• Open Access close
• Closed Access close
• Research data close
• Other research products close
• Other ORP type close
• Finnish close

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka retrospektiivisesti, kuinka valmiiksi työelämään nuoret lääkärit kokivat itsensä. Kysely tehtiin 2017 keväällä vuonna 2011 valmistuneille lääkäreille, jolloin vastaajat olivat työskennelleet 3–5 vuotta valmistumisensa jälkeen lääkärin ammatissa. Kysely toteutettiin lääkäriliiton toimesta Surveypal-kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 77 henkilöä 640:stä. Tutkimuksessa selvitettiin CanMEDS-viitekehyksen avulla sekä Lääkäri ihmisenä kompetenssin avulla nuorten lääkärien itsearvioitua valmiutta lähteä työelämään sekä työelämässä vietetyn ajan jälkeistä tilannetta. Tarkoituksena oli saada kyselyyn vastanneet reflektoimaan omaa osaamistaan ja arvioimaan omaa kehitystään eri lääkäriyden kompetenssien osa-alueilla. Jo valmistuessa jotkut kompetenssit olivat vahvempia kuin toiset, professionalismi ja tiedon hallintaan perustuvat kompetenssit. Lääkärikohtaisesti oli hajontaa osaamisen kokemisessa. Kaikki kompetenssit kehittyivät lisää työelämässä, erityisesti yhteistyö- ja työyhteisötaidot, ja vuorovaikutustaidot ja potilaskeskeisyys. Useimmiten lääkärikohtainen hajonta kapeni, eli ”Siperia opetti” kaikille niitä, mitä opiskelu ei. Poikkeuksena Terveyden edistäminen kompetenssissa ja Lääkäri ihmisenä hajonta pysyi isona, eli kompetenssin kehittyminen oli yksilöriippuvaista. Pitäisikin huolehtia, että jo kompetenssin kehittymisestä huolehdittaisiin paremmin uran alkuvuosina, osa lisensiaateista tuntuu tarvitsevan tähän enemmän ohjausta. Lisäksi opiskeluaikana pitää tukea opiskelijan kykyä arvioida omaa osaamistaan ja reflektoida, koska ilman sitä osa ammatillisesta kehittymisestä jää tapahtumatta.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Kuopiorock tapahtuman alle 18-vuotiaiden asiakkaiden asiakaskokemusta ja mitkä tekijät vaikuttavat huoltajien festivaalilipun ostopäätökseen. Kuopiorock järjestetään vuosittain heinäkuun lopussa Kuopion Väinölänniemellä. Kuopiorock on Kuopion suurin kesätapahtuma, joka on järjestetty jo vuodesta 2003 alkaen. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä johtaa huoltajien päätökseen ostaa festivaalilippu alaikäiselle kävijälle ja millaisena alle 18-vuotiaat kävijät kokevat Kuopiorock tapahtuman. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Kyselytutkimus lähetettiin lasten- ja nuorten lippujen ostajille ja sitä markkinoitiin Kuopiorockin sosiaalisen median kanavissa. Kysely jaettiin kolmeen osioon: taustatiedot, tapahtumalipun ostopäätökseen vaikuttaneet tekijät ja alle 18-vuotiaan kävijän asiakaskokemus. Kyselyn lopussa oli mahdollista osallistua vuoden 2025 Kuopiorock lippujen arvontaan. Tuloksista saatiin selville, että tapahtuman ikärajattomuus vaikuttaa huomattavasti tapahtumalipun ostopäätökseen. Ikärajattomuus oli ostopäätöksessä merkittävämpi tekijä kuin tapahtuman ohjelma. Kuopiorockin kävijät olivat kuulleet tapahtumasta eniten tuttavien kautta sekä Instagramista. Vähiten mainonta tavoitti ihmisiä Tiktokin ja tienvarsi mainonnan kautta. Kävijät kokivat, että ilmapiiri, artistit ja tapahtumapaikka, olivat tekijöitä, jotka loivat onnistuneen tapahtuman. Kehitysideoita annettiin muun muassa alueella olevien istumapaikkojen vähäisyyteen ja hinnoitteluun liittyen. Tapahtuma koettiin kuitenkin onnistuneena ja tutkimus tuloksista selviää, että enemmistö vastaajista oli osallistunut tapahtumaan useamman kerran.

Tietojärjestelmien laajemman käytön este on datan epäyhtenäisyys ja vaikea hyödynnettävyys Teolliseen tuotantoon liittyvissä tietojärjestelmissä tallennettu tieto jää pääosin jatkokäsittelemättä ja käyttämättä kun data säilötään sellaisenaan ilman jalostusta tai laajempaa jakelua hyödynnettäväksi. Mahdollisuuksia hyödyntää tallennettuja tietoja päätöksenteon ja johtamisen tukena vaikeuttavat muun muassa tietojärjestelmien erilaiset käyttötarkoitukset. Olemassa olevien järjestelmien ja toimintamallien rakenteet sekä erityisesti eri lähteistä peräisin olevien tietojen yhteiskäytön suunnitelmallisuuden puute. Tietojärjestelmiä toisiinsa liittävä tietostrategia, joka tähtää kerättävän tiedon informaatioksi jalostamiseen ja jakelemiseen lisää tietojärjestelmien tehokkaampaa käyttöä sekä säästää resursseja. Tämä on keskeinen päätelmä Hämeen ammattikorkeakoulun Älykkäät palvelut digitaalisessa ympäristössä -koulutusohjelman opinnäytetyössä, jonka Tommi Nieminen on tehnyt osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoaan. Opinnäytetyössä on tutkittu tuotantoon läheisesti liittyvien tietojärjestelmien käyttöä, ylläpitoa ja suunnittelua. Keskiössä opinnäytetyössä ovat tuotannonohjausjärjestelmä, automaatiojärjestelmä ja kunnossapidon tietojärjestelmä. Historiatietojen automaattisen noutamisen mahdollisuuksia prosessitietokannasta automaatiojärjestelmään kokeiltiin osana tutkimusta, mutta pääpaino oli kahdessa kyselytutkimuksessa. Ensimmäinen kysely suunnattiin tuotantolaitoksen henkilökunnalle koskien heidän kokemuksiaan tietojärjestelmistä, joita he säännöllisesti käyttävät. Jälkimmäinen kysely suunnattiin henkilöille, jotka hankkivat, toimittavat tai ylläpitävät tietojärjestelmiä. Näiden kyselyiden tuloksista tehdään johtopäätöksiä tietojärjestelmiin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tietojärjestelmien välisten tiedonsiirtojen mahdollisuudet ja tietojärjestelmien rakenteiden huomioiminen tietostrategian perustana nousee avaintekijäksi. Kun toimivaa tietojohtamista tukevaa tietojärjestelmää hahmotellaan ja esteistä pyritään eroon. Työ toteutettiin Saint-Gobain Finland Oy:n Forssan tehtaalle lasivillan tuotantolinjalle. Työssä läpikäydään tuotantoprosessiin liittyvien tietojärjestelmien käyttöä ja käytön esteitä. Tarkoituksena selvittää miten erilaisten tietojärjestelmien kehitys- ja käyttöönottotyössä voitaisiin onnistua paremmin. Tietojärjestelminä tässä tapauksessa keskitytään automaatiojärjestelmään, tuotannonohjausjärjestelmään ja kunnossapidon tietojärjestelmään. Näiden lisäksi tuotantolaitokset käyttävät useita muitakin tietojärjestelmiä, joissa on tuotannon tietojärjestelmiin liittyviä tietoja. Myös näiden järjestelmien liittämistä ja tietojen saatavuuden edistämistä käsitellään tässä tutkimuksessa. Aineistoa on kerätty kyselytutkimuksena tuotannon operaattoreilta, tuotannon toimihenkilöiltä ja kunnossapidon toimihenkilöiltä. Näiden tulosten pohjalta on myös kysytty tietojärjestelmiä toimittavilta ja/tai kehittäviltä sekä investointipäätöksiä tekeviltä tahoilta heidän näkemyksiään tulevaisuuden järjestelmien ratkaisuista ja niiden toimituksiin liittyvistä suunnitelmista. Vastauksien perusteella on tehty johtopäätökset tuotantolaitosten tietojärjestelmien kehityksen suunnasta ja haasteista. Niiden pohjalta pohditaan tiedonhallinnan ja tietoon perustuvan johtamisen mahdollisuuksia tuotantolaitoksessa syntyvän ja käsiteltävän tiedonkeruun osalta ja arvioidaan tiedonhallinnan rakenteita nyt ja tulevaisuudessa.

Toimeksiantajayritys Hemmotteluhuone Kuopio on tarjonnut hierontapalveluita Kuopiossa vuodesta 2020. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia yrityksen asiakkaille muodostuu heidän käyttäessään yrityksen palveluita ja antaa suosituksia asiakaskokemuksen kehittämiseksi ja siten kilpailuedun luomiseksi. Työn tutkimusongelmat olivat: millainen Hemmotteluhuone Kuopion asiakaskokemus on tällä hetkellä ja miten asiakaskokemusta voidaan kehittää. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa kohteena oli yrityksen palveluita käyttäneet asiakkaat. Teoriaosuudessa käsiteltiin ensimmäisessä luvussa asiakaskokemusta, sen muodostumista, mittaamista, johtamista ja kehittämistä. Toinen teorialuku käsitteli markkinoinnin kilpailukeinoja: tuote, hinta, saatavuus, markkinointiviestintä ja henkilöstö sekä asiakaspalvelu. Empiirinen aineisto kerättiin toteuttamalla määrällinen kyselytutkimus internetin välityksellä yrityksen asiakkaille. Kyselyssä oli monivalintaväittämiä asiakkaiden kokemuksista liittyen markkinoinnin kilpailukeinoihin sekä vapaaehtoiset alueet sanallisille kehittämisideoille. Asiakaskokemus todettiin todella hyväksi tällä hetkellä. Merkittävimpänä kehittämiskohteena kyselyn mukaan oli markkinointiviestintä. Lopputuloksena annettiin kuusi kehittämisehdotusta, jotka koostuivat toimitilan löydettävyyden, palveluaikojen, hinnoittelun, hieronnan aikaisen kommunikoinnin sekä digitaalisen markkinoinnin kehittämisestä. Toimeksiantaja voi soveltaa tutkimuksen tuloksia ja tehtyjä kehittämisideoita kehittääkseen asiakaskokemustaan. Toimeksiantaja voi hyödyntää kyselyä uudelleen jatkossa nähdäkseen, miten asiakaskokemus kehittyy ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota tulevaisuudessa asiakaskokemuksen kehittämiseksi.

Jälkiä laatikossa -editoitu elämä on tekijälähtöinen opinnäytetyö isoäiti – valokuvaajan ja lapsenlapsen yhteisestä valokuvausprojektista. Opinnäytetyön taiteellinen osuus on omaelämäkerrallinen, performatiivisesti toteutettu valokuvasarja. Kuvien ideat syntyivät leikeistä ja arjen huomioista, jäljistä, joita leikeistä jäi ja isoäidin lapsuuden muistoista ja tunnelmista. Näistä syntyi autofiktiivinen kertomus, joka muodostuu viidestäkymmenestä laatikkoon pakatusta kuvasta. Näistä kuvista on editoitu neljä erilaista näyttelyä viiteen eri tilaan. Lapsen kuvaamisesta nousi esiin kysymyksiä, joihin etsittiin vastauksia opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa. Kysymykset liittyivät lapsen representaatioon, valokuvan valtaan ja ajallisuuteen. Tutkimusmateriaalia ovat tekijän ja muiden valokuvaajien lapsikuvat, omat päiväkirjamerkinnät, väitöskirjat ja teemoista kirjoitetut artikkelit sekä digitaalinen materiaali. Lapsen representaatiossa käsittellään lapsen kuvaamista ja kuvien julkaisemista, viattoman lapsen representaatiota, lapsen alastomuutta kuvissa sekä lapsikuvien tulkintaa. Valtaa käsitellään valokuvan, valokuvaajan ja katseen vallan näkökulmista. Valokuvan ajallisuutta pohditaan jäljen, valokuvan aikajanan ja autofiktion näkökulmasta. Esiin nousseiden kysymysten lisäksi opinnäytteessä pohditaan taiteilijuutta ja miten tämän opinnäytetyön taiteellinen ja kirjallinen osuus ovat sitä muokanneet. Esiin nostetaan myös kuvaajan altistumisen kameran eteen sekä teosten esittämisen julkisesti.

Toimeksianto saatiin Frostbit-ohjelmistolaboratoriolta. Opinnäytetyössä tutustuttiin Unreal Engine 5 -pelimoottorin mahdollisuuksiin ajoneuvosimulaation kehityksessä. Työssä tarkoituksena oli ajoneuvosimulaation ensimmäisen version kehitys, jonka tavoitteeksi oli asetettu ajoneuvo, jossa moottorin, jousituksen sekä vaihteiston toiminta olisi realistista. Työssä esitellään ajoneuvojen simulointia ammattimaisten ohjelmistojen sekä ajosimulaattoripelien kautta. Teoriaosuudessa haluttiin selvittää lukijalle mitä ajoneuvojen simuloinnilla tarkoitetaan. Ennen simulaation toteutusvaiheen aloittamista etsittiin simulaatiossa hyödynnettäviä lisäosia Unreal Marketplacesta. Opinnäytetyössä kehitettiin Unreal Engine 5 -pelimoottorilla ajoneuvo hyödyntäen Chaos Vehicle -nimistä pluginia, joka sisältyy oletuksena pelimoottoriin. Työssä esitellään ajoneuvon toteutus ja kerrotaan yleisesti mistä se rakentuu. The aim of this thesis study was to explore the potential of Unreal Engine 5 in developing vehicle simulations. The goal was to create the first version of a vehicle simulation where the engine, suspension, and transmission behaviors were realistic. The study involved creating a vehicle simulation in Unreal Engine 5 using the Chaos Vehicle plugin, which is included in the engine by default. Before the implementation phase, additional plugins and libraries were searched from the Unreal Marketplace to aid in the development process. This thesis presents the development process for the vehicle and provides an overview of its key components and structure. The thesis discusses vehicle simulation in the context of professional software and driving simulation games. The theoretical part explains the concept of vehicle simulation for the reader.

The role of Finnish morticians has changed decisively in the past one hundred years. In this article, I look at this process from the point of view of helping mourners in their grieving process. The main research source is the Finnish journal of morticians, Tiimalasi [Hourglass], in which professional undertakers share information and various other matters concerning their trade. Until the iddle of the 20th century, Finnish morticians mostly sold and dealt with funeral-related items like coffins and wreaths. Transportation was also traditionally part of their service. However, an urbanising and modernising society created new needs and new tastes, and new ideas about grief and mourning allowed morticians to expand their range of services. Increasingly, the family of the deceased no longer took care of the corpse or contacted the church or other authorities. This was justified by an appeal to the mourners’ state of shock prohibiting them from taking care of such mundane matters. The task of the mortician was to ensure that the family could preserve a positive memory of the last moments they had spent with their loved one. From the 1970s onwards, this ideology started to evolve into a more psychologically inspired vision of mourners. New information about the therapeutic aspects of mourning became available, and morticians were eager to understand their clients better. Naturally, there were commercial ulterior motives behind this: a better understanding of grief meant better customer relations, which could in turn lead to selling more services, but the morticians’ interest in psychology was also motivated by their own personal needs: their ability to cope in their work was challenged in a more emotionally sensitive mental climate. Finnish morticians have had an impact on many aspects of Finnish death rituals, a development brought about by their expanding role in funeral arrangements and the diminishing ability of the families of the deceased deal with these. Indeed, their entire existence as a profession has been brought about by a social change in which professionals take care most of the tasks that families and local communities used to manage. Sometimes their interaction with their mourning clients becomes very personal – the coffin-maker of the old days could not and did not need to provide such consolation or such a comprehensive service. Tässä artikkelissa käsittelen suomalaisten hautaustoimistojen muuttuvaa roolia hautajaisjärjestelyissä ja surevien omaisten elämässä 1950-luvulta 1990-luvulle. Erityisesti Tiimalasi-julkaisusta välittyvät hautausalan omat käsitykset toiminnastaan, sen luonteesta ja päämääristä ovat tarkastelun kohteena. Hautausalan käsitysten muutoksen syitä on monta: yleisesti ottaen modernisaatio, tarkemmin sairaalakuoleman yleistymisen aiheuttama kuolemanprosessin muuttuminen, elämäntavan muuttuminen kulutuskeskeisemmäksi, sekä yhteiskunnan maallistuminen, surua koskevien käsitysten muuttuminen ulkoisesta surun osoittamisesta sisäisen tilan kokemukseksi. Samaan aikaan kehittyivät psykologian ja psykiatrian teoria ja käytännöt, ja niiden asema vahvistui surun ymmärtämisessä ja käsittelyssä. Ihmisten ajatusmaailmaan syntyi surua koskevia uusia käsitteitä ja kielenkäyttöä, joiden soveltamisessa surevien kanssa päivittäin tekemisissä oleva hautausala oli luonnollisesti aktiivinen. Artikkelin aluksi kuvaan suomalaisen hautausalan historiaa ennen varsinaista tutkimusaikakautta, minkä jälkeen käsittelen hautausalan ja sen asiakaspalvelun muutosta 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tämän jälkeen valotan aihepiiriä psykologian ja psykiatrian historian näkökulmasta.Ensisijaisena lähdeaineistona artikkelissa on Suomen Hautaustoimistojen Liiton vuodesta 1950 alkaen julkaisema Tiimalasi-lehti. Aihepiiriin tuo lisävalaistusta hautausalaa koskeva koti- ja ulkomainen kirjallisuus. Käsittelen aineistoa lähiluvun keinoin: mitä surusta ja hautausalan toiminnasta sanotaan, miten sanotaan, ja mistä vaietaan, mikä esitetään kiertoilmauksin. peerReviewed

Tässä kehittämistyössä tarkasteltiin Ammattiopisto Tavastian henkilöstön sitoutumista ja motivaatiota alkuvuodesta 2024 perustetun henkilöstövuokrausyritys TaitavaRekryn toimintaan liittyen. TaitavaRekry on kohdannut haasteita alkuvuoden tavoitteidensa saavuttamisessa, mikä korostaa kehittämisen tarvetta, erityisesti henkilöstön osallistumisasteen vähäisyydessä. Työssä keskitytään avainhenkilöiden kokemuksiin nykyisistä sitouttamiskäytännöistä. Tavoitteena on esittää kehittämisehdotuksia, jotka voivat parantaa Ammattiopisto Tavastian henkilöstön osallistumista ja motivaatiota TaitavaRekryn toimintaan. Kehittämistyö perustuu palvelumuotoilun lähestymistapaan, joka mahdollistaa systemaattisen kehitysprosessin, jossa avainhenkilöt osallistuvat ratkaisujen yhteiskehittämiseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja osallistavaa työpajaa. Teemahaastattelussa tutkittiin avainhenkilöiden kokemuksia TaitavaRekryn nykyisistä sitouttamiskäytännöistä, ja työpajassa kehitettiin ratkaisuja haastatteluissa esiin nousseisiin haasteisiin. Tutkimusmenetelmät mahdollistavat avainhenkilöiden osallistamisen kehittämisprosessiin, mikä vahvistaa sitoutumista ja osallisuuden kokemusta. Palvelumuotoiluprosessi eteni luovan ongelmanratkaisun periaatteiden mukaisesti ja painotti vuorovaikutusta ja käyttäjälähtöisyyttä. Työn tuloksena saatiin useita kehitysehdotuksia, joita kannattaa kokeilla henkilöstön sitoutumisen ja motivaation vahvistamiseksi TaitavaRekryssä. Haastatteluissa ja työpajoissa nousi esiin tarve selkeyttää TaitavaRekryn tavoitteita ja viestintää, sekä parantaa työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia. Tärkeimmät löydökset osoittavat, että työntekijät kaipaavat merkityksellisyyttä työssään, mikä voidaan saavuttaa parantamalla sisäistä viestintää ja tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia toimintaan. Kehittämistyön perusteella ehdotetaan, että henkilöstövuokrausyritys TaitavaRekry jatkaa Ammattiopisto Tavastian henkilökunnan osallistamista toimintansa kehittämisessä. Tämä voi tarjota uusia näkökulmia yrityksen toiminnan kehittämiseen ja varmistaa, että ratkaisut vastaavat myös henkilöstön tarpeisiin eikä vain liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. This thesis explored the commitment and motivation of Tavastia Vocational College personnel in relation to the operations of the newly established staffing agency TaitavaRekry. The purpose of the project was to present development proposals that could improve the participation and motivation of Tavastia Vocational College staff in TaitavaRekry. Service design was chosen as the approach for this work. The research methods included thematic interviews and a participatory workshop. These methods facilitated the involvement of the key personnel in the development process, strengthening their commitment and sense of inclusion. The key findings indicate that employees seek meaningfulness in their work, which can be achieved by enhancing internal communication and providing opportunities for participation in activities. The interviews and workshops revealed a need to clarify TaitavaRekry's objectives and communication, as well as to improve the employees' opportunities for influence. The conclusions which based on the development work suggested that TaitavaRekry continue to engage Tavastia Vocational College staff in its operational development. This approach can offer new perspectives on improving the company's operations and ensure that solutions meet both the staff needs and business goals.

Opinnäytetyön aiheena on perifeerisesti asennettu tunneloitu keskuslaskimokatetri (PICC). Opinnäytetyön tarkoituksena on toteuttaa opetusvideo aikuispotilaalle tarkoitetusta perifeerisesti asennetusta tunneloidusta keskuslaskimokatetrista opiskelumateriaaliksi sairaanhoitajaopiskelijoiden syventäviin opintoihin Lapin ammattikorkeakoululle. Opetusvideolla esitetään tiivistetysti tässä opinnäytetyössä kerrottu teoria. Videolla käsiteltävät asiat ovat viimeisimpiä tietoja, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Tavoitteena oli, että opetusvideon avulla opiskelija saa kattavan tiedon PICC-katetrin käytöstä ja hoidosta. Toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana on Lapin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tietoperustassa on käytetty muun muassa Duodecimia ja Terveysporttia, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettuja sivustoja, joissa on uusinta näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa. Kirjallisessa tuotoksessa on perehdytty PICC-katetrin asennusindikaatioon, toimivuuden ylläpitämiseen, lääke- ja nestehoitoon, verinäytteen ottoon ja katetrin poistamiseen. Opetusvideolla näytetään, miten PICC-katetria käsitellään ja hoidetaan. Opetusvideo oli kokonaisuutena onnistunut. Opetusvideon myötä teoriatieto konkretisoituu opiskelijalle. Toimeksiantaja arvioi videon. Valmis opetusvideo toimitettiin toimeksiantajalle. Video tulee Lapin ammattikorkeakoulun käyttöön opetusmateriaaliksi. The subject of this thesis is peripherally inserted central venous catheter (PICC). The purpose of this study was to produce an educational video for student nurses and to be used in their advanced special studies. The educational video comprises the theoretical information presented in this thesis in a functional condensed form. The video includes the latest evidence-based information. The aim of the video was to help the students to gain comprehensive knowledge on the PICC catheter its use and care. The commissioner of this functional thesis is the Lapland University of Applied Sciences. The theoretical data in this thesis is based on Duodecim and Terveysportti websites, which contain the latest evidence-based research information. Similarly, the theory part addresses themes such as PICC-catheter, its installation indication, maintenance, medical and liquid therapy, blood samples, and removing the catheter. The functional part of this thesis, the video shows how the PICC-catheter is handled and taken care of. The video concretizes the theoretical information to the students. The commissioner will evaluate the video and the finished output will be sent to the commissioner to be potentially used as a learning material.

Toiminnallisessa opinnäytetyössä käsitellään nuorten kiusaamisen vastaisen työn mainoskampanjoita. Tavoitteena on selvittää, mitä graafisen suunnittelijan tulisi tietää ja ottaa huomioon, kun tehdään mainontaa nuorten kiusaamisesta. Aikaisempia julkaistuja nuorten kiusaamisen vastaisen työn mainoksia analysoidaan teemoittelun ja narratiivisen analyysin menetelmin. Teoriaosuudessa tarkastellaan tavoitteen toteutumiseksi erilaisia seikkoja, jotka vaikuttavat mainonnan toteuttamiseen. Siinä esitellään millaisia vaikutuskeinoja kiusaamisen mainonta pitää tyypillisesti sisällään, ja otetaan kantaa mainosten toimivuuden mittaamiseen, lisäksi käydään läpi mainonnan eettisyyttä ja suunnittelijan vastuuta. Teososana opinnäytetyössä on oma nuorten kiusaamisen vastaisesta työstä tehty mainosjuliste, jonka suunnittelu- ja työskentelyvaiheita esitellään lopuksi. Opinnäytetyössä havaittiin, että mainoksista ei voida koskaan sanoa varmasti, milloin ne ovat onnistuneita. Tultiin siihen tulokseen, että suunnittelija voi kuitenkin omalla panoksellaan vaikuttaa siihen, mitä maailmankuvaa mainoksissa vahvistaa.