• Open Access close
• Closed Access close
• Embargo close
• Research software close
• Other research products close
• Finnish close
• NEANIAS Space Research Community close

The software technology for modeling and visualization of infrastructural designs is continuously developing and, to stay up to date, it is necessary to choose appropriate software and to improve work processes as well. The importance of creating high quality and life-like visualizations is essential these days. This is what A-Insinöörit Civil Engineering Oy, the client company of this study, also came to realize. The purpose of this study was to research software solutions that are used in this industry and investigate what possibilities they offer. The goal was to find software which would enable easy modeling and visualization in projects of any size or complexity so that projects can be delivered smoothly. In addition, work processes in the company were examined especially in terms of effectiveness and flow. The data were collected by interviewing consultants, by studying literature and exploring software providers’ websites. Also, to fully understand the nature of people making interpretations of images, it was vital to study observational theories and visual qualities such as image characteristics. It was found that the type and size of the project determines which software and method should be used to reach the desired visualization. The result and the preconditions for reaching it also dictate the amount of time required. The findings indicate that visualizations will be implemented more and more in real-time and in VR environments. 3D presentations are more interactive and communication with clients and stakeholders is easier. Infrasuunnitelmien havainnollistamisessa sekä niiden sujuvassa ja tehokkaissa työprosesseissa oli huomattu kehitystarve nopeasti kehittyvien ohjelmistojen seurauksena. Opinnäytetyön tilaajana toimi A-Insinöörit Civil Oy, joka tuottaa yhdyskunta- ja ympäristörakentamisen asiantuntijapalveluita. Työn aiheena oli selvittää tämän päivän havainnollistamistavat ja millaisia työkaluja siihen käytetään. Lisäksi tutkittiin markkinoilla olevia ohjelmistoja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Työssä tutkittiin myös työprosessien etenemistä ja miten niitä voisi tehostaa ja sujuvoittaa. Tavoitteena oli siis löytää erilaisia keinoja työkäytäntöjen kehittämiseen, jotta havainnekuvista saataisiin näyttäviä helposti ja nopeasti. Opinnäytetyössä tutustuttiin havaitsemisen teorioihin ja kuvien keinoihin ja miten niitä kannattaa hyödyntää havainnollistamisessa. Opinnäytetyössä tehdyssä selvityksessä löydettiin lisäksi hyödyllisiä ohjelmistoja, mitä kannattaa käyttää havainnollistamisprosessien aikana, jotta koko projekti etenisi sujuvasti. Tuloksien perusteella käytettävä ohjelmisto valitaan kuhunkin vaiheeseen sopivaksi. Tuloksia testattiin Tallinnan rautatietunneleita havainnollistavissa kuvissa. Ohjelmistot jatkavat kehittymistään, joten kehityksessä pitää pysyä mukana myös jatkossakin. Erityisesti tulee perehtyä virtuaalimaailmoiden tuottamiseen. Lisäksi visualisointi on alusta asti mukana suunnittelussa ja suunnittelu on enemmän vuorovaikutteista.

Virtuaaliteknologia on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta se ei ole kuitenkaan vielä saavuttanut kovin merkittävää markkinaosuutta esimerkiksi pelimarkkinoilla. Tässä työssä lähdetään tutkimaan tarjoaisiko virtuaalitodellisuus kuitenkin pienemmästä suosiostaan huolimatta parempia pelikokemuksia käyttäjille. Tässä työssä tutkitaan kuinka immersoivia pelikokemuksia käyttäjät ovat kokeneet virtuaalilaitteistolla ja verrataan näitä kokemuksia vastaaviin pelikokemuksiin perinteisemmällä pelilaitteistolla. Tässä tutkimuksessa pelikokemukset rajattiin seikkailu tai toimintapeleihin ja verrattavaksi perinteisemmäksi kokemukseksi valittiin pöytätietokoneella suoritettu pelikokemus. Käyttäjien kokemukset kerätään kyselytutkimuksella ja tämän tuloksia sitten verrataan toisiinsa. Tämän jälkeen käymme läpi mitä tuloksia saavutettiin, ja mistä nämä tulokset mahdollisesti johtuvat. Virtual reality has been on the markets for some time, but it hasn’t reached that significant market share example in the gaming markets. In this research, we will research if virtual reality might offer better gaming experiences to the users despite being less popular. In this work, we are going to study how immersive experiences users have had while playing with virtual reality equipment and how these experiences compare to similar experiences when playing with more traditional equipment. In this research, the gaming experience is limited to adventure or action games and the more traditional experience is declared to be games played with pc. Data from users was collected by doing a survey which then was compared. After this, we go through the results and discuss what may be the reason behind them.

Havaittavaan maailmankaikkeuteen lähes tasaisesti jakaantunut ja noin 380 000 vuotta sitten syntynyt kosminen mikroaaltotaustasäteily on merkittävin yksittäinen havaittavan kosmologian tiedonlähde. Tämä taustasäteily on matkannut sen syntyhetkestä lähtien halki maailmankaikkeuden laajenemishistorian aina herkkiin mittalaitteisiimme saakka, ja täten se on sekä suora havaintoikkuna nuoreen maailmankaikkeuteen, että tärkeä havaintoaineisto maailmankaikkeuden laajenemishistoriasta. Vuonna 1992 NASA lähetti matkaan ensimmäisen taustasäteilyn epäisotropioita kartoittavan COBE-satelliitin, jonka mittaustulosten ja tätä seuranneiden satelliittimissioiden, WMAPin ja Planckin, ansiosta nykykosmologiasta on tullut täsmätiedettä. Vuonna 2009 laukaistun Planck-satelliitin perintö kosmologialle tulee olemaan unohtumaton. Jotta sen tarkat mittaustulokset saadaan luotettaviksi, tulee satelliitin havaintokeilat tuntea hyvin, sillä keiloista aiheutuvat efektit ovat suuria systemaattisten virheiden lähteitä. Havaintokeiloilla tarkoitetaan satelliitin yksittäisen detektorin, tai vaihtoehtoisesti useampien detektorien, spatiaalista vastetta, johon on huomioitu satelliitin skannausstrategiasta, datan käsittelystä, detektorista ja optiikasta aiheutuvat efektit. Tavallisesti nämä havaintokeilat on tapana esittää harmonisessa avaruudessa, mitatun tai simuloidun datan jatkoanalyysiä varten, jolloin niistä käytetään nimitystä skalaari-ikkunafunktio. Näiden skalaari-ikkunafunktioiden on todettu sisältävän ylimääräisiä systemaattisia efektejä, erityisesti lämpötila- ja polarisaatiosignaalin välistä vuotoa, joiden oletetaan olevan seurausta satelliitin samaan syöttötorveen kytkettyjen kahden detektorin välisten havaintokeilojen eroista. Tässä työssä esitetään uudenlainen malli, jolla voidaan vähentää kosmisen mikroaaltotaustasäteilyn epäisotropioita kartoittavan satelliitin instrumenteista ja skannausstrategiasta aiheutuvia ylimääräisiä efektejä, erityisesti signaalivuotoa lämpötilan ja polarisaation välillä. Vaikka tätä mallia on esitelty tässä tutkielmassa erityisesti Planck-satelliitin matalan taajuuden instrumenttien (engl. Low Frequency Instrument, LFI) taustasäteilyä koskevan signaalivuodon eristämiseen, soveltuu se käytettäväksi niin Planckin korkean taajuuden instrumenteille kuin myös signaalivuodon eristämiseen etualan säteilystä. Tästä mallista käytetään nimitystä matriisi-ikkunafunktio, ja se on vuonna 2015 kehitetty Helsingin yliopiston Planck-tutkimusryhmän yhteistyönä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan CMB Monte Carlo —simulaatioiden avulla, miten havaintokeilojen erilainen muoto eri detektorien välillä vaikuttaa vuotokomponenttien suuruuteen. Erityisesti matriisi-ikkunafunktiomallin simulaatioilla näytetään, miten nämä signaalivuodot saadaan tehokkaasti eristettyä omiksi komponenteikseen, ja miten matriisi-ikkunafunktiota voidaan hyödyntää todenmukaisen taivaan lämpötilan ja polarisaation kulmatehospektrien rekonstruoimiseen. Näistä rekonstruoiduista taivaan kulmatehospektreistä voidaan puolestaan selvittää nykykosmologialle merkittävät kosmologiset parametrit, jotka karakterisoivat maailmankaikkeuden rakennetta, syntyä ja kehitystä.

Uudet teknologiat otetaan vastaan usein tunneperäisesti, toiset ovat kiinnostuneita, toiset epäilevät. Uudet keksinnöt ja teknologiat oikein käytettyinä avaavat meille uuden maailman, tehostavat toimintoja, lisäävät luovuutta ja mahdollistavat asioita. Tämän työn tilaajat olivat sovelluskehitysyhteisö Viastar ja kulttuurialan toimija Carnivale. Tilaajia kiinnostavat uudet teknologiat kulttuuriperinnön sovelluksissa ja hankkeissa. Tämä kehittämistyö tutki ja tarkasteli, miten voimme paremmin hyödyntää uusia teknologioita sukututkimuksen apuna. Työssä tutkittiin, miten voimme yhdistää perinteisen ja DNA-analyysiin pohjautuvan sukututkimuksen. Tässä työssä käytiin myös läpi muita uusia teknologioita, joita voidaan hyödyntää sukuhistorian ja kulttuuriperinnön tallennuksessa, tutkimuksessa sekä myös yleisemmin kulttuurituotantojen tukena. Kehittämistyötä tehtiin tutkimalla ja kokeilemalla uusia teknologioita sekä käymällä läpi laajasti opinnäytetyön tekijän sukuun liittyviä sukututkimuksia ja niiden kautta esiin tullutta kulttuuriperintöä, vanhoja kuvia, karttoja ja paikkoja. Geneettisen sukututkimuksen avulla tutkittiin isä- ja äitilinjoja eri tekniikoilla ja jäljitettiin eri sukujen kulkureittejä menneiden vuosisatojen aikoina. Tässä opinnäytetyössä analysoitiin tekijän omasta suvusta teetettyjen DNA-testien tuloksia ja osoitettiin, miten ne toimivat käytännössä sukututkimuksen välineinä. Tässä työssä käsiteltyjä muita kulttuurituotannon tekniikoita olivat drone-kuvaus, lidar-kuvaus, virtuaali- ja lisätty todellisuus. Tutkimusmenetelminä käytettiin aineistotutkimusta, DNA-testejä, havainnointia, haastattelua ja kenttätyötä kokeilemalla käytännössä erilaisissä ympäristöissä uusia teknisiä välineitä. Työn tuloksina todettiin, että uudet tekniikat toimivat sukututkimuksessa ja kulttuuriperinnön tallentamisessa erittäin hyvin. Uudet tekniikat avaavat uusia sisältöjä ja osallistavat kulttuurin tuottajan sekä kuluttajan tuotantoihin syvällisesti. Toimenpide-ehdotuksena esitettiin, että sukututkimuksessa ja kulttuurituotannoissa otettaisiin rohkeasti uusia tekniikoita laajasti käyttöön toiminnan parantamiseksi ja tehostamiseksi. New technologies are often embraced emotionally: others show interest and others doubt. It is a fact that new inventions and technologies, when used properly, open up new worlds for us, streamline operations, increase creativity and enable things. This thesis was commissioned by the application development company Viastar and the cultural sector enterprise Carnivale. Both commissioners are interested in new technologies on cultural heritage applications and projects. The objective of this study was to explore and examine how new technologies can better be utilized in genealogy. The study explored how to combine traditional and genetic genealogy research. It also reviewed some other new innovative technologies that can be used on cultural heritage research and in cultural productions. The study was carried out by exploring and experimenting new technologies and going through extensive genealogy and cultural heritage materials, old images, maps, and places that have emerged through genealogy research. In terms of genetic genealogy, lineages have been studied using different DNA techniques and the pathways of different genera have been traced over the past centuries. The study analyzed the DNA research results from the author's own lineage and show how they work in practice as a tool for genealogy. Other cultural production techniques covered in this study include drone imaging, lidar imaging, as well as virtual and augmented reality. The research methods used were document analysis, observation, interview and fieldwork by experimenting new technical tools in different environments. The results indicate that the new technologies work very well in genealogy and in saving cultural heritage. New technologies open up new content and deeply involve producers, researchers and cultural consumers in productions. The thesis proposes that genealogists and cultural sector make widespread use of new technologies to improve and increase their efficiency.

During recent years the broadband networks of network operators have become massive entities due to high speed and fixed rate charging of the network access capabilities. Entities are being managed using various network management tools. These tools contain a lot of information about the devices and respective relationships which are often hard to understand without a corresponding visual image. When visualizing the broadband network topology, an image of the devices and respective relationships is being created. This visualized image can then be used as a part of the network management tool, thus giving the user a quick view of the network devices and the structure, or the network topology. Visualization process includes converting a picture drawing problem into a graph drawing problem. The graph drawing problem approaches the network topology as a graph utilizing automated drawing methods in creating the visual image. Creating a layout for the image is utilized by automated drawing methods. Automated drawing methods can be manipulated representation of the devices and respective relationships. For example shape, color, or size can be modified by representation of the devices and respective relationships. The most important task in utilizing drawing methods is to calculate the device location coordinates which ultimately form the overall structure of the image. The coordinates are calculated using drawing algorithms, the best being the force-directed algorithms in calculating the coordinates of the broadband network devices. Visualization tool of the broadband network topology was implemented in the practical work of this master’s thesis. Viimeisten vuosien aikana laajakaistaoperaattoreiden laajakaistaverkot ovat nopeiden ja kiinteähintaisten laajakaistaliittymien johdosta kasvaneet suuriksi kokonaisuuksiksi. Kokonaisuuksia hallitaan erilaisilla verkonhallintatyökaluilla. Verkonhallintatyökalut sisältävät suuren määrän eri tasoista tietoa laitteista ja laitteiden välisistä suhteista. Kokonaisuuksien hahmottaminen ilman tiedoista rakennettua kuvaa on vaikeaa ja hidasta. Laajakaistaverkon topologian visualisoinnissa muodostetaan kuva laitteista ja niiden välisistä suhteista. Visualisoitua kuvaa voidaan käyttää osana verkonhallintatyökalua, jolloin käyttäjälle muodostuu nopeasti näkymä verkon laitteista ja rakenteesta eli topologiasta. Visualisoinnissa kuvan piirto-ongelma täytyy muuttaa graafin piirto-ongelmaksi. Graafin piirto-ongelmassa verkon rakennetta käsitellään graafina, joka mahdollistaa kuvan muodostamisen automaattisia piirtomenetelmiä hyväksikäyttäen. Halutunlainen ulkoasu kuvalle muodostetaan automaattisilla piirtomenetelmillä, joilla laitteiden ja laitteiden välisten suhteiden esitystapoja voidaan muuttaa. Esitystavoilla voidaan muuttaa esimerkiksi laitteiden muotoa, väriä ja kokoa. Esitystapojen lisäksi piirtomenetelmien tärkein tehtävä on laskea laitteiden sijaintien koordinaattien arvot, jotka loppujen lopuksi määräävät koko kuvan rakenteen. Koordinaattien arvot lasketaan piirtoalgoritmeilla, joista voimiin perustuvat algoritmit sopivat parhaiten laajakaistaverkkojen laitteiden sijaintien laskemiseen. Tämän diplomityön käytännön työssä toteutettiin laajakaistaverkon topologian visualisointityökalu.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaista on layout- suunnittelu virtuaalitodellisuudessa ja kuinka yritys voisi hyötyä siitä muihin suunnitteluohjelmiin nähden. Vertailtiin Hydrolinen pakkaamon ja huoltilan layout- suunnitelmien mallintamista eri keinoin. Pyrittiin selvittämään, millaisia eroja ja hyötyjä virtuaalitodellisuudessa mallintaminen tarjoaa. Vertailussa käytettiin 3D Talon tuotetta, Design Spacea sekä Savonia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä, joka liittyi Hydroline Oy:n pakkaamon layout- suunnitteluun. Ensin määriteltiin käsitteet, mitä tarkoittaa virtuaalitodellisuus ja layout- suunnittelu. Sen jälkeen perehdyttiin siihen, mitä vaaditaan, jotta haluttu aineisto saadaan vietyä virtuaalitodellisuuteen ja lopulta Design Spaceen. Käytiin läpi Design Spacen työkalut ja asiakaskyselyn avulla selvitettiin Hydrolinen kokemuksia ohjelman käytöstä huoltotilan layoutin suunnittelussa. Kyselyn tuloksia vertailtiin Savonia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön, jossa tehtiin layout- suunnitelma Hydroline Oy:n pakkaamosta ja vertailtiin sen suunnittelussa käytettyjä menetelmiä Design Spaceen. Tuloksista kävi ilmi, että Design Space nopeuttaa suunnitteluprosessia ja auttaa havaitsemaan asioita, joita ei perinteisessä suunnittelussa alkuvaiheessa välttämättä huomaisi. Virtuaalitodellisuus auttaa havannoimaan tilaa paremmin. Moninpeli mahdollistaa usean ihmisen osallistumisen samaan palaveriin ja nopeuttaa näin suunnitteluprosessia, kun suunnittelun eri vaiheissa mukaan tulevat henkilöt voivat suunnitella yhtä aikaa samassa mallissa. Laserkeilaus nopeuttaa tilan mittaamista ja tuotettu pistepilvi on mittatarkkaa, jolloin myös malli on mittatarkka toisin kuin käsin tehdyissä mittauksissa. Mukana suoritettu asiakaskysely.

Tavoitteet. Sujuva arkielämä vaatii kykyä muistaa ja toteuttaa viivästettyjä aikomuksia, toisin sanoen prospektiivista muistia. Prospektiivisen muistin toiminta on kuitenkin häiriöaltista, ja moniin sairauksiin sekä kehityksellisiin häiriöihin, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön ADHD:hen, liittyy prospektiivisen muistin vaikeuksia. Yleisesti on osoitettu, että muistin toimintaa voidaan tukea erilaisilla sisäisillä muististrategioilla. Niin prospektiivisen muistin kuin ADHD:nkin osalta on kuitenkin niukasti tutkimusnäyttöä siitä, miten oma-aloitteisesti valittuja eli spontaaneita strategioita hyödynnetään ja miten niiden käyttö vaikuttaa toimintaan ja muistisuoriutumiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa spontaaneiden strategioiden käyttöä ja hyödyllisyyttä arkielämää luonnollisesti mallintavassa tehtävässä sekä miten strategioiden käyttö muuttuu monivaiheisen tehtävän aikana. Lisäksi tarkastellaan, eroavatko neurotyypilliset ja ADHD-diagnosoidut aikuiset toisistaan strategioiden käytön tai prospektiivisen suoriutumisen suhteen. Menetelmät. Prolific-joukkoistamispalvelun kautta rekrytoidut isobritannialaiset neurotyypilliset (n = 244) ja ADHD-diagnosoidut (n = 104) aikuiset pelasivat Internetissä EPELI-videopeliä (engl. Executive Performance in Everyday Living), jossa toteutettiin arkisia askareita virtuaalisessa asunnossa suunnistaen. Pelissä oli kymmenen osiota, ja jokaisen osion jälkeen koehenkilöt vastasivat avoimeen strategiankäyttöä kartoittavaan kysymykseen. Strategioiden käyttöä arvioitiin vertailemalla ryhmätasolla erilaisia strategioita käyttäneiden ja strategiankäyttöään muuttaneiden osuuksia pelin eri osioissa sekä yksilöllistä vaihtelua strategioiden käytössä. Strategiankäyttöä, sen yhteyttä suoriutumiseen sekä koehenkilöryhmien välisiä eroja näissä mallinnettiin myös (yleistetyillä) lineaarisilla sekamalleilla. Tulokset ja johtopäätökset. Koehenkilöt käyttivät monipuolisesti erilaisia strategioita läpi pelin, ja lähes neljä viidesosaa koehenkilöistä käytti strategiaa vähintään yhdessä osiossa. Yhteensä strategioiden käyttöä raportoitiin noin 40 %:ssa kaikista vastauksista. Strategioiden käyttö vakiintui jossain määrin pelin edetessä. Molemmissa ryhmissä strategioita käytettiin lähes yhtäläisellä tavalla, joskin ADHD-ryhmässä strategioiden käyttö alkoi vähentyä varhaisemmin. Hypoteesien mukaisesti strategioiden käyttö oli kummassakin ryhmässä yhteydessä parempaan tehtäväsuoriutumiseen. Tästä huolimatta ADHD-aikuiset suorittivat pelissä verrokkeja enemmän toimintoja sekä toimivat ja suunnistivat tehottomammin, joskaan ryhmien välillä ei todettu eroa oikein muistettujen osatehtävien määrässä. Tutkimus osoittaa, että spontaanit strategiat ovat positiivisesti yhteydessä prospektiivisen muistin toimintaan. Lisäksi sen tulokset viittaavat siihen, että ADHD:hen liittyy prospektiivisen toiminnan impulsiivisuutta ja suunnitelmallisuuden puutteita, jotka eivät selity muististrategioiden käyttämiseen liittyvillä tekijöillä. Nämä löydökset tuottavat tietoa niin prospektiivisen muistin, muististrategioiden kuin ADHD:nkin tutkimuksen piiriin. Objective. The ability to remember and execute delayed intentions, namely prospective memory (PM), is integral to everyday living. However, PM is prone to mistakes, and PM difficulties have been linked to certain diseases and neurodevelopmental disorders, such as attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). In general, internal memory strategies have been shown to support memory performance. As for both PM and ADHD, there have been few studies examining how self-generated – that is, spontaneous – strategies are used, and how they affect PM performance. The purpose of the present study is to explore the use and usefulness of spontaneous strategies in a naturalistic PM task, and how the use of strategies changes during a multiphasic task. Additionally, neurotypical adults and adults with ADHD will be compared to examine possible group differences in strategy use and/or PM performance. Methods. British neurotypically developed adults (n = 244) and adults with ADHD (n = 104) were recruited through the Prolific crowdsourcing service. The participants played an online video game of Executive Performance in Everyday Living (EPELI) in which they performed everyday tasks while navigating in a virtual apartment. The game consisted of ten separate blocks, and after each block the participants answered an open question regarding their strategy use during the tasks. Strategy use was examined by comparing proportions of different strategies used and changes in strategy use across the blocks of the game, as well as individual variation in strategy use. Strategy use and its relationship with performance, as well as group differences, were also modelled with (generalized) linear mixed models. Results and conclusions. Participants used versatile memory strategies throughout the game, and nearly four out of five participants used a strategy in at least one block. Strategy use was reported in 40 % of all answers. Strategy use stabilized to some extent as the game proceeded. Both groups used strategies in similar ways, although in the ADHD group the use of strategies began decreasing earlier in the game. As hypothesized, spontaneous strategy use predicted better PM performance in both groups. Despite this, the ADHD group performed more actions and was less efficient as measured by task and navigation efficacy, although no group difference was found for the number of correctly remembered tasks. These findings provide evidence for a positive relationship between spontaneous strategies and PM performance. In addition, the present study indicates that the PM performance of adults with ADHD is characterized by impulsivity and deficiencies of planning, which do not seem to be explained by differences in PM strategy use. These findings provide new insight into the studies of PM, memory strategies and ADHD alike.

Opinnäytetyöni on visuaalinen tutkielma kirjoitetun kielen rytmistä José Saramagon Kertomus sokeudesta -romaanin avulla. Työ vertailee portugalinkielistä originaalitekstiä englannin ja suomen käännökseen. Tutkimusosuus perehtyy rytmin olemukseen typografisesta ja visuaalisesta näkökulmasta dokumentoiden prosessia käyttäen hyväksi informaatioestetiikan keinoja. Lopputuote on malli kielen esittämiseen visuaalisesti. Ohjelmistokoodin avulla tekstin kirjaimet animoidaan graafiseksi esitykseksi videomuotoon. This thesis is a visual essay on the relationship between language and type. The research explores rhythm in written language in the novel Blindness by José Saramago. It compares original Portugese with English and Finnish translations of the novel documenting the process by means of information aesthetics. The end product is a model a model for visualizing language. A computer code transforms the letters of the written language into animated representations in a video format.

Space research missions have often included so-called research instru-ment packages consisting of a number of devices needed for each partic-ular research mission. The Finnish Meteorological Institute has partici-pated in missions, inter alia, by developing instrumentation for atmos-pheric research. The purpose of the thesis work was to design a concep-tual model of an instrument package for the research of planetary at-mospheres. The package would consist of research equipment developed by the Finn-ish Meteorological Institute and by other, international institutions. The model would include the mast, the housing and the cables. In the field of planetary research, the focus has been in Mars in the past few years, and therefore the package was originally developed to investigate the atmos-phere of the planet Mars. Limiting factors such as pressure, heat, radia-tion, and strains during launch and landing were taken into account. Alt-hough each mission has its own requirements, the main part of research equipment would be the same. The instrument package is also to be used for the study of the Earth's atmosphere, and therefore, it must be possi-ble to make minor changes to adapt it to the new research environment. This thesis has been done as part of the research team's work. The sub-ject of the project was the mechanical and system-level design and the analyze of instrument interfaces, power budget and housing. The thesis work was commissioned by the Finnish Meteorological Institute. The work succeeded in designing a model that meets the predefined re-quirements and useful solutions were found for a potential package. The conceptual model was outlined with computer-aided design and 3D print-ing was used to make physical models for trial assembly. Avaruustutkimusluotainohjelmat sisältävät niin kutsuttuja tutkimuslaite-paketteja, joihin kuuluu useita, kulloiseenkin tutkimuskohteeseen tarvit-tavia laitteita. Ilmatieteen laitos on osallistunut missioihin muun muassa kehittämällä kaasukehien tutkimiseen käytettäviä laitteita. Tämän työn aiheena oli tutkimuslaitepaketti, jota käytetään planeettojen kaasukehien tutkimiseen. Tehtävänä oli järjestelmä- ja mekaniikkasuunnittelua. Laitepaketti sisältäisi Ilmatieteen laitoksen ja muiden kansainvälisten ins-tituutioiden tutkimuslaitteita. Malli sisältäisi muun muassa maston, kote-lon ja kaapelit. Planeettatutkimuksessa kiinnostus on viime vuosina koh-distunut Mars-planeettaan, joten laitepaketti kehitettiin alustavasti Mar-sin kaasukehän tutkimiseen. Huomioon otettiin rajoittavia tekijöitä kuten paine, lämpö, säteily sekä laukaisun ja laskeutumisen aikaiset rasitukset. Vaikka jokaisella tutkimuskohteella on omat vaatimuksensa, tutkimuslait-teisto pysyisi pääpiireittäin samankaltaisena. Laitepakettia on tarkoitus käyttää myös Maan ilmakehän tutkimiseen, joten siihen on voitava tehdä pieniä muutoksia, joilla siitä saadaan uuteen ympäristöön soveltuva. Tämä insinöörityö on tehty osana tutkimusryhmän toimintaa. Työn koh-teena oli mekaniikan ja järjestelmätason suunnittelu. Suunnittelussa sel-vitettiin mittalaitteiden rajapinnat, tehobudjetti ja kotelointi. Työn toi-meksiantaja oli Ilmatieteen laitos. Työssä onnistuttiin suunnittelemaan malli, joka täyttää ennalta määritel-lyt vaatimukset sekä löytämään käyttökelpoiset ratkaisut mahdolliselle laitepaketille. Rakennetta hahmoteltiin tietokoneavusteisella suunnitte-lulla ja käytettiin 3D-tulostusta fyysisten mallien tekemiseen kokoonpa-notestausta varten.

The topic for this thesis project is to design a multipurpose vehicle of the near future that will operate on planet Mars. In this thesis the focus is on the multiple problems that the rst people on Mars will encounter in their day to day lives. I hope to answer questions such as: what is needed from a vehi- cle that operates on Mars? How is the vehicle transported to mars and then maintained there in working condition? In what ways will it help and aid the people working there? Extreme weather conditions play a large role in de ning the different design criteria for the vehicle. Things such as the shape, size and materials, which we take for granted in cars here on are not so simple on Mars. These condi- tions mean that there are many new problems need to be tackled and con- sidered in the design. The project is mainly focused on the exterior design and the usability of the product from a conceptual standpoint. Although the project is rather con- ceptual, it contains many plausible solutions to problems faced in living and working on mars. Opinnäytetyön aiheena on lähitulevaisuuteen sijoittuva monitoiminen kulku- neuvo Marsin ensimmäisille infrastruktuurin rakentajille. Tässä opinnäytetyössä keskitytään erilaisiin haasteisiin, joita tullaan koh- taamaan sitten, kun ensimmäisten ihmisten on tarkoitus laskeutua Marsiin. Mitä ajoneuvolta vaaditaan kun sitä käytetään Marsissa. Miten se saadaan ylipäätään kuljetettua vieraalle planeetalle? Miten se helpottaa ensimmäisten Marsissa asuvien ihmisten jokapäiväistä elämää ja työtä? Marsin äärimmäiset olosuhteet ovat suuressa roolissa suunnitteluproses- sissa. Maan päällä moni nykyajoneuvon ratkaisu ja muotoilulliset päätökset ovat itsestäänselvyyksiä, kuten esimerkiksi auton muoto, sen koko ja käyte- tyt materiaalit. Marsissa olosuhteet ovat hyvin erilaiset ja ajoneuvon muotoi- lussa on otettava kokonaan uusia asioita huomioon. Opinnäytetyö on suurimmaksi osaksi keskittynyt ajoneuvon ulkoasun muotoi- luun ja toimivuuteen. Ajoneuvo on konseptuaalinen, mutta se sisältää uskot- tavia ja toteutettavissa olevia ratkaisuja.