhåll, markunderhåll och sjukvård. Det sekundära syftet är att undersöka i vilken utsträckning kroppssammansättning korrelerar med fysisk prestation inom urvalsgruppen. Metod: Tvärsnittsstudie med 24 värnpliktiga, där 15 män och 9 kvinnor genomförde en bioimpedansmätning och ACFT innehållande sex delmoment som syftar till att mäta soldatens förmåga att utföra skarpa tjänsterelaterade uppgifter. Potentiella skillnader mellan prestationen på gruppnivå undersöktes medels ANOVA; en korrelationsanalys med variablerna relativ fettmassa, BMI, relativ och absolut muskelmassa genererade värden för samband med uppnådda totalpoäng. Resultat: Av studiens 24 deltagare presterade 22 över gränsen för hög fysisk kravprofil, med en testdeltagare under gränsen för godkänt och ytterligare en inom spannet för betydande fysisk kravprofil. Uppnådda totalpoäng visade varierande resultat mellan befattningsutbildningarna, dock utan att ANOVA visade någon signifikant skillnad. Korrelationsanalysen visade på svaga värden för samtliga variabler kopplade till kroppskomposition för samband med prestation i testbatteriet. Slutsats: Baserat på populationen i denna studie visar svenska värnpliktiga på ett högt stridsvärde och får anses fysiskt likvärdiga i internationellt sammanhang, vilket är lovande för en integration i NATOs strukturer. Dock behövs studier i större skala för att dra några generella slutsatser kring beredskap på svenska förband då detta arbete är begränsat till ett regemente i Norrbotten. Objective: Over the past fifteen months, Europe has had to adjust to a fundamentally altered political reality. Against the backdrop of Russia’s invasion of Ukraine and Sweden’s subsequent application to join the North Atlantic Treaty Organization, human and technical readiness at Swedish regiments will gain much greater significance internationally during the coming years. The study’s primary objective is to assess physical combat readiness among recruits at Norrbotten Air Base (class of 2023) guided by cut-off values established for the Army Combat Fitness Test (ACFT), and highlight possible differences in performance between the military occupational specialties avionic mechanic, critical care nursing, helicopter repairer, military police, and wheeled vehicle mechanic. The secondary objective is to analyze to which extent body composition correlates with physical performance for this group. Method: Twentyfour recruits, 15 male and 9 female, participated in this cross-sectional study consisting of a body composition scan and the ACFT, comprising six events designed to assess a soldier’s ability to efficiently execute combat-related tasks. Possible differences between occupational specialties were analyzed using ANOVA; relative fat mass, BMI, relative and absolute muscle mass were analyzed for correlation with participants’ total scores. Result: All but two participants achieved total scores beyond the cut-off value for heavy physical duty. One participant did not reach a level for pass, another scored within the bracket for significant physical duty. Total scores varied within and between occupational specialties, though ANOVA showed no significant difference between groups. Correlation analysis generated low values for all body composition variables when matched with performance in the ACFT. Conclusion: Based on the sample in this study, Swedish recruits display a high level of physical combat readiness, which is promising for a future integration into the NATO structure. Studies with greater sample sizes are needed to draw nation-wide conclusions.

Srinivas University Study Materials

Rikosoikeudellinen rangaistusvastuu edellyttää tekijältä määrättyjen psyykkisen terveydentilan ja henkisen kypsyyden vähimmäisedellytysten täyttymistä. Edellytykset täyttävä tekijä on rikosoikeudellisesti syyntakeinen. Tuomioistuimella on itsenäinen päätösvalta syyntakeisuuden arvioimisessa. Ratkaisussa kiinnitetään huomio kysymykseen, onko rikoksen tekijä kyennyt tekohetkellä ymmärtämään tekonsa tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden sekä säätelemään toimintaansa. Tuomioistuimen tulee ottaa kantaa tekijän tekohetken mukaiseen syyntakeisuuteen käytettävissä olevan prosessiaineiston perusteella. Tuomioistuimella on oikeus täydentää tietämystään psykiatrisissa kysymyksissä käyttämällä apunaan asiantuntijoiden lausuntoja. Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä rikosasian vastaajan mielentilan tutkittavaksi. Mielentilatutkimuksen tavoitteena on tutkittavan syyntakeisuuden selvittäminen syytteenalaisen tai epäillyn teon tapahtumahetkellä. Tutkimuksessa selvitetään myös mahdollisen tutkittavan tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon tai kehitysvammaisten erityishuollon tarvetta mielentilatutkimuksen jälkeen. Mielentilatutkimukseen perustuvassa tuomioistuimelle annettavassa lausunnossa esitetään selkeästi ja perustellen kaikki syyntakeisuuden kannalta merkittävä tieto, sillä lausunnoilla on usein suuri painoarvo tuomioistuimen syyntakeisuuden arvioinnissa. Lausunnossa arvioidaan, missä määrin tutkittava on kyennyt ymmärtämään teon todellista luonnetta ja oikeudenvastaisuutta ja missä määrin hän on tekohetkellä kyennyt säätelemään käyttäytymistään. Psyykkisen tilan ja älyllisten tekijöiden tulee olla syy-yhteydessä tekoon, jotta niillä on merkitystä tekijän syyntakeisuuteen. Tästä syystä yhteys tai sen puuttuminen perustellaan mielentilalausunnossa huolellisesti. Olen tutkinut opinnäytetyössäni mielentilatutkimuksen osuutta tuomioistuimen syyntakeisuuden selvittämisessä oikeusdogmaattisen eli lainopillisen tutkimusmenetelmän avulla. Tuomioistuin ratkaisee syyntakeisuus kysymyksen itsenäisesti, eikä lääkärin tutkimus ja tutkimukseen perustuva lausunto sido tuomioistuinta. Käytännössä yksimielisistä lausunnoista poikkeaminen on melko harvinaista. Tuomioistuimen syyntakeisuusratkaisu ei edellytä syytteenalaisen teon johdosta tehtyä mielentilan tutkimista, jos tekijälle on toisen rikoksen johdosta aikaisemmin laadittu mielentilalausunto, tai syyntakeisuus voidaan selvittää muilla perusteilla. Mielentilatutkimusten määrät ovat laskeneet alle kolmannekseen 1980- ja 1990-lukujen taitteen lukemista. Voimakkain muutosvaihe tapahtui 1990-luvulla ja lasku jatkui pienin katkoksin 2010-luvulle saakka, jonka jälkeen tilanne on tasoittunut. Mielentilatutkimusmäärien laskun perusteena ovat syyntakeisuuskäytäntöjen sisältömuutokset ja henkirikollisuuden väheneminen, sekä vähäisemmässä määrin myös oikeudenkäymiskaaren muutosten eriaikaiset yhteisvaikutukset.

Author: Jūratė Gasiūnaitė. Research paper topic: Complications found in mother and newborn in the relation to the time of gestational diabetes (GD) diagnosis establishment. Academic adviser: Dr. Tomas Biržietis Place of internship: at the Kaunas Clinics Obstetrics and Gynecology department, Neonatology department of the Lithuanian University of Health Sciences. Purpose of the research paper: to analyse the relation of time when the gestational diabetes was found in a mother and what complications arose from it during the pregnancy and post-delivery to newborn. Tasks of the research paper: 1. To establish the relation of complications of delivery to the time of GD diagnosis establishment. 2. To interpret the most common complications of GD to its time of diagnosis establishment. 3. To evaluate the complications that arose in a newborn due to his or her mother’s GD. Methods used in the research paper: The data on mothers with GD and their newborn at the Kaunas Clinics Obstetrics and Gynecology department of the Lithuanian University of Health Sciences was assessed retrospectively. In this aper, GD diagnosis establishment time, type of the delivery, and complications during pregnancy and later on for the newborn were evaluated. Data processed and statistical analysis done using MS Excel and IBM SPSS 22.0 programs. A statistically significant difference is considered when the confidence level is p<0,05. Results of the research paper: 201 mothers with GD medical histories were evaluated; GD was diagnosed in the following groups: 7,5% under 24weeks, 33,3% 24-28/6weeks, 29,3% 29-32/6weeks., 29,9% 33weeks and later. In all groups, but the one under 24 weeks, the delivery proceeded in a natural manner, however, in the group under 24 weeks 53,3% of mothers had a C-section. 66,7% of complications were found to be in the group of mothers whose GD time of diagnosis was under 24 weeks. Hypertension and pre-eclampsia – in the group of mothers under 24 weeks. Premature delivery was most common in groups of mothers whose pregnancies were of 24-28/6weeks (20,5%) and under 24s weeks (12,5%). Mothers whose GD was diagnosed later than 33 weeks needed impatient care. Most common newborns complication was jaundice. Phototerapy was most commonly applied to a group newborns of mothers whose pregnancy was under 24 weeks (13,3%). Hypoglycaemia and time spent in ICU was about the same in all groups. Diabetic fetopathy was most commonly observed in the group of mothers whose pregnancy was under 24 weeks (10%). Conclusions: 1. GD diagnosis establishment time and type of delivery are not particularly relevant. 2. The most common complication of GD was treatment in the inpatient care due to GD (14,4%), premature delivery (12,4%) and hypertension hipertenzija (8,9%) were common. Inpatient care was necessary for mothers whose GD was diagnosed later than 33 weeeks (21,54%) and under 24 weeks (12,5%). Premature delivery was observed in groups of 24-28/6weeks (20,55%) and under 24weeks (12,5%). Hypertension was most common in a group of under 24 weeks (25%). 3. The most common complication of a newborn was jaundice which was observed mostly in the group of more 33weeks (70,6%), however phototherapy was applied most to the under 24 weeks newborns (13,3%). Diabetic fetopathy was most commonly observed in a group of under 24 weeks (10%). Hypoglycaemia and time spent in ICU were not common complications and were about the same in all groups. Autorius: Jūratė Gasiūnaitė. Darbo tema: Gestacinio diabeto (GD) nustatymo laiko ryšys su motinos ir naujagimio komplikacijomis. Darbo vadovas: Dr. Tomas Biržietis Atlikimo vieta: LSMU KK Akušerijos ir ginekologijos klinika, Neonatologijos klinika. Darbo tikslas: Išanalizuoti nėščiųjų, sergančių GD, nėštumo ir naujagimio komplikacijų ryšį su diagnozės nustatymo laiku. Darbo uždaviniai: 1. Nustatyti GD diagnozės nustatymo laiko ryšį su nėštumo baigtimis. 2. Išsiaiškinti GD sergančių nėščiųjų dažniausias nėštumo komplikacijas ir jų ryšį su diagnozės nustatymo laiku. 3. Įvertinti motinos GD nustatymo laiko įtaką naujagimio komplikacijoms. Darbo metodika: retrospektyviai išnagrinėti 2016m. LSMU KK Akušerijos ir ginekologijos klinikos GD sergančių gimdyvių ir jų naujagimių duomenys. Vertintas GD nustatymo laikas, nėštumo baigtis bei nėštumo ir naujagimio komplikacijos. Duomenys apdoroti ir statistinė duomenų analizė atlikta naudojant Microsoft Office Excel bei IBM SPSS 22.0 programinės įrangos paketais. Statistiškai reikšmingu skirtumu laikoma, kai pasikliautinumo lygmuo p<0,05. Tyrimo rezultatai: išanalizuotos 201 GD sergančių gimdyvių istorijos, kurioms GD buvo nustatytas: 7,5% iki 24sav., 33,3% 24-28/6sav., 29,3% 29-32/6sav., 29,9% 33sav. ir vėliau. Visose grupėse vyravo nėštumo baigtis per natūralius takus, išskyrus iki 24sav. GD nustatymo grupėje, kurioje cezario pjūvio operacija (CPO) buvo atliekama 53,3%. Nėštumo komplikacijų daugiausiai pasireiškė, kai GD buvo nustatytas iki 24sav. (66,7%). Hipertenzija ir preeklampsija nėštumo metu dažniausiai pasireiškė, kai GD buvo diagnozuotas iki 24sav. Priešlaikinis gimdymas dažniausiai pasireiškė 24-28/6sav. laikotarpio grupei (20,5%) bei iki 24sav. (12,5%). Dažniausiai gimdyves stacionarizuoti dėl GD reikėjo, kai GD buvo nustatytas vėliau nei 33sav. Vertinant naujagimių komplikacijas, dažniausiai pasireiškusi komplikacija visose grupėse buvo gelta. Fototerapija dažniausiai buvo taikoma iki 24sav. GD nustatymo grupės naujagimiams (13,3%). Hipoglikemija ir gulėjimo ITS laikas buvo panašus visose grupėse. Diabetinė fetopatija dažniausiai pasireiškė, kai GD nustatymo laikas buvo iki 24sav. (10%). Išvados: 1. GD nustatymo laikas ir nėštumo baigtis nėra reikšmingai susiję. 2. Dažniausia GD sergančiųjų nėštumo komplikacija buvo gydymas stacionare dėl GD (14,4%), dažnai pasireiškė priešlaikinis gimdymas (12,4%), hipertenzija (8,9%). Dažniausiai stacionarinio gydymo prireikė vėliau nei 33sav. nustatyto GD grupės nėščiosioms (21,54%), dažnai stacionarizuoti reikėjo ir iki 24sav. nustatyto GD nėščiąsias (12,5%). Priešlaikinis gimdymas dažniausiai prasidėdavo 24-28/6sav. grupės nėščiosioms (20,55%) ir iki 24sav. (12,5%). Hipertenzija dažniausiai pasireiškė iki 24sav. GD nustatymo grupei (25%). 3. Dažniausia naujagimių komplikacija gelta labiausiai pasireiškė, kai GD buvo nustatytas po 33sav. nėštumo (70,6%), tačiau fototerapija dažniausiai buvo taikoma naujagimiams, kurių mamoms GD buvo nustatytas iki 24sav. (13,3%). Diabetinė fetopatija dažniausiai pasireiškė GD nustačius iki 24sav. (10%). Hipoglikemija ir gulėjimas ITS nebuvo dažnos komplikacijos ir visose grupėse pasireiškė vienodu dažniu.