• 2015-2024close
• Open Access close
• Closed Access close
• Research software close
• Other research products close
• Finnish close

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata itseohjautuvien tiimien toteutumista kotihoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin uutta tietoa, jonka avulla on mahdollisuus kehittää kotihoidon itseohjautuvien tiimien toimintaa. Tiedon katsottiin hyödyttävän erityisesti niitä kotihoidon yksiköitä, jotka jo kehittävät tai suunnittelevat siirtyvänsä kohti itseohjautuvaa tiimityöskentelyä. Opinnäytetyön aiheesta ei ole aikaisemmin tehty kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kotihoidon, tiimityöskentelyn ja itseohjautuvuusteorian käsitteiden määrittelystä. Itseohjautuvuuden käsitettä tarkasteltiin jaetun johtajuuden, sisäisen motivaation ja työn autonomian käsitteiden kautta. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Mitä itseohjautuvuus kotihoidossa tarkoittaa ja miten itseohjautuvuus on toteutunut kotihoidossa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Aineisto kerättiin kolmesta eri tietokannasta. Analysoitavaan aineistoon valittiin kahdeksan tutkimusta, jotka oli julkaistu vuosina 2008-2018. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa itseohjautuvuus määrittyi käsitteellisellä ja käytännön toiminnan tasolla jaetun johtajuuden, sisäisen motivaation, työn autonomian ja muutosvalmiuden (yksilö- ja organisaatiotaso) käsitteiden kautta. Itseohjautuvien tiimien toiminta koettiin kotihoidossa niin työmenetelmiä ja omaa ammatillista identiteettiä kehittävänä, mutta myös haastavana erityisesti päätöksen teon, vastuun oton ja jatkuvan kehittämistarpeen takia. Jatkotutkimusaiheeksi nousi esiin itseohjautuvuusmallin käyttöönoton aiheuttaman ammatillisen osaamisen ja muuttuvan työnkuvan edut ja haasteet työntekijä- ja esimiestasolla.

Kansallisen päihde - ja riippuvuusstrategian yhtenä tavoitteena on vahvistaa mielenterveysosaamista mukaan lukien päihdeosaaminen. Päihteidenkäyttäjien kohtaamisessa ja päihteidenkäytön puheeksiottamisessa on havaittu vaihtelevuutta kohtaavien alojen koulutuksessa ja eri hoitotyön toimijoiden keskuudessa. Täydennyskoulutuksen merkitystä päihtyneen potilaan hoitotyön osaamiselle ja hoitotyön laadulle pidetään tärkeänä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää päihdeasiakkaiden hoitotyön käytäntöjä HUS Pää- ja kaulakeskuksessa. Tavoitteena oli lisätä hoitajien osaamista päihteitä käyttävien potilaiden kohtaamisessa ja päihteidenkäytön puheeksiottamisessa. Kehittämisprojektin tuotoksena tehtiin koulutusmateriaali HUS Moodle-oppimisympäristöön päihteidenkäyttäjien kohtaamisesta ja puheeksiotosta. Kehittämismenetelminä käytettiin työpajaa ja asiantuntijaraatia. Koulutusmateriaalia voidaan hyödyntää täydennyskoulutuksena mielenterveys- ja päihdeosaamista tukemaan ja vahvistamaan sekä osana henkilöstön perehdytystä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä johtimien riippumalaskennan teoriaan ja tehdä sen pohjalta manuaaliset riippumalaskelmat sekä vertailla saatuja tuloksia laskentaohjelmistoilla saatuihin tuloksiin. Työssä tarkasteltiin ilmajohtoverkon suunnittelun eri vaiheita, käytettäviä standardeja ja rakenteita. Työ tehtiin Destia Oy:n toimeksiannosta. Alkuun tutustuttiin ilmajohtostandardeihin ja suosituksiin. Opin-näytetyötä varten piti opetella riippumalaskennan teoriaa. Aineistoa ei ollut paljoa saatavilla, mutta tietoa saatiin Destialta ja kirjallisuudesta ja internetistä. Lisäksi perehdyttiin käytettäviin laskentaohjelmistoihin. Destia tarjosi selvitystä varten johto-osuuden, jolle tehtiin tarkemmat laskelmat. Kohde oli kantaverkkoyhtiö Fingridin omistama 110 kV ilmajohto, joka sijaitsee Espoon Kauklahdessa. Ensimmäiseksi piti tutustua olemassa oleviin pylväsluetteloihin ja verkkokarttoihin. Näiden tietojen perusteella valittiin, mistä pylväs-väleistä laskelmat tehtäisiin. Valittava johto oli noin 1 500 metrin pituinen ja sijaitsi lähellä tietä. Kauklahdessa mitattiin kuuden pylväsvälin riippumat maasta käsin Suparule 600E -sarjan linjankorkeusmittalaitteella. Tämän jälkeen laskettiin riippumat niiden tietojen perusteella, jotka olivat saatavilla. Laskentaohjelmistoina olivat käytössä ilmajohtoverkon suunnitteluohjelma PLS CADD ja enemmän pylväsrakenteiden lujuuksien laskentaan käytettävä Wintrans. Molemmilla ohjelmilla laskennat saatiin kuitenkin tehtyä onnistuneesti ja tämän jälkeen tuloksia vertailtiin manuaalisesti laskettuihin tuloksiin. Johtopäätöksistä pystyttiin toteamaan, että eri laskentatavoilla suoritetut riippumalaskut olivat lähes identtisiä keskenään. Manuaalisesti laskeminen on hidasta, mutta se antaa hyvän pohjan laskentaohjelmistojen käyttöön. Opinnäytetyötä oli mieluista tehdä ja vaati paljon työtä, mutta se opetti paljon voimajohto suunnittelusta.

The topic of this thesis is psychological safety in the workplace. The aim of the study was to gain a better understanding of this phenomenon within work communities and to highlight its importance. This topic was chosen to research due to personal interest and the limited existing research on the subject. The thesis was conducted as a qualitive research study. The research methods used included a review of literature and thematic interviews. Various reliable books and articles from researchers in the field were used as sources in the thesis. The research questions in the study were as follows: “How do workplace discussions affect psychological safety?”, “Why leadership is crucial in relation to psychological safety?” and “What is the impact of remote work on psychological safety?”. The thesis explores psychological safety as a phenomenon, with focus on leadership, communication, and remote work. It highlights various leadership practices, the importance of communication, and strategies for successful remote work. The thesis begins with a strong theoretical foundation, supplement by interviews as a testing method. The results of the interviews are compared to the research questions and the theoretical framework when drawing conclusions. In the final section of the thesis, there is reflection on the entire research and the thesis process. The results of the interviews highlight that psychological safety is an ongoing concern that needs to be developed continuously in work communities. In conclusion, in comparison to the research questions, it can be stated that communication, effective leadership, and the right strategies for remote work to have a significant impact on psychological safety in work communities. Psychological safety is indeed a rich area for further research, and there are many possibilities for exploring if from different angles or adjusting the scope. Some development suggestions could include narrowing the focus topics like well-being in a specific industry or concentrating solely on the perspectives of either leaders or employees. There are numerous avenues to delve deeper into the concept of psychological safety in the workplace. Keywords: Psychological safety, leadership, communication, remote work Opinnäytetyön aiheena on psykologinen turvallisuus työyhteisöissä. Työn tavoitteena oli oppia ymmärtämään paremmin aihetta ilmiönä työyhteisöissä sekä tuoda ilmi aiheen tärkeyttä. Aihetta lähdettiin tutkimaan mielenkiinnon sekä sen vähäisen tutkimattomuuden takia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä on käytetty kirjallisuutta ja teemahaastattelua. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty erilaisia luotettavia kirjoja ja artikkeleita aiheesta tutkimusta tehneiltä henkilöiltä. Tutkimuskysymyksinä työssä on käytetty seuraavia: ”Miten työpaikkakeskustelut vaikuttavat psykologiseen turvallisuuteen?”, ”Miksi johtaminen on keskeisessä roolissa psykologiseen turvallisuuteen liittyen?” ja ”Millainen on etätyöskentelyn vaikutus psykologiseen turvallisuuteen?”. Opinnäytetyö käsittelee psykologista turvallisuutta ilmiönä, ja se on rajattu johtamiseen, vuorovaikutukseen ja etätyöskentelyyn. Opinnäytetyössä tuodaan ilmi muun muassa erilaisia johtamiskäytänteitä, vuorovaikutuksen merkitystä sekä keinoja etätyöskentelyssä onnistumiseen. Opinnäytetyö painottuu alussa esille tuotuun vankkaan teoriapohjaan, johon on lisätty testaavana ilmiönä haastattelut. Haastattelujen tuloksia on verrattu tutkimuskysymyksiin ja teoriapohjaan johtopäätöksiä tehdessä. Opinnäytetyön lopuksi tuodaan esille omaa pohdintaa koko tutkimukseen ja opinnäytetyöprosessiin liittyen. Haastattelujen tulokset toivat ilmi sen, että psykologinen turvallisuus on jatkuvasti kehitettävä asia työyhteisöissä. Johtopäätöksenä tutkimuskysymyksiin verraten voi todeta, että vuorovaikutuksella, hyvällä johtamisella sekä etätyöskentelyn oikeilla keinoilla on erittäin suuri vaikutus psykologiseen turvallisuuteen työyhteisöissä. Aiheesta psykologinen turvallisuus voi tehdä jatkotutkimuksia esimerkiksi erilaisesta näkökulmasta tai aiheen rajauksia muuttaen. Kehitysehdotuksia voisi olla aiheen rajaaminen esimerkiksi työhyvinvointiin ja johonkin tiettyyn toimialaan tai keskittyminen pelkästään johtajien tai työntekijöiden näkökulmaan. Asiasanat: Psykologinen turvallisuus, johtaminen, vuorovaikutus, etätyöskentely

Reaktiivisella ohjelmointiparadigmalla tarkoitetaan tapahtumapohjaista interaktiivisten sovellusten ohjelmointiin käytettyä ohjelmointimallia. Reaktiivinen ohjelmointi on useimmiten myös deklaratiivista sekä funktionaalista ja sitä voidaan ajatella vastakkaisena ohjelmointityylinä perinteisemmälle imperatiiviselle ja proseduraaliselle ohjelmoinnille. Reaktiivisessa ohjelmoinnissa muuttujien arvot on sidottu toisiinsa, ja ne reagoivat muutoksiin sekä päivittyvät automaattisesti. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin reaktiivista ohjelmointia ja esiteltiin sen käyttämistä Angular-ohjelmointikehyksessä. Angular on interaktiivisten verkkosovellusten kehittämiseen luotu viitekehys, joka tarjoaa monia reaktiivisen ohjelmoinnin mahdollistavia työkaluja. Näistä tärkeimpänä lienee RxJS-kirjasto, joka on kokoelma reaktiiviseen ohjelmointiin JavaScriptillä suunniteltuja välineitä. Opinnäytetyössä refaktoroitiin olemassa olevan Angular-sovelluksen toiminnallisuus, joka oli aiemmin toteutettu imperatiivisesti ja proseduraalisesti. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi CGI Suomi Oy, joka toteuttaa IT-ratkaisuja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Toimeksiannon tarve syntyi halusta varmistaa ja parantaa sovelluksen frontend-koodin laatua. Angular soveltuu erinomaisesti reaktiiviseen ohjelmointiin, mutta valitettavan pieni osa sovelluskehittäjistä on sisäistänyt reaktiivisen ohjelmoinnin idean ja käyttää Angularin ja RxJS:n työkaluja epäoptimaalisesti. Työn yhtenä tavoitteena oli osoittaa, miten reaktiivisesti kirjoitettu ohjelmakoodi tekee siitä luettavampaa, ymmärrettävämpää, yksinkertaisempaa ja muokattavampaa nostaen huomattavasti koodin laatua. Täten omaksumalla reaktiivisen ohjelmointimallin on toimeksiantajan mahdollista saavuttaa merkittäviä koodin laadullisia parannuksia. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui reaktiivisen ohjelmoinnin määritelmien tutkimisesta sekä arvioimisesta ja Angularissa käytettävien reaktiivisten työkalujen esittelemisestä. Lisäksi käsiteltiin tyypillisiä reaktiivisten työkalujen väärinkäytöksiä, joita tulisi pyrkiä välttämään. Käytännön osuudessa tutkittiin vanhaa koodipohjaa pyrkien löytämään siitä mainitut väärinkäytökset. Nämä osuudet koodista kirjoitettiin uudelleen reaktiivisesti. Lopputuloksena on reaktiiviseksi refaktoroitu toiminnallisuus, jota toimeksiantaja voi käyttää malliesimerkkinä sovelluksen jatkokehityksessä.

Opnnäytetyön tarkoituksena oli pohtia internetissä olevissa verkkosivustoissa pääsääntöisesti precut-menetelmällä puurunkoisten pientalojen rakentamista koskevia kertomuksia ja ohjeita. Käsiteltävät sivustot olivat rakentajien esittämiä omakohtaisia tapauksia, joita oli kulloisesskin tapauksessa tarkasteltu. Ne oli otettu satunnaisotannalla. Tehtyjä arviointeja rakennustavoista ei voida pitää joko virheellisinä tai oikeina, koska missään ei ole määritelty, mikä on kulloinkin hyvä rakentamistapa. Se johtuu siitä syystä, että yksiselitteistä ohjetta ei voida antaa, koska rakentamistapoja on monenlaisia, jotka perustuvat pääsääntöisesti joko suunnittelijan tai tekijän näkemyksiin.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa mahdollisuutta käyttää uusiutuvia energialähteitä haja-asutusalueilla energiakustannusten supistamiseksi, millä voitaisiin lievittää energiaköyhyyttä sekä kiinteistöjen alttiutta myrskytuhoille. Energiaköyhyyttä ovat lisänneet energian hinnan nousu Venäjän ja Ukrainan välisen sodan seurauksena sekä Suomen hiilineutraaliustavoite ja siihen liittyvä päästökauppa. Lisäksi sähkölinjojen korjaaminen keskellä metsää on kallista ja kestää pitkään. Osasyy energiaköyhyyden lisääntymiseen ovat Suomessa toimivat ulkomaiset sähkönsiirtoyhtiöt, jotka nostavat siirtomaksujaan jatkuvasti, mutta jotka eivät maksa verojaan Suomeen. Tässä opinnäytetyössä kartoitetaankin maaseudun kuluttajien halukkuutta tuottaa tarvitsemansa energia energiayhteisöjen avulla tai itsenäisesti. Opinnäytetyön tietoperustassa on käytetty ajantasaisia verkkolähteitä ja kirjallisia lähteitä. Empiirinen osuus on tehty kyselynä, johon on käytetty strukturoitua kyselylomaketta, minkä jälkeen vastaukset on analysoitu kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Merkittävää tutkimuksessa oli verrattuna joihinkin aiempiin tutkimuksiin, että vähän pienempi osuus vastaajista oli kuullut maatilojen ja teollisuuden muodostamista energiayhteisöistä. Valtaosa vastaajista suhtautui ajatukseen siirtyä hankkimaan tarvitsemansa energia uusiutuvista energialähteistä myönteisesti, mutta taloudellisia kannustimia sekä informaatio-ohjausta tarvitaan. Toisaalta uusiutuvan energian raaka-aineen saannista oltiin huolestuneita. Laitteistossa on kuultu olleen myös paljon vikoja ja korjaamisen kallista. Suosituin uusiutuvan energian lähde osoittautui olevan aurinkovoima. Pohdinnassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi sähkön hinnan kalleuden taustatekijöihin, kuinka energiaköyhyyttä voitaisiin vähentää ja kuinka uusiutuvan energian käyttö hidastaa globaalia ilmastonmuutosta ja -pakolaisuutta.